Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Kasvi- ja eläinmaailma
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
531 Suomi (Kasvi-
A1 Ahvenanmaa (Alandia). Ab Varsiuais-Sunmi (Betjio
a&oen-sis), N Uusimaa (Nylundia), Ka Etelä-Karjala (Karelia anstra
lisj, Ik K.trjalan Kannas (Istlimus kareli>"s), St Satakunta,
Ta Etelä-Häme (Tarastia australis), Sa Etelä-Savo (Savonia
australis), Kl Laatokan Karjala (Karelia tadogensis). OI
Aunuksen Karjala (Karelia olonetsensis), Oa Etelä-Pohjanmaa
(Ostrobothnia australis), Tb PohjoiS-Hame (Tavastia borealis),
Sb Pohjois-Savo (Savonia borealis). Kb Pohjois-Karjala
(Karelia borealis). On Äänisen Karjala (Karelia onegensis), Tron
Äänisen takainen Karjala (Karelia transonegensis), Om
Keskipohjanmaa (Ostrobothnia media), Ok Kajaanin seutu
(Ostrobothnia kajanensis), Poc Läntinen Pomoria (Pomoria
occidenta-lis), Por Itäinen Pnmoria (Pomoria orientalis), Ob
pohjoispohjanmaa (Ostrobothnia borealis). Ks Kuusamo. Kk Kieritin
Karjala (Karelia keretinat. Le Enontekiön Lappi (Lapponia
enontekiensis), Lkem Kemin Luppi (Lapponia kemensis). lm
Imanteron Lappi (Lapponia imandrensis), Lv Varsugan Lappi
(Lapponia vursugensis), Lp Ponnin Lappi (Lapponia
ponojen-sis), LI Inarin Lappi (Lapponia inarensis), Lt Tuloillan Luppi
(Lapponia tulomensis), Lmur Muurmanin Lappi (Lapponia
murmanica). [Alueet ovat luetellut lännestä iiään, etelästä
pohjoiseen siirtyen.] (S.H.)
huomattavasti. Rannikkoseuduissa kohottavat
lajilukua varsinkin merenrantakasvit, joista 61
on sellaisia, jotka kokonaan puuttuvat
sisämaasta. Näiden määrä on suurin
Al-maakun-nassa (44), pienin Iktssa (9). Tunturikasveja
on 91, niistä suurin määrä Le-alueella (68).
Ete-läisinnä on sellaisiksi laskettuja AI- ja Kl-alueilla,
kussakin 1. Puita ja pensaita on maassamme
67 lajia, niistä suurin määrä, 50, Ahssa.
Etelä-S:ssa niitä on keskimäärin n. 45, Keski-S:ssa
30-35, Lapissa n. 25. Alempien kasvien
lajimäärät eivät ole yhtä tarkoin tiedossa kuin
korkeampien. Moni maakunta on siinä suhteessa
vaillinaisesti tutkittu. Sammaleita tunnetaan
meillä nykyisin vähän yli 700 lajia, jäkäliä
suunnilleen 1,000. Niiden lajimäärän ero ei S:n
etelä- ja pohjoisosissa ole niin suuri kuin
putkilokasvien. Sienien lukumäärää ei tunneta, niitä
on useita tuhansia; leviä on useita satoja.
Viljelyskasveista, joista edellä ei ole
ollenkaan ollut puhetta, ei yleensä ole saatavissa
yhtä tarkkoja tietoja kuin villeistä kasveista.
Lajimäärä on tuntematon ja levenemistietojakin on
ja eläinmaailma) 524
vain yleisemmistä ja taloudellisesti tärkeistä.
Tärkeimmät viljalajit, joiden yleisen viljelyksen
pohjoisraja näkyy tähän liittyvällä kartalla, ovat
ruis, kaura, ohra ja syysvehnä.
Varsinaisen viljelysalueensa ulkopuolella ulottuvat
näistä kaura ja vehnä melko etemmäs pohjoiseen,
varsinkin vehnä, jolla kokeillaan Pohjois-Savossa
ja Keski-Pohjanmaalla asti. Kauran viljelys on
lisääntymässä ja pohjoisemmaksi leviämässä;
Pohjois-S :ssa se enimmäkseen korjataan
vihantana. Kevätruista ja kevätvehnää
viljellään harvoissa seuduissa ja vähissä määrin,
viimemainittua pääasiallisesti Itä-S:ssa.
Vilja-kasveihin luettavan tattarin viljely on
vähäistä, rajoittuen melkein vain Itä-S:een ja
sielläkin taukoamassa. Muista viljelyskasveista on
ensimäisenä mainittava peruna, jota viljellään
hyvin yleisesti pohjanperille saakka. Naurista
viljeltiin ennen kaskinauriina hyvin yleisesti.
Välillä sen viljely oli vähissä, mutta on nyt
karjanrehuksi pelloissa viljeltynä rehunauriina
jokseenkin nopeasti levinnyt yleiseksi Etelä- ja
Keski-S:een, vähemmän yleisenä
Pohjois-Pohjan-maalle ja Kajaanin seuduille asti. Lanttua
ja porkkanaa viljellään harvoin peltokasveina
(vain Etelä-S:ssa). Palkokasveista on
pelto-herneen viljely Etelä-S:ssa yleistä, mutta
vain lounaisosissa merkitsevämpää; Keski-S:ssa
on herne vähemmän yleinen ja sato huono.
P e 11 o(härkä-) p a p u a viljellään jokseenkin
harvoin. Yleisimmin ja verraten usein sitä
kasvatetaan Mikkelin ja Viipurin lääneissä. Virna on
tullut tärkeäksi rehukasviksi ja yleiseksi etelä- ja
keskiosissa S:ea. Vielä yleisempiä ovat puna
ja alsikeapila, joiden viljely on vieläkin
VILJELYS
KASVI E M
YLEISEN
VILJELYKSEN
POHJOIS
RAJOJA
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
