Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Väestö ja asutus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
543
I
515 Suomi (Väestö ja asutus)
546
Nykyinen lliänialue Kaupungit Maaseutu Koko väesU) [-VäesiOn-tiheys-] {+VäesiOn- tiheys+} km!
17i9 (1754) 1815 1865 1914 1749 (1754) 1815 1865 1914 1749 (17.54) 1815 1865 1914 1749 1914
Uudenmaan 4,734 10,515 32,982 189,038 00,384 109,772 140,520 217,840 65,118 120,287 173,502 407,484 5* 36,•
Turun ja Porin 9,685 19,330 32,352 85,257 100,664 175.091 273,412 429,3711110,349 194,421 305,764 514,628 4,» 22,t
Hämeen 354 2.461 8,688 58.007 61,310 124,498 187,224 298,398 61,664 126,959 195,912 356,40.) 3,s 20,4
Viipurin 3,387 7,060 14,252 53,861109,774 194,542 261 650 501,354 113,161 201,602 275,902 555,215 3,« 17,?
Mikkelin 114 863 2,902 10,981 47,956 106,710 156,679 191,141 48,070 107,573 159,581 202,122 2,« 12,i
Kuopion — 1,087 6,094 25,916 41,225 125,141 221,497 319,308 41,2 5 126,228 227,591 345,224 I,i 9,s
Vaasan 3,990 7,892 14,136 46,970 48,«75 136,959 298,823 488,492 52,865 144,851 312.959 535,462 1,4 13.»
Oulun_3,150 5,679 11,622 33,707 38.463 90,154 177,119 319,154 41,613 95.833 188,741 352,861 0,3 2,s
Koko maa 25,414|54,887| 123,028 504,337|508,651 1,062,867 1,716,924;2,765,064 534,065 1,117,754 1,839,9523,269,401 1,« 9,8
aikatia koko ajan ollut yhtä nopea.
1700-luvulla se oli hyvin voimakas, hiljentyen jonkun
verran 1800-luvulla. 1800-luvun katojen jälkeen
lisäkasvun voima taas yltyy, mutta on viime
aikoina ollut vähenemässä. S: n väestöoloissa
mainittuna aikana tapahtuneista muutoksista
on ensinnäkin mainittava muutokset väestön
paikalliseen ryhmitykseen nähden. 1700-luvun
puolivälissä oli väestön tiheydessä
olemassa hyvin suuria eroavaisuuksia maan eri
osien välillä. Suomalaisten heimojen vanhat
rintamaa-alueet, varsinaissuomalaisten,
hämäläisten ja karjalaisten sekä ruotsalaisen
väestön alue Uudenmaan rannikolla olivat
verraten tiheästi asutut, keskimäärin 6-10
henkeä km-’:llä. Jonkunverran harvempi oli asutus
Etelä-Savossa ja Keski-Pohjanmaan
rannikko-pitäjissä. Muut osat, suomalaisten heimojen
vanhat metsästys- ja kalastusalueet, „erämaat",
olivat yhtä harvasti asutut kuin nykyisin Lapin
kaukaiset perukat. Kehitys 1860-70-luvuille
saakka pyrki kuitenkin tätä eroa tasoittamaan.
Väestö lisääntyi nim. harvaan asutuissa erämaan
seuduissa uutisraivaustyön varassa hyvin nopeasti,
paljoa hitaammin sensijaan ennestään paremmin
asutuissa rintamaissa. Kun väkiluku vuosien
1749-1865 välisenä aikana jälkimäisissä tuskin
kasvoi kaksinkertaiseksi, lisääntyi se
erämaaseuduilla 8-, 10- jopa 12-kertaiseksi.
Viimeisten vuosikymmenien aikana, jolloin väestön
lisäys parhaasta päästä on perustunut
teollisuuden, kaupan ja liikenteen varassa elävän
väestön kasvuun, ou väestön keskittymistä taas
alkanut tapahtua kaupunkien,
tehdaspaikko-jen y. m. väestön lisääntymisen muodossa. K a
u-punkien väkiluku oli aina 1850-luvulle
yleensä kasvanut jotenkin yhtä nopeasti kuin
koko väestö, mutta alkaa nyt kapitalistisen ajan
koittaessa voimakkaasti lisääntyä.
Kaupunki-väestön lisääntymistä S:ssa kuvastavat seur.
luvut:
V i . u i.. % koko
väes-Kaupunkiväestii tiistii
1571 n. 8.000 henkeä 2.v
1650 „ 18,000 „ 4,o
1749 (54) 25.414 „ 4,8
1815 54.887 „ 4.9
1850 105.496 „ 6,4
1900 339.613 „ 12,s
1914 504,337 „ 15,4
Kaupungeista ja kauppaloista ks. lähemmin
Suomen kaupungit. — Tilastollista tietoa
tehdas-, rautatie- y. m. s. yhdyskuntain
väkiluvusta ja niiden kehityksestä valitettavasti ei
ole. Mainita ansaitsee kuitenkin, että v:n 1916
syyskuulla lähinnä henkikirjoihin perustuen
laskettiin 34 tällaisen taajaväkisen yhdyskunnan
väkiluvun olleen 192,676 henkeä, tullen siitä
kuitenkin 100,000 henkeä Terijoen huvilayhdyskun
nan osalle. Kaupuukien väkiluku esikaupungit
mukaanluettuna oli samaan ajankohtaan
kohdistuvien laskelmien mukaan 524,110 henkeä ja
maan 4 kauppalan väkiluku 3,370 henkeä.
Kaikkiaan oli kaupungeissa ja taajaväkisissä
yhdyskunnissa asukkaita 820,156 henkeä eli uoin 25 °/0
maan koko väkiluvusta. Tehdasasutuksia on
etupäässä Etelä-S:ssa, koskien varsilla; niistä
mainittakoon ennen muita Vuoksen ja Kymin
tehdasseudut. Muita ovat Forssan, Kaukaan,
Valkiakosken, Pinjaisten, Taalintehtaan y. m.
taajaväkiset tehdaspaikat, joista vanhemmat,
aikanaan rautaruukkeina toimineet, muodostavat
itsenäisiä tehdasseurakuntia. Liikenteen
synnyttämiä väestökasaautumia, joissa teollisuuden
ohella kaupalla ja liikenteellä on tärkeä, joskus
vallitseva merkitys, ovat useimmat rautateiden
tärkeät solmukohdat, Riihimäki, Hyvinkää,
Kouvola, Toijala, Kerava, Seinäjoki, Karja, jotkut
huomattavat maaseutusatamat, kuten esim.
Laaks-pohja, Sortanlahti, Strömma, Himangan Rauma,
Suolahti y. m. sekä muutamat edullisessa
asemassa olevat kirkonkylät, esim. Lohjannummi,
Paraisten malmi j. n. e.
Myöskin jos seuraa väestönkehitystä
nykyisillä lääninalueilla, käyvät kyseessä olevat
asutus-suhteiden vaihtelut, vaikkakin vähemmin selvästi,
esille. Ylläoleva taulukko (I) tekee tästä
selkoa.
S:ssa asuvan kahden tärkeimmän
erikielisen kansanaineksen, suomenkielisten ja
ruotsinkielisten, lukuun on mainittu puolentoista
vuosisadan kehitys melkoisesti vaikuttanut.
Ruotsalaisten asutusalueet Uudellamaalla ja
Turun läänin saaristossa kuuluivat jo 1700-luvulla
maan parhaiten asuttuihin seutuihin. Niiden
väen-lisäys on senjälkeen ollut hidasta ja ruots.
väestön aines, jonka osuus koko maan väkiluvusta
1750-luvun vaiheilla on laskettu olleen n. 16 %,
oli 1880 jo alentunut 14,s%:iin koko
väkiluvusta. Suom. väestöaines on sensijaan
lisääntynyt nopeammin. Miten S:n väestö puhekielen
mukaan ryhmittyi vv. 1880 ja 1910, käy ilmi
alla olevista luvuista.
1880 1910
henkeä °/o henkeä °/o
suomenkielisiä 1,756.381 85.3 2,571.145 88,o
ruotsinkielisiä 294.876 14.8 338,961 11.0
venäläisiä 4,195 0,2 7.3 19 0.3
saksalaisia 1,720 0,i 1,794 0,1
muita 3,6,0 0.1 1,958 0,1
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
