Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Väestö ja asutus - Elinkeinot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
551
Suomi (Elinkeinot)
f ,52
VIII
Ulani Syntyneitä Kuolleita Luonnollinen väenlisäys Voitto- tai
tappio sisäisten muuttojen kautta N. s. todell nen väenlisäys Lähteneitä
siirtolaisia
Uudenmaan 9,514 6,000 8,514 +4,210 7.754 1,395
Turun ja Porin 12,945 7,872 5,073 -1,200 3,v73 4.190
Hameen 9.406 5.520 3,886 -1.456 2,430 1.140
Viipurin 15,567 8,771 6.7!I6 +1,383 8,179 1,783
Mikkelin 5,077 3,540 1,537 —1,101 436 771
Kuopion 10,227 5.802 4,425 —2,190 2,235 1,359
Vaasan 1:1,850 8,835 5,015 +18 5,033 7,490
Oulun_10.664 5.536 5,128 +556 5.684 1,929
Koko maa 87.250 51.876 35,374 +.’50 35.624 20.057
Uudenmaan 23,o 15,i 8,s 10^ 19,2 3,5
Turun ja Porin 25.4 15,5 9.9 —2.4 7,5 8,2
Hämeen 26,« 15,7 11,1 -4,i 7.o 3.2
Viipurin 28,7 16,2 12,s +2,5 15,o 3,s
Mikkelin 25.» 17,s 7,7 —5,s 2,2 3.8
Kuopion 30,0 17,o 13,o -6.4 6,s 4,o
Vaasan 26,1 16.» 9,s (+O.004) 9,5 14,2
Oulun 31.0 16.1 14» +U 13,8 5.»
Koko maa%„ 27,1 16,i 11,o | +0,i ll,i 6.a
Huomioon 011 otettava, että ylläolevissa
viralliseen väestötilastoomme perustuvissa luvuissa
siirtolaisten luku ei ole otettu huomioon n. s.
todellista väenlisäystä laskettaessa. [„Suomen
virallinen tilasto" VI (Väestötilasto) ja XXVIII
(Siirtolaisuustilasto) ; „Suomen tilastollinen
vuosikirja"; „Suomen kartasto" (1910); Aug. Hjelt.
..Die seculiiren Veränderungen im demographisclien
Charakter des finnisehen Volkes" (1903), ks.
myös „Oma maa" II, 589-597; O. K. Kilpi, „Suo
men ammatissatoimiva väestö ja sen
yhteiskunnalliset luokat vuosina 1815-1875", I-III.
(1913-15); A. E. Tudeer, „Hämeen läänin väestön
lisääntyminen vuosina 1811-1910" (1914); Edvard
Gylling, ,,Statistiska bidrag tili svenska
folkstam-mens historia i Finland" (1911).] E. G-ng.
Elinkeinot.
8; 11 taloudellisessa elämässä 011
paljon yhteisiä piirteitä Ruotsin ja Norjankin
talouselämän kanssa, mikä 011 aivan luonnollista
näiden maiden maantieteellisten olojen,
pinnanmuodostuksen, vuoriperustan. maaperän, ilmaston
ja kasvillisuuden suuren yhtäläisyyden takia.
Mutta S:n tappioksi 011 paljo eroavaisuuksiakin
olemassa: S:n asema on itäisempi,
Länsi-Euroo-pasta etäisempi ja eristetympi. S:lta puuttuu
valtamerenrannikko, maaperä on ylimalkaan
karumpaa kuin Ruotsissa, ilmasto yleensä
mante-reisempaa, varsinkin Norjaan verrattuna,
luonnossa 011 paljoa vähemmän teollisuuden
raaka-aineita (Ruotsilla on tavattoman tärkeä
rautamalminsa, Norjalla kalansa) ja niiden tuonti
ulkomailta on yleensä hankalampi, kosket,
luonnon tarjoamat voimanlähteet, ovat S:ssa paljoa
huonompia (pitkiä, mataloita) kuin Ruotsissa ja
varsinkin Norjassa. Epäedullisesti vaikuttaa
niinikään S:n valtiollisten olojen epävarmuus ja
siitä johtuva taloudellisen lainsäädännön
riippuvaisuus Venäjän mielivallasta ja Venäjän eduista.
Vielä on huomattava, etteivät S:n asukkaat,
suomalaiset, ole ainakaan toistaiseksi osoittaneet
yhtä suurta taloudellista kykyä ja samaa
työ-tarmoa, kuin S:n läntiset naapurikansat. —
Maailmantaloudessa S :11a on merkitystä
etupäässä vain puutavarain ja paperiteollisuuden
tuotteiden tuottajana sekä viljan ostajana. Maan
pääelinkeinona on kuitenkin maatalous
sivuelin-keinoineen. Koko läsnäolevasta väestöstä 1910
(2,921,197 henkeä) sai toimeentulonsa maatalou
desta 1,937,198 henkeä 1. 66,n % koko väestöstä,
teollisuudesta 357,220 (kaupungeissa 143,110.
maaseudulla 214,110 henkeä): 12,11%, liikenteestä
ja kaupasta 128,940 henkeä: 5,10%. Läänittäin
mainittujen elinkeinoryhmien suhdeluvut 1910
olivat seuraavat (IX taulukko)
IX
Llläni Maatalous Teollisuus Liikenn* ja kauppa
Uudenmaan 4 ,06 »/o 18,92% 10.10%
Turun ja Porin 62,öo „ 13.9! „ 6.24 ,.
Hämeen 6l,»i „ 16.89 „ 4,54 ,.
Viipurin 65,46 „ 13.87 „ 5,92 ,.
Mikkelin 82,01 „ 5.69 ,. 2,44 „
Kuopion 79.89 „ 5,84 „ 2.98 „
Vnasan 74,46 „ 7.95 3.19 ..
Oulun 71,26 „ 11,99 „ 3,66 „
Varsinaisia elinkeinon- 1. ammatinharjoittajia
oli 935,125 henkeä 1. 32 % koko väestöstä
(kaupungeissa 45,o%, maaseudulla 29,u%).
Ylläolevasta taulukosta (IX) käy ilmi, että
maatalous vain yhdessä läänissä (Uuden
maan) ei ole tärkeämpi kuin kaikki muut elin
keinot yhteensä. Tätä maamme pääelinkeinoa,
sen edellytyksiä, omistusoloja, kehitystä y. m.
käsitellään yksityiskohtaisesti kirjoituksissa
Maanvuokra. Maaomaisuus (palstat
1508-09), Maatalous (palstat 1529-39),
Maa-talousluotto, Lypsykarjanhoito,
Maitotalous, M e i j e r i 1 i i k e (ks. n.).
Seuraavassa esitetään (virallisen
maataloustilaston mukaan) maatalouden tuotantoa y. m.
seik-soja läänittäin valaisevia tilastollisia taulukoita.
V. 1910 oli eri läänien pinta-alasta viljeltyä
maata ja luonnonniittyä sekä viljellyn maan
lisäännys ja luonnonniittyjen vähennys v:sta
1901 prosenteissa seuraava (X taulukko):
X
Lääni Viljeltyä maata % Lisäännvs % [-Luonnon-nilt.-] {+Luonnon- nilt.+} % Vähennys %
Uudenmaan 20., 20.9 3.4 51,4
Turun ja Porin 17.0 ll,i 3,i 36,5
Hämeen 14.2 2o,i 2,8 45,4
Viipurin 7,7 48,o 3.5 33.1
Mikkelin 6,8 23,1 4,8 24.4
Kuopion 3.» 21.2 4,5 17,8
Vaasan 10.7 12,4 3,1 21.4
Oulun 0,7 24.1 2,i 13,8
Koko muassa 5,7 19,8 2,9 I 25,,
Jossain määrin maatalouden kehitystasoa
valaisevia ovat tiedot mnanviljelyskoneiden (kylvö-,
niitto- ja puimakoneiden, hevosharavain y. m. s.)
lukumäärästä ja lukumäärän suhteesta
peltoalaan. V. 1910 oli (XI taulukko) :
XI
Lääni Maanviljelyskoneita 100 pelto-Imua kohdnn
Uudenmaan 16,235 kpl. 7.2 kpl.
Turun ja Porin 24,593 „ 6.9 „
Hämeen 18.267 ., ’,4 .,
Viipurin 15,668 ., 6.6 „
Mikkelin 2,563 2,8 „
Kuopion 4,813 „ 3,6 „
Vaasan 32.370 ,. ’,9 „
Oulun 4,909 „ 4.4 ,.
Koko maassa 119,418 kpl. 6,4 kpl.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
