Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Elinkeinot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
5(59
Suomi (Elinkeinot)
560
Tuotannon absoluuttisen arvon puolesta siis
Lou-nais-S. ja eteläiset rannikkoläänit ovat muita
huomattavasti edellä. Samaa todistaa
työntekijäin lukumäärän suhde koko läänin väestöön
verrattuna ja tuotannon bruttoarvo as. kohden
(XXIII taulukko):
XXIII
Liiani Työntekijöitä °/o Tuotannon arvo as. kohden
Uudenmaan 5.90 419 mk
Hameen 5,98 359 ,.
Viipurin 4.y.’ 288 „
Turun ja Porin 3,49 206 ,.
Oulun 2,60 136 „
Vaasan 2,,8 142 „
Kuopion 1.90 89 „
Mikkelin 1,94 52 „
Koko maa 3,67 223 mk.
I syystä sahat etupäässä merenrannalla), jotavastoin
kotimaisen kulutuksen varassa toimiva teollisuus
on riippuvainen, paitsi liikcnneteistä, etenkin
kulutuskykyisen ostajapiirfn läheisyydestä (kes
kittyy siitä syystä etupäässä taajaan asutuille
seuduille ja suurempiin kaupunkeihin). Koska kui
tenkin tämä teollisuus tuotteittensa laatuun näh
den (yleensä painoonsa verraten arvokkaampia
kuin vientiteollisuuden tuotteet) on vähemmän
riippuvainen etäisyvsseikoista, voi sitä tavata
sellaisillakin seuduilla, jonne sitä äskenmainit
tuja edellytyksen ehtoja silmälläpitäen ei olisi
luullut syntyvän (esim. Pietarsaaren tupakka- ja
Oulun nahkateollisuus). Seuraavassa esitetään
virallisen teollisuustilaston mukaan
teollisuutemme pääryhmäin tuotannon bruttoarvo sekä
työntekijäin lukumäärä 1913:
Tärkeimmät teollisuuskeskukset sekä niiden
tuotannon bruttoarvo 1913: Helsinki 109,382,000
mk. (sokeritehtaat 12, g milj., tupakkatehtaat
10,s milj., rahapaja 8,s milj., rautalaivaveistämöt
8,o milj., kirjapainot 5,9 milj., valimot ja
konepajat 5,6 milj., makeistehtaat 4,7 milj., leipomot
4,7 milj., putkijohtotehtaat 4,s milj. mk.),
Tampere 65,292,600 mk. (puuvillatehtaat 25,s milj.,
villatehtaat 7,o milj., pellavatelidas 5,» milj.,
jal-kinetehtaat 5,i milj., paperitehtaat 4,o milj.,
valimot ja konepajat 3,5 milj. mk.), Turku 39,099,600
mk. (sokeritehdas 8.2 milj., puuvillatehdas 4.i
milj., tupakkatehtaat 4,i milj., valimot ja
konepajat 3,4 milj. mk.), Vaasa 25,591,900
mk. (sokeritehdas 8,o milj., puuvillatehdas 6,a
milj., jauho- ja suurimomylly 3,4 milj.), Kotka
23,747,100 mk. (sahat ja höyläämöt 12,4 milj.,
sokeritehdas 4,4 milj., selluloosatehtaat 3,4 milj.,
Pori 18,716,300 mk. (sahat ja höyläämöt 8,s milj.,
puuvillatehdas 6,a milj. mk.), Oulu 18,475,000 mk.
(nahkatehtaat 9,4 milj., sahat ja höyläämöt 3,8
milj. mk.), Pietarsaari 16,089,500 mk.
(tupakkatehtaat 10,o milj., sokeritehdas 2,s milj. mk.),
Viipuri 15,533,600 mk. (tupakkatehtaat 3,o milj.
mk.), Kuopio 9,989,200 mk. (jauho- ja
suurimo-myllyt 3,» milj. mk.) ; muiden kaupunkien oli
alle 5 milj. mk:n. — Maaseudun
teollisuuskeskuksista mainittakoon seuraavat kihlakunnat:
Lappeen 32,122,200 mk. (paperitehtaat 16,s milj.,
selluloosatehtaat 7,» milj., sahat ja höyläämöt 4,3
milj. mk.), Kymin 26,090,200 mk. (sahat ja
höyläämöt 12,7 milj., puuhiomot ja pahvitehtaat 4,g
milj. mk.), Tammelan 18,569,400 mk.
(puuvillatehdas 5,7 milj., paperitehdas 4,i milj., sahat ja
höyläämöt 2,e milj. mk.), Helsingin 14,609,100
mk. (sahat ja höyläämöt 5,s milj. mk.), Jääsken
14,399,900 mk. (sahat ja höyläämöt 4.o milj.,
puuhiomot ja pahvitehtaat 3,o milj., paperitehtaat
2.4 milj., selluloosatehtaat 2,s milj. mk.), Ulvilan
11,265,600 mk. (sahat ja höyläämöt 9,o milj. mk.),
Hauhon 10,492,400 mk. (villatehdas 3,6 milj.,
sahat ja höyläämöt 2,9 milj. mk.), Pernajan
10.430,400 mk. (paperitehdas 3,3 milj., sahat ja
höyläämöt 3,! milj. mk.) ; muiden kihlakuntien
tuotannon arvo on alle 10 milj. mk:n. — Etupäässä
vientiä varten työskentelevän teollisuuden
(sahojen, paperi-, selluloosatehtaiden, puuhiomojen)
maantieteellinen leveneminen riippuu ensikädessä
raaka-aineen ja käyttövoiman (uittoväylät,
kosket) saannista sekä vientimahdollisuuksista (josta
puuteollisuus 171,218.800 mk. 34,123 tyUntek.
ravinto- ja nautintoaineteoll. 131,670,90(1 „ 11.928 ’ „
paperiteollisuus 101.355.700 „ 12.380
kntomneollisuus 94.151.400 „ 14,912
konepajat 51.(115,500 „ 12 133
sulatot ja metall. jalost. 32.082.300 „ 3.519
nahka- ja karvateollisuus 30,557.200 „ 2,879 „
kivi-, savi-, lasi-, hiili- ja
turVHteollisuus 28,347,000 „ 10.842
graafillinen teollisuus 13,719,700 „ 3,459
valaistus-, voimansiirto- ja
vesijohtoteollisuus 11,734.900 „ 1,253
terva , öljy-, kumi- y m. s.
teollisuus 8,596,500 „ 449 „
kemiallinen teollisuus 4,010.7’0 „ 925
hienompi koneteollisuus 357,300 „ 118 „
kaivoslotihinta ja malminnosto 151,900 „ 208
muu teollisuus 356,300 „ 110
Puuteollisuudesta ks. Puutavarateolli
s 11 u s. Ravinto- ja nautintoaineteollisuuden
alaryhmistä ovat tärkeimmät sokeriteollisuus (ks. t.)
valmistusarvoltaan 35,968.600 mk.,
tupakkateollisuus (ks. t.) 28,004,400 mk., viinateollisuus
14,033,200 mk., myllyteollisuus 13,127,500 mk. ja
leipäteollisuus 9,506,500 mk. Paperiteollisuudesta
ks. Paperi, Puuhiomo, Selluloosa.
Kutomateollisuuden tärkeimmät alaryhmät ovat
puuvillateollisuus (ks. t.), valmistusarvoltaan
52,818,400 mk., villateollisuus (ks. t.) 22,761,800
mk. ja pellava teollisuus (ks. Pellava), jota
maassamme edustaa yksi ainoa tehdas,
valmistusarvoltaan 5,919,000 mk. Konepajoista ks.
Koneteollisuus, sulatoista ja metallien
jalostuslaitoksista ks. Rauta ja
Rahapaja. Nahka- ja karvateollisuudesta ks.
Nahkateollisuus, kivi-, savi-, lasi-,
hiili-ja turveteollisuudesta ks. K i v i t e o 1 1 i s u u s.
Lasiteollisuus, Saviteollisuus,
Turve teollisuus. ks. myös
Kirjapainotaito (palstat 970-71), Sähköteollisuus.
Kemiallinen teollisuus.
Teollisuuslaitosten (4,346 1913) omistajain
mukaan on järjestetty seuraava luettelo:
yksityiset henkilöt
omistivat 2.605 laitosta, joissa 20.934 tyOntek.
osuuskunnat omistivat 393 „ „ 1,784 „
osake- ja muut yhtiöt
omistivat ’ 1,294 „ „ 83,171
konnat omistivat 29 „ „ 917
valtio omisti 25 „ „ 2,402 „
Teollisuuden tuotteiden tuonnista ja viennistä
ks. alempana Kauppa.
Tehdasteollisuuden rinnalla käsityömäinen
teollisuus on verraten vähänarvoinen tuotantoarvonsa
puolesta (XXIV taulukko).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
