Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Historia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
584 Suomi
tuurivaikutukaista ovat Itämeren-maakunnista
saadut etualalla. Varsin huomattavia ovat myös
Itä- ja Keski-Venäjältä tulleet vaikutteet,
jotavas-toin skandinaavilaiuen aines on taantunut. Aseet
ovat tosin skandinaavilaisia, isoksi osaksi
suorastaan tuontitavaroita (kuvat II: 20, 21), mutta
koristeissa sekii entiset että uudet
skandinaavilai-set muodot muuttuvat vieraiksi, täkäläisen maun
mukaisiksi. Poikkeuksena on Ahvenanmaa, missä
tällä ajalla kukoisti rikas, täysin
skandinaavilai-nen kulttuuri. Niistä tavaroista, jotka Etu- ja
Keski-Aasian kalifikunnista n. 800-1000 j. Kr.
virtasivat Itämeren partaille bolgaarien ja
kasaa-rien kanssa kauppaa käyvieu viikinkien
välityksellä, sai maamme tosin verraten vähäisen
osansa: Suomesta on löydetty n. 1,400 arabialaista
rahaa, joista n. 1,200 viikinkien asumalta
Ahvenanmaalta (Ruotsista on n. 40,000), loput
mantereelta, sekä arabialaisia hopeakoristeita (kuva
II: 17), joiden vaikutusta on havaittavissa
kotimaisissa tuotteissa (kuva II : 18). Arabialaisen
kaupan liikattua alkoi maaliamme saapua (n.
1000-1150) länsimaisia (engl., saks., skand. y. m.)
rahoja, joita on löydetty n. 7,000 kpl. (kaikki
mantereelta). — Asutuksessa on tapahtunut kaksi
isompaa muutosta (ks. karttaa) :
Etelä-Pohjanmaalta ovat löydöt huomattavasti vähentyneet,
jotavastoin Karjala ja Savo ovat tulleet
asutetuiksi, viimemainittu Karjalasta käsin, jonka
aikaisimmat löydöt (varhaisin hautalöytö on n.
v:n S00 vaiheilta) taas viittaavat länteen päin.
Hämeessä ulottuu asuttu alue pakanuuden ajan
lopulla Lopelle, Jämsään ja Nastolaan saakka.
Irtoloydöt ja joku satunnainen hautalöytö
osoittavat, että laajat takamaat olivat ainakin
eränkävijöille tunnettuja ja että Pohjois-Pohjanmaan
jokia myöten kulki (n. 800-1150) kauppatie
rikkaaseen Bjarmiaan. Uusimaa (nyt
kokonaisuudessaan) on edelleen asumaton.
Myöhempi rautakausi jaetaan kahteen
alajaksoon. Varhaisemmalle jaksolle (n. 700 1100 j.Kr.;
kuvat II: 14-22, 26) kuuluvat useimmat
länsisuomalaiset kalmistot ja vähäinen määrä
Karjalan löydöistä, arabialaiset tuontitavarat,
pääosa länsimaisista rahoista y. m. Koristuksissa
on paljon yksinomaan Suomessa tavattavia
muotoja ja erikoispiirteitä (esim. kuvat II : 16, 18, 19).
Kiviroukkiohaudat jäävät pois käytännöstä,
poltto-kenttäkalmisto on vallitseva hautamuoto. jonka
ohella ruumiiden hautaaminen polttamatta enenee.
Vastaavan ajan skandinaavilaisia maasta
luotuja hautakumpuja ei Suomen mantereella ole,
jotavastoin niitä Ahvenanmaalla on tuhansia. —
Jälkijaksolle (1100-1350; kuvat II: 23-27)
luettavia löytöjä on Länsi-Suomesta ylen vähän. Hautaus
tapa muuttui siellä kristilliseksi (ilman hauta
antimia) ja ruots. valloituksen kautta liittyi
maamme läntinen osa skandinaavilaiseen
kulttuuripiiriin. Karjala jäi sitävastoin Venäjältä
tulevien vaikutusten alaiseksi ja pakanallinen
hautaustapa säilyi kauan. Vasta tältä jälkijaksolta
onkin suurin osa Karjalan hautalöydöistä, jotka
kertovat melkoisen omaperäisestä viljelyksestä.
Tunnusmerkillisin koriste on soikea kupurasolki,
(kuva II: 23), joka on kehittynyt
skandinaavilai-sesta, Laatokan eteläpuolella asuvien varjagien
kautta tunnetuksi tulleesta muodosta.
Romaanisen tyylin kasviaiheet tulivat käytäntöön ja
käsiteltiin niitä taidolla ja omintakeisesti (kuva II:
(Historia) ’ (»4
24). Keski- ja Itä-Venäjältä on saatu paljon
vaikutteita (kuva II: 25). Aseita on vähänlaisesti.
Paria poikkeusta lukuunottamatta on ruumiit
haudattu polttamatta. Täysin karjalaisia ovat
myös Tuukkalan kalmistosta (ks. t.) Suur-Savossa
löydetyt esineet. Osittain jo edelliselle mutta
pääasiassa tälle jaksolle kuuluvat maamme
lukuisat muinaislinnat (ks. t.).
Rautakauden aineellisesta viljelyksestä antavat
löydöt jokseenkin valaisevan kuvan. Asutus oli
kiinteä; ainakin aikakauden loppupuolella
asuttiin hirsistä salvetuissa rakennuksissa.
Maanviljelys ja karjanhoito olivat pääelinkeinoja
(kotieläimiä olivat hevonen, lehmä, lammas, sika
ja koira), metsästys ja kalastus olivat niiden
ohella vielä tärkeitä. Eräretkiä tehtiin etäisille
takamaille; Uusimaa oli hämäläisten, osa
Pohjanlahden rannikkoa satakuntalaisten
eränkäynti-aluetta. Aktiivista ulkomaista kauppaa ei
sanottavasti harjoitettu. Mainittavin kauppapaikka oli
Tiurinlinna (ks. t.) Karjalassa; Länsi-Suomessa
lienee myös ollut joitakin kauppakyliä (Rikala.
Koroiueu ja Teljä; ks. n.). Suurin osa
löytöesi-neistä ou kotimaisia tuotteita. Rautaesineet
valmistettiin yksinomaan takomalla. Koristeissa on
pronssi vallitsevana; kultaesineitä on vain
varhemmalta, hopeaesineitä verraten paljon etenkin
myöhemmältä rautakaudelta. —
Yhteiskunnallisesta järjestyksestä antavat muinaiset
käräjäpai-kat (ks. Käräjämäki) ja jotkut, arvatenkin
päälliköille kuuluneet koruaseet viittauksia. Väestö
oli varsinkin aika-ajoin sotaisaa; historialliset
lähteet kertovat naapurimaihin tehdyistä
ryöstö-retkistä. — Hautaustavat osoittavat, että
uskottiin tulevaan elämään. Haudoilla on pidetty pei
jaisia. Kristinuskon alkavaa vaikutusta
todistavat rautakauden myöhäisimmissä löydöissä
tavattavat länsimaiset ja bysanttilaiset kristilliset
esineet (kuva II: 27), joita varsinkin Karjalasta,
m. m. haudoista, on useampia.
Rautakautisia löytöjämme pidetään kahdelle
kansallisuudelle, suomalaiselle ja skandinaaviini
selle kuuluvina. Skandinaaveja, kivi- ja
pronssikauden germaanien jälkeläisiä, arvellaan
(löytö-jemme skandinaavilaisten ainesten esiintymisen
mukaan) asuneen Länsi-Suomessa n. 700-luvuIle
saakka, jonka jälkeen he ovat joko vetäytyneet
pois tahi ainakin kulttuuriltaan sulautuneet
suomalaisiin. Nykyinen ruots. asutus on
muuttanut tänne vasta historiallisen ajan koittaessa,
lukuunottamatta Ahvenanmaata, missä
skandinaavilaiuen väestö pysyi kautta rautakauden
yksin-vallitsevana. Suomen mantereen myöhemmän
(S.H.)
Polttokenttil-kalmistoa Vahiissäkyrössft (pintaturve poistettu).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
