Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Historia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
592
Suomi (Historia)
’ (»4
sen aikaansaamiseksi ja ulkonaisen mahtavuuden
kohottamiseksi, jäi kuitenkin nähtävästi sen
vaikutus kansan mieleen jotenkin pintapuoliseksi.
Harvaan asutuissa maan sisäosissa elivät vielä
pakanalliset jumalat Ukko ja Väinämöinen,
niinkuin esim. säilyneet loitsut todistavat,
veljellisessä sovussa Kristuksen ja neitsyt Maarian
kanssa. V. 1441 tehtiin kirkolliskokouksessa
Ruotsissa, jossa myös Maunu Tavast oli liisnä,
päätös, että muutamat rukoukset olivat
käännettävät äidinkielelle ja kansalle luettavat
määrättyinä pyhäpäivinä, ja 1492 Maunu Särkilahti
Turun pappoi nkokouksessa uudisti tämän
määräyksen sillä lisäyksellä, että kullakin kirkkoherralla
tulee olla nämä kappaleet kirjoitettuina
kansankielellä. jotta ne aina luettaisiin yhdellä tavalla
ja kansa ne siten oppisi. Mutta tämä onkin
miltei kaikki, mitä kansanopetuksesta Suomessa
keskiajalla tiedämme.
V a a s a-s uvun hallitsijain aika
1 5 2 3-1 6 5 4. Jo 1521 oli Kustaa Vaasa
saanut suurimman osan Ruotsia valtaansa, mutta vasta
1523 tanskalaiset karkoitettiin pääkaupungista
Tukholmasta ja Suomesta, ja sam. v. (6 p. kesäk.
1523) valittiin hänet Strengnäsissä Ruotsin
kuninkaaksi. Hänen hallituksensa tuli monella lailla
käänteentekeväksi. Uskonpuhdistus pantiin
toimeen, sen toteuttajat olivat Pietari
Särkilahti, Martti Skytte ja Mikael
Agricola, joista viimemainittu tuli Suomen
kirjallisuuden isäksi. Hallinnossa aikaansaatiin
jommoinenkin järjestys ja moniin väärinkäytöksiin
syypäät voudit ja veronkantajat saatettiin
ankaran tarkastuksen alaisiksi; uusi veronpano
tapahtui 1539 ja seur. vuosina. Aateliston
harjoittamaa väkivaltaisuutta koetettiin ehkäistä ja siinä
suhteessa Jaakko Teitti 1555 valmisti tunnetun
valitusluettelonsa Suomen aatelistoa vastaan.
Kustaa kuninkaan uskotuin luottamusmies Suomen
asioissa oli Eerik Fleming, mutta häntäkin
kuninkaan usein täytyi varoittaa mielivaltaisesta
käytöksestä. Valtakunnan taloudellista edistystä
Kustaa harrasti erinomaisella innolla. Hansaliiton
kauppavallasta tehtiin loppu, ja 1550 julkaistiin
Suomelle erityinen purjehdus- ja kauppasääntö.
Siinä määrättiin myös Helsingin
kaupunki perustettavaksi (Tammisaaren oli Eerik
Fleming jo ennen perustanut). Suomelle varsin
tärkeä toimenpide oli Sisä-Suomen erämaiden
asutus (ks. t.), jossa kuninkaan uutterimpana
auttajana oli Savonlinnan isäntä Kustaa
Fincke. Kuninkaan- 1. latokartanoiden
perustamisella koetettiin lisätä kruunun maatilain
tuottavuutta, ja niissä harjoitettu maanviljelys
ei voinut olla kokonaan vaikuttamatta
ympäristöön. V. 1554 jaettiin Suomi kahteen, Turun ja
Viipurin, hiippakuntaan, edellisen piispaksi tuli
Agricola, jälkimäisen Paavali Juusten. Kustaan
hallituksen lopulla syttyi 1555 rajarettelöistä
(Riitamaa) Venäjän sota. Venäläiset
hyökkäsivät Viipuria vastaan ja Suomesta tehtiin
Jaakko Baggen ja Henrik Klaunp. Hornin
johdolla retki Pähkinälinnan valloittamiseksi, mutta
tuloksetta. Rauha tehtiin Novgorodissa keväällä
1557 pysyttämällä entiset suhteet. Kustaa
kuningas oli sodan vuoksi itse tullut Suomeen ja perusti
(kesäk. 1556) Suomen herttuakunnan
lempipojallensa Juhan alle. Juhana oleskeli
paljon Suomessa ja järjesti komean hovin Turun
linnaan — ainoa kerta, jolloin Suomessa on omaa
hovielämää nähty. Ulvilan kaupunki siirrettiin
uuteen paikkaan Poriin. Mutta Eerik XIV-.n
noustua valtaistuimelle 1560 alkoi eripuraisuus
veljien välillä ja kehittyi lopulta, sittenkuin Juhana
syksyllä 1562 oli vastoin Eerikin tahtoa
puolisonaan tuonut kotia Puolan kuninkaan sisaren
Katariina Jagellonican, ilmi veljessodaksi. Turun linna
valloitettiin (elok. 1563), herttua vietiin vankina
Ruotsiin, kadotti herttuakuntansa ja hänelle
loppuun asti uskollisina pysyneet kannattajat (Klaus
Vestgöte, Niilo Slang y. m.) mestattiin. Juhana
herttua oli ajatellut valtansa laajentamista
Suomenlahden eteläpuolellekin, Eerik XIV omaksui
tämän ajatuksen ja Klaus
Kristerin-poika Hornin onnistui (kesäk. 1561)
taivuttaa Tallinnan kaupunki ja Harjumaan ynnä
Virumaan ritaristo tunnustamaan Ruotsin valtaa.
Näin astui Ruotsin valtakunta valloitusten tielle
Itämeren toisella puolella. Seitsenvuotinen Pohjan
sota (1563-70) Tanskaa, Lyypekkiä ja Puolaa
vastaan häiritsi merirosvouksineen Suomenkin
kauppaa turmiollisesti. Juhana Ill:n aikana
(1568-92) leimahti sota Venäjää vastaan
jo 1570 ja jatkui v:een 1595 asti tuottaen
Suomelle pitkällisiä ja raskaita rasituksia.
Kuitenkin onnistui suomalaisten päälliköiden Hannu
B j ö r n i n p. Lejonin (1570) ja Henrik
Klaunp. Hornin (1577) torjua venäläisten
ankarat rynnäköt Tallinnaa vastaan, ja 1580 sai
sota Ruotsille onnellisen käänteen, kun Pontus
De la Gardie ja Kaarle Horn valloittivat
Käkisalmen, Narvan ynnä useat Viron linnat.
Näiden voittojen johdosta Juhana 1581 soi
Suomelle suuriruhtinaanmaan arvon. Pohjan perillä
käytiin myöskin veristä sissisotaa, venäläiset
hävittivät surkeasti Oulun seutuja ja Suomesta
kostettiin Venäjän Karjalassa samalla tavoin
(Juho Vesainen). Etelässä täytyi Kaarle Hornin
1590 mitä urhoollisimman puolustuksen jälkeen
luovuttaa venäläisille takaisin tärkeä Narva ja
seur. v. talvella tehtiin Suomesta Inkerinmaahan
luivitysretki Mauri Gripin ja Yrjänä Boijen
johdolla. Vihdoin tammik. 1593 saatiin välirauha ja
toukok. 1595 Täyssinässä (likellä Narvaa)
lopullinen rauha aikaan. Käkisalmen lääni ja
Inkerinmaa annettiin Venäjälle takaisin, mutta
Ruotsin valta Virossa tunnustettiin ja Suomen
pohjoisen rajan tuli päättyä Pohjoiseen Jäämereen
(Näytämönvuonoon). — Juhanan aikana vallitsi
hallinnossa suuri sekasorto, tiheät, ylimääräiset
verot saattoivat kansan miltei epätoivon par
taalle, aateliston mielivalta kohosi uhkaavasti ja
kaiken tämän lisäksi Juhanan katolismieliset
liturgia-hommat sytyttivät uudestaan
uskonnollisen taistelun. Turun piispaksi nimitettiin 1583
Eric us Erici, joka alistui Juhanan liturgiaan;
Viipurin piispanistuin jätettiin avoimeksi.
(Tähän aikaan savolaisten siirtyminen Ruotsin
metsiin, Vermlantiin, pääsi vauhtiin, ks. S k a n d
i-n a a v i a n metsäsuomalaiset.) Kaikki
nämä seikat valmistivat sitä sisäistä sotaa, joka
Juhanan kuoleman jälkeen syttyi hänen poikansa,
katolisen Sigismundin ja veljensä Kaarle
herttuan välillä. Sigismundin paras tuki oli Suomen
käskynhaltia, valta amiraali Klaus Fleming,
joka veriin tukahdutti suomalaisten talonpoikain
vastaansa nostaman kapinan, n. s. n u i j
a-sodan (ks. t.). Mutta Flemingin kuoleman jäi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
