Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Historia - Suomi, henkivakuutusyhtiö, ks. Henkivakuutus, palsta 328 - Suomiopisto ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
(ill
Suomi—Suomu
Lindeqvist, ,.Suomen oloista ison vihan aikana",
sama, ,,Pikku vihan aika Suomessa"; M, G.
Schy-bergson, „Bidrag tili Finlands inre historia
1721-1731"; Niklas Tengberg, ,,Iiidrag tili historien
nm Sverigis krig med Ryssland åren 1741-1743";
E. G. Palmén, „llistorisk framstitllning af den
svensk-finska handelslagstiftningens utveckling
från Gustaf Vasas regering tili 17(56", sama,
,,Po-litiska skrifter af Anders Chydenius med en
historisk inledning", I. II; Georg Schauman,
,.Biografiska undersökningar om Anders
Chydenius"; J. Mankeli, „Anteckningar rörande finska
arméens oeh Finlands krigshistoria" I, IT; O.
Hannikainen, ,,Vanhan Suomen eli Viipurin I iiii ii i n
oloista 18:nm 11a vuosisadalla"; J. R.
Danielson-Kalmari. ,,Suomen yhdistäminen Venäjän
valtakuntaan", sama, „Viipurin läänin
palauttaminen muun Suomen yhteyteen", sama, ,,Suomen
sota .ja Suomen sotilaat 1808-1809"; Robert
Castrén, „Skildringar ur Finlands nyare
historia"; L. Mechelin y. m., „Suomi 19 :unellä
vuosisadalla"; K. \V. Rauhala, „Suomen keskushal
linnon järjestämisestä 1808-1817", sama,
keisarillinen Suomen Senaatti 1809-1909", 1; Edv.
Bergh, „Vftr styrelse oeh vära landtdagar";
K. Grotenfelt, „Suomen perustuslakikomitea 1865
ynnä sitä koskevia asiakirjoja" (Hist. arkisto
XXIII); J. VV. Ruuth, ,.Porin kaupungin
historia", sama, ,,Viipurin kaupungin historia", I, 11;
V. Vallin, ..Tampereen kaupungin historia" I-III;
„Suomenmaan hallinnollista kirjevaihtoa vuodelta
1808", 1, II (Suomen hist. seuran toimittama);
..Adelns, präste , borgare- oeh liondeståndets
pro-tokoll vid Borgå landtdag" (4 os., Ruots.
kirjallisuuden seuran toimittama).] K. O. L.
Suomi, henkivakuutusyhtiö, ks.
Henkivakuutus, palsta 328.
Suomiopisto, Suomi-synodin ylläpitämä ITau
cockissa toimiva opisto, ks. Suomi-synodi.
Suomi-synodi (ks. Synodi), Ameriikan
suomalaisten tärkein kirkollinen yhteenliittymä eli
,,kirkkokunta". Suomalaisia oli mukana
perustamassa „skandinaavilaista evankelis-luterilaista
seurakuntaa" Haneockissà 1867. Kun suom.
siirtolaisia 1870-luvulta alkaen suurin joukoin alkoi
siirtyä Yhdysvaltoihin, perustettiin omiakin
seurakuntia, joiden hoitajiksi enimmäkseen
kutsuttiin Suomesta pappeja. Ensimäinen sellainen,
Calumetin seurakunta, perustettiin 1876, kun
maahan saapui ensimäinen suom. pappismies, pastori
A. E. Backman, joka kuoli Hauhon
kirkkoherrana 1909. Siirtolaisten ja seurakuntien
lisääntyessä tuntui yhteenliittymisen tarve, ja sen
hyväksi puuhasi erittäinkin 1885 Ameriikkaan
tullut pastori J. K. Nikander. Ensimäisessä
kirkolliskokouksessa Calumetissa 1890
perustettiin S., johon aluksi liittyi 9 seurakuntaa. S:Ile
hyväksyttiin ,,perustuslaki", jonka mukaan
kirkkokunnan tunnustuksellinen kanta on
määritelty sanasta sanaan samoin kuin Suomen
kirkon sen kirkkolain 1 §:n mukaan. Joka vuosi
kokoontuu kirkolliskokous, johon synodin papisto
itseoikeutettuna ottaa osaa ja johon seurakunnat
saavat lähettää edustajia korkeintaan yhden
jokaiselta jäsenten sataluvulta. Asiain lähin johto
on konsistorilla, jonka jäsenet kirkolliskokous
valitsee. Sen esimiehenä on alusta tähän asti
ollut pastori Nikander, lukuunottamatta lyhyttä
aikaa, jolloin siinä toimessa oli ent. lähetyssaar-
naaja K. L. Tolonen, jolla lähinnä Nikanderia
on suurimmat ansiot S:n kehitykseen nähden.
V. 1896 alkoi toimintansa synodin perustama
ja ylläpitämä Suomi-opisto (kuva ks.
Poli-j o i s-A m e r i i k k a), jonka tarkoituksena on
sekä yleensä tyydyttää korkeamman
koulusivistyksen tarvetta että erityisesti valmistaa pappeja
S:n seurakuntia varten. Niin suunniteltiin
opisto ohjelmansa puolesta aluksi vastaamaan
kotimaan oppikouluja; sen läpikäyneet
saattaisivat sitten jatkaa kaksivuotisessa
pappisseminaari-kurssissa, jonka perästä heidät voitaisiin vihkiä
papeiksi. Kuitenkin on sittemmin opiston
ohjelmaan tehty sellaisia muutoksia, että se
lähemmin vastaa Ameriikan koulujen ohjelmaa. V. 1906
vihittiin ensimäiset viisi sen läpikäynyttä pa
peiksj, myöhemmin lisäksi 16. V. 1906 perustet
tiin opistoon kauppaosasto. V. 1899
rakennettiin sille oma talo Hancockiin. Johtajana on koko
ajan ollut J. K. Nikander.
S:lla on oma kirjapaino- ja
kustannusliik-keensä, joka m. m. julkaisee sen sanomalehtiä
..Paimensanomia" ja „Ameriikan Suometar"ta.
Kesäkouluissa annetaan opetusta uskonnossa,
suomen kielessä, isänmaan historiassa ja
maantiedossa, joita aineita ei amer. kouluissa opeteta.
Pyhäkoulutointa harjoitetaan laajalti. Kotimaan
pakana- ja merimieslähetystointa kannatetaan.
— Suurimpina vaikeuksina ovat esiintyneet rii
taisuudet s:iin kuulumattomien kansalaisten
kanssa, jotka riitaisuudet ovat m. m. johtaneet
,,Kansalliskirkkokunnan" ja
..Apostolisluterilai-sen" seurakunnan perustamiseen. Näihin on
kumpaankin liittynyt vain vähäinen määrä kansalai
siamme, viimeksimainittuun yksinomaan
læsta-diolaiseen suuntaan kuuluvia. Kahdessa
viimeisessä S:n kirkolliskokouksessa on keskusteltu
S:n ja Kansalliskirkkokunnan yhtymisestä,
ioka on periaatteessa jo päätetty. — S:iin
kuului 1915 pidetyn kirkolliskokouksen
aikana 138 seurakuntaa, joissa oli jäseniä 28,554.
Kirkkoja on 83, pappiloita 18, hautuumaita 23.
Seurakuntain omaisuuden arvo on n. 370,000
dollaria. Pyhäkouluja oli 160, niissä opettajia 900
ja oppilaita n. 7,500. Kesäkoulu ja oli 48 ja niissä
oppilaita n. 2,800. — vrt. P o h j o i s-A m
e-r i i k k a, palsta 741. l„Juhla-alhumi
Suomi-Synoodin 25-vuotisjuhlan muistoksi 1890-1915"
(1915) ; Hannes Leiviskä, ,,Piirteitä Amerikan
suomalaisten kirkollisista oloista" (Vartija 1908).]
U. P.
Suomu, eläint. S:t ovat useiden eläimien
pinnassa tavattavia, alla olevien kudoksien tai koko
eläimen suojaksi syntyneitä levyjä, jotka
kehittyvät joko irrallisina verinahasta (luu-s:t kaloilla)
tai toisiinsa liittyneinä orvaskedesta (sarveis-s:t
muilla selkärankaisilla). Ahtaammassa
merkityksessä s:iksi nimitetään vain reunoillaan
toisiaan peittäviä levyjä. S:jen muodon ja
rakenteen perustalla erotetaan kaloilla seur.
suomu-lajit: plakoidi-, ganoidi-, cycloidi- ja ctenoidi-s:t
(vrt. Kalat). Orvaskeden muodostamia s:ja on
matelijoilla, linnuilla nilkassa ja varpaissa sekä
monella imettäväisellä (esim. muurahaiskävyllä,
vyötiäisellä, sekä hännässä majavalla ja rotalla).
Kalojen s:t, jotka ovat luuta, eivät vaihdu, vaan
samat s:t säilyvät kalan pinnalla läpi koko sen
elämän. Kalan jaksoittainen kasvu (kasvu
kes-keytvy talvella) vaikuttaa s:nkin kehitykseen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
