Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suostuntaesitys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
625
Suostuntaesitys—Suoviljelys
626
oi voi käyttää sitä toiseen kuin eduskunnan
määräämään tarkoitukseen. Eduskunnan päätös,
ollakseen laillinen, ei kaipaa hallitsijan
vahvistusta; hallitsija ainoastaan julkaisee s. o.
määrää toimeenpantavaksi eduskunnan hyväksymän
s.-säännön. Kun eduskunta ei kuitenkaan voi
ryhtyä suoranaisiin toimenpiteisiin s. verojen
kantamiseksi, on tullut tavaksi, että säännökset
-:oista on julkaistu eduskunnan hyväksymän ja
hallitsijan vahvistaman asetuksen muodossa (joka
näinollen saattaa sisältää säännöksiä myös
hallitsijan vahvistusta kaipaavista toimenpiteistä).
Hallitusmuodon 46 §:n mukaan ovat vanhat s:t
yhä edelleen voimassa, jos valtiopäivät ovat
julistetut päättyneiksi, ennenkuin uudet s:t ovat
vahvistetut. Tässä lainkohdassa tarkoitetaan sanalla
..vahvistaa" valtiopäiväin eikä hallitsijan
toimenpidettä. Huotsin ajalla sanottiin nimittäin
valtiopäiväin vahvistavan s:t. Päinvastainen
tulkinta, jota joskus on yritetty, että kysymyksessä
olevassa kohdassa tarkoitettaisiin hallitsijan
vahvistusta, voisi tehdä kokonaan tyhjäksi kansan
itseverotusoikeuden. Ainoastaan siinä
tapauksessa siis, ettei eduskunta olisi tehnyt mitään
s :aa koskevaa päätöstä, on vanha s. edelleen
voimassa. ks. S u o s t u n t a e s i t y s, S u o s t u n t
a-r a h a s t o. K. G. I.
Suostuntaesitys, Suomen eduskunnalle
varsinaisten valtiopäiväin alussa annettava Keisarin
la Suuriruhtinaan esitys varojen myöntämisestä
määräajaksi sellaisia tarkoituksia varten, joihin
vakinaiset valtiotulot eivät riitä. Eduskunta
lähettää suostuntaesitykset valtiovarainvaliokuntaan.
Eduskunnan täysi-istunnossa ne ovat otettavat
kolmen eri käsittelyn alaiseksi (V. J. §§ 57, 60i.
Suostuntaesitystä ei voida jättää lepäämään sen
raaviin valtiopäiviin. Ehdotus uudesta tai
lisätystä suostunnasta katsotaan rauenneeksi, ellei
sitä kolmannessa käsittelyssä ole kannattanut
kaksi kolmasosaa annetuista äänistä (§ 61). ks.
Suostunta. K. G. I.
Suostuntakausi ks. Suostunta.
Suostuntarahasto, Suomen eduskunnan käy
tettävissä oleva rahasto, jonka varoja ei saa
käyttää vastoin eduskunnan tahtoa. Joskin
eduskunta voi omasta aloitteestaan, siis ilman
hallitsijan esitystä, myöntää jonkun määrärahan
suos-i untarahastosta käytettäväksi jotain tarkoitus ti
varten, ei sillä kuitenkaan ole valtaa
välittömästi saada päätöksiänsä näii’en varojen
käyttämisestä täytäntöön. Eduskunnan varojen
käyttämisestä tekemälle päätökselle annetaan senvuoksi
anomuksen muoto. Hallitsija ei ole velvol
linen eduskunnan myöntämää määrärahaa
eduskunnan päättämällä tavalla käyttämään. Jos
hallitsija kieltäytyy määrärahan tarkoitusta
hyväksymästä, jää määräraha suostuntarahastoon.
K. G. I.
Suostuntavaliokunta, Suomen
säätyvaltiopäi-väin v:n 1869 valtiopäiväjärjestyksen mukaan
kaikilla varsinaisilla valtiopäivillä asettama
12 jäseninen valiokunta, jonka tuli valmistaa
kaikki säädyistä sinne lykätyt asiat, jotka
koskivat muutosta suostuntaveron maksamisen
säännöissä. Suostuntavaliokunnan tuli myöskin
arviolta laskea tulot suostuntaveroista sekä,
sittenkuin suostuntaveron suuruus oli määrätty,
ehdottaa, minkä perusteen mukaan ja millä
tavalla se oli jaettava, samoinkuin antaa sää-
dyille ehdotus suostuntaverosäännöiksi (§§ 29
ja 37). Nykyään voimassa olevan v :n 1906 valtio
päiväjärjestyksen mukaan lähetetään suostunta
veroa koskevat asiat valtiovarainvaliokuntaan.
K. G. I.
Suostuntavero ks. Suostunta.
Suosypressi (Taxodium distichum), 30-45 m
korkea, erittäin komea, neulasensa talveksi
pudottava, kaakkoisessa Pohjois-Ameriikassa alavilla,
märillä mailla kasvava havupuu, jonka juurista
kohoaa maanpinnan yläpuolelle aina 1 m
korkeita, onttoja, kapean keilamaisia hengitysjuuria.
Puu oli tertiääriajalla laajalle levinnyt m. m.
Euroopassa. Nykyisin s. kasvaa Keski-Euroopassa
istutettuna. S:stä saadaan n. s. valkeaa setri
puuta. Sukuun kuuluu vain 2 lajia. K. L.
Suotaus ks. Suodattaa.
Suotniemi, maatila (perintötila-, 0.37»
manttaalia, 401,85 ha; ennen l,m manttaalia) Käki
salmen pitäjässä Vuoksen rannalla 6 km Käki
salmen kaupungista länteen. Laivalaituri. —
Ruotsin vallan aikana S. oli Trana-suvulla (vrt.
Räisälän hovi). Viime vuosisadalla sen
omistivat m. m. kuvernementinsiht-eeri Löfström
ja kauppias A. Artemjeff, joiden aikana tilalla
oli Löfströmin perustama posliini- ja
fajanssi-tehdas (toimi 1841-93; valmistusarvo oli esim.
v. 1844 20,000 ruplaa ja 1845 13,000
hopearuplaa). Nyk. (1916) omistaa tilan Käkisalmen
maalaiskunta. Päärakennus (viime vuosisadan
keskivaiheilta) on n. s. viipurinlääniläistä
herras-kartanotyyliä (vrt. Saarela). — Tilan maalla
on pakanuuden aikuinen kalmisto (n.
1100-1300-luvuilta). A. Es.
Suoturve ks. Suo ja T u r v e.
Suova ks. P i e 1 e s.
Suovalkku (ilalaxis), pieniä, kalpeanvärisiä
kämmekkäiskasveja, joiden varsi on tyvestä
sipuli-tnaisi sti turvonnut. Kukat keManvihreät, tertussa.
Meillä 2 lajia, joista matalan s:n (M.
palu-dosa) silloin tällöin tapaa nevoilla. K. L.
Suovetaurilia /-rt’-/ (lat., < süs = sika, ovis =
lammas, taurus = härkä), roomalaisten
keskuudessa juhlallinen puhdistusuhri, jolloin uhrattiin
karju, oinas ja sonni. K. J. H.
Suoviljelys. Maataloudellisesi (ja geologi
sesti) suolla (ks. t.) ymmärretään maalajia, joka
on muodostunut paikan aikaisemman
kasvullisuuden turvettuneista jäännöksistä tai elimellisten
aineiden kemiallisesta saostumisesta vesistöihin.
Turpeen muodostuminen edellyttää runsasta
kosteutta ja sopivaa lämpötilaa. Suot tarjoavat vii
jelyskasveille useissa suhteissa sopivaa maaperää,
joka melkoisesti poikkeaa kiinteistä maalajeista
ja senvuoksi vaatii erikoisia viljelysmenetelmiä.
Nämä menetelmät taas ovat riippuvaisia paikalli
sista suhteista ja soiden erilaisesta laadusta.
Monet suot ovat myös erittäin sopivia metsän
viljelykseen. Turvetta voidaan laatunsa
mukaisesti käyttää turvepehkun tai polttoturpeen
valmistukseen tai kovan maan peltojen
parannus-aineeksi.
Soiden leveneminen on varsin erilainen
maapallon eri osissa. Kuumassa vyöhykkeessä
on soita varsin niukalti, koska korkea
lämpötila ei ole edullinen soiden muodostumiselle, eikä
niitä niukan kasvillisuuden vuoksi voi syntyä
napamaissa. Yleisimpiä suot siis ovat lauhkeissa
vyöhykkeissä, ja näissä ovat suurimmat suo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
