Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Surkastuneet elimet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
645 Surkastuneet
ja useia hyvinkin vaillinaisesti kehittyneitä
elimiä t. elinten osia, jotka toisilla lajeilla ovat
tiiysin kehittyneitä ja toimivia ruumiinosia.
S. ovat n. s. historiallisia jätteitä jonkin
eläinlajin esivanhemmilla aikoinaan olleista, mutta
sittemmin häviämään joutuneista elimistä, ja
niiden esiiutyminen perustuu siihen seikkaan, että
jokainen luonnon yksilölaji on keskeymättömän
vähittäisen vaihtelun alainen. S. opettavat siis
meille, minkälaisia elimiä jonkun lajin
esivanhemmilla on ollut, toisin sanoen: minkälaisista
muodoista kysymyksenalainen yksilö on
kehittynyt. Valaisevan esimerkin s:sta ja niiden
synnystä tarjoaa maanalaisissa vesissä elävän olmi
iks. t.) nimisen sammakkoeläimen surkastunut
silmä. Kun eläin elää täydellisessä pimeydessä,
ei se tarvitse silmiä, jotka ovatkin vähitellen
surkastuneet. Ihmiselläkin 011 sadoittain s:ia
ruumiissaan todistuksena siitä, että hänenkin
esivanhempansa ovat aikojen kuluessa vähitellen
kehittyneet toisenlaisilla elimillä varustetuista
lajeista. Osa s:sta esiintyy ainoastaan
sikiökaudella häviten kokonaan ennen syntymää, osa
jää pysymään koko yksilön iäksi, vaikka ne
yleensä sikiöaikana ovat vahvemmin kehittyneitä
kuin myöhemmin. Esimerkkeinä tällaisista
ihmisellä tavattavista s:sta mainittakoon seuraavat:
sikiökaudella esiintyy sekä jalkopolijissa että
kämmenissä samoinkuin sormien ja varpaidenkin
päissä selvästi näkyviä polkunystyröitä, joista
myöhemmin jää jäljelle ainoastaan omituisia
uuriepyöryloitä ihoon. — Heikosti kehittyneet
ihokarvat ovat s:ia aikoinaan olleesta
vahvemmasta karvapeitteestä, joka vieläkin esiintyy
muutamilla kansanroduilla (esim. A i n o k a n s a,
ks. t.l. Sikiöllä on karvapeite suhteellisesti
vahvempi kuin myöhemmin. — Nisiä tavataan
ihmisellä verraten usein yli tavallisen määrän ja
ne ovat silloin surkastuneita. Sikiöllä esiintyy
säännöllisesti useita surkastuneita nisiä. — Häntä,
joka sikiökaudella on huomattavan vahva,
esiintyy täysikasvuisella ihmisellä surkastumana,
jossa kuitenkin voidaan havaita s. häntää
liikuttavista lihaksista. -— Luurangossa tavataan
sekä kaula- että lanneosassa kylkiluu-s:ia
aikoinaan olleista kaula- ja vatsakylkiluista sekä
heikkoja kylkiluiden välilihaksia. — Sikiöllä
esiintyy kehityksen varhaisella asteella kidusaihe-s :ia,
joista sitten kehittyy myöhemmin eri elimiä,
kuten korva, kilpirauhasen sivulohkot j. n. e. —
Nenässä tavataan ihmisellä s:ia aikoinaan
olleista lukuisemmista nenäkuorikoista. —
Aivois-sakin on s:ia, esim. n. s. käpyrauhanen, jota
pidetään jätteenä parittomasta päälaella olleesta
-ilman tapaisesta elimestä, jollaisia tavataan
muutamilla alemmilla eläimillä (ks.
Päälaen-ailmä). Useat s. ovat mukautuneet
ruumiissamme johonkin uuteen tehtävään. Toiset s.
voi-\at silloin tällöin olla taudin aiheuttajina.
Tavallisin sellainen surkastuma 011 umpilisäke, joka on
tunnettu umpilisäkkcentulehdus nimisestä
taudista. S. ovat sellaisia keliitysmuistoja, jotka eri
yksilöillä esiintyvät hyvin eri lailla kehittyneinä
antaen usein alun erilaisille epämuodostumille ja
variatsioneille. Y. K.
Surkastuneet elimet ks. Surkastumat.
Sumaali ks. J o u r n a a 1 i.
Surnia ks. Pöllöt.
Surrey [sari], kreivikunta Kaakkois-Englan-
elimet—Suru 646
nissa. Lontoosta etelään; l,S3;i km-’, 676,027 as.
(1911). Pääkaupunki Guilford. —’ S:stä osa on lii
tetty Lontooseen. Sen Thamesin eteläpuolella
olevaa osaa nimitetään usein S:ksi (ks. Lontoo).
Surrey [aari], Henry Howard, earl of
(n. 1516-47), engl. runoilija. Joutui nuorena
sotilasuralle ,ja johti sotamarsalkkana engl.
armeiaa Boulognen retkellä 1544. Aiheettomasti
syytettynä valtionpetoksesta hänet tuomittiin
kuolemaan ja mestattiin Tovverissa (ks. H
o-ward 1). Italian kirjallisuudesta saamansa
voimakkaan vaikutuksen alaisena S. viljeli
eroottista lyriikkaa. Hän toi sonetin engl.
runouteen, antaen sille kuitenkin itsenäisen muodon
(vrt. Englannin kirjallisuus II. palsta
098). Hänen käännöksensä Aeneidin 2 :sesta ja
4:nnestä laulusta on ensi yritys käyttää „blank
verse"iä (ks. t.) englannin kielellä. Yhdessä
runoilijatoverinsa Thomas YVyattin kanssa S. vaikutti
uudistavasti ja elvyttävästi engl. runouteen ja
häntä on pidettävä uudenaikaisen engl. lyriikan
edelläkävijänä. S:n runot julkaisi kirjakauppias
Tottel vasta hänen kuoltuaan kokoelmassa
„Son-ges and sonnettes" (1557), johon sisältyivät myös
kin Wyattin ja muutamien muiden nuorten
runoilijoiden tuotteet. Myöhemmistä julkaisuista
mainittakoon: Nott, ..The uorks of S." (1815, 2 nid.),
,.The poetieal works of Henry Howard, earl of S."
(Aldine edition, 2:nen pain., 1894). [Bapst, ,.Deux
gentilhommes-poètes de la cour de Henry VIII"
(1891).] E. W-s.
Surrogaatti (lat. Hubroyä’ re t. surrogä’re =
asettaa sijalle), vastike, aine, jota käytetään
korvaamaan jotakin arvokkaampaa ainetta.
Sursill ks. Genealogia Sursilliana.
Sursum corda (lat.), ylentäkää sydämenne!
Surt, skand. mytologiassa jättiläinen, joka
maailmanpalossa (ragnarökissä) on jättiläisten
päällikkönä taistelussa jumalia vastaan ja vih
doinkin liekeillä hävittää maailman. K. G.
Surtout lsyrtü’] (ransk.), oik. päällystakki,
pitkäliepeinen takki; teline ruokapöydässä
tarvittavia maustepulloja ja -astioita varten.
Surtaxe [syrta’lcs] (ransk.), lisätaksa,
lisämaksu.
Suru, mieltä järkyttävän tapauksen herättämä
tunne, joka erittäinkin läheisen omaisen tai
yleisesti kunnioitetun tai hallitsevan henkilön
kuollessa pukeutuu ulkonaisiinkin muotoihin. Monet
henkilökohtaisen s:n ilmaisumuodot ovat
yleistyneet ja luutuneet tavoiksi, monet tavat,
juon-tautuneet vainajan pelosta: tekeydytään
surevaksi, että vältettäisiin vainajan kateellisuus, tai
pukeudutaan tuntemattomaksi. Monien, erittäin
kin alhaisella sivistystasolla olevain kansain,
surunpurkaukset ovat kovin rajuja ilmeten esim.
oman ruumiin raatelemisena; sormien (esim.
monet intiaaniheimot) tai varpaiden
typistämi-senä, veren vuodattamisena, korvien tai
erinäisten lihasten repimisenä, nuolen pistämisenä
käsivarren läpi (esim. skyyttalaiset), hiusten
(muinaisajan juutalaiset, kreikkalaiset, hunnit,
serbialaiset, italialaiset. kiinalaiset, austraalialaiset,
madagassit, etelä- ja pohjois-afrikkalaiset ja
kaikki amer. heimot) tai parran repimisenä tai
leikkaamisena; usein myös ruumiin ulkoasun
turmelemisena: pään peittämisenä tuhkalla (muin.
israelilaiset), ruumiin voitelemisena maalla tai
lialla (muin. egyptiläiset, kreikkalaiset ja rooma-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
