Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Susiana ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
651
Sutor—Su
uni cuique
652
putran lähteitä, virtaa Manasarovar-järven kautta
yleensä luoteista suuntaa, kunnes kääntyy lou
naiseen, murtautuu Himalajan poikki ja tulee
Punjabin tasangolle. Saa oik. Beas nimisen lisä
joen sekä ennen Indukseen laskemistaan snmoiu
oik. Chenabin, yhtyy Mithankotin luona
Indukseen; 1,500 km, tulva-aikana kuljettava
Firoz-puriin asti. S:n vettä käytetään
kastelulaitok-sissa.
Sutor /-»-/ (lat.), suutari. — Ne s. ultra
c r e p i d a m, suutari pysyköön lestissään.
Sutra ks. Intian kielet ja
kirjallisuus, palsta 1025.
Sutàou (myös Su-cltow ja üoo-chow). 1.
Kaupunki Itä-Kiinassa, Kiangsun maakunnan
eteläosassa, Sanghai’sta länteen, rautatien ja
Keisarin-kanavan varrella; n. 500,000 as. (1914). —
Kiinan kauneimpia kaupunkeja. Muurien (9 m
korkeat) ympäröimä. Useita pagodeja, m. m.
9-ker-roksinen. Huomattavia oppilaitoksia. Pari
lähetysasemaa. Kiinan tärkeimpiä
kirjateollisuus-(halpahintaisia klassikkopaiuoksia) ja
kirjamarkkina-kaupunkeja; melkoista puuvilla-, silkki- y. m.
teollisuutta. — Per. 484. Oli maailman
väki-rikkaimpia kaupunkeja taiping-kapinallisten
valloittaessa sen 1800. Se oli rauniokasana, kun
hallituksen joukot kenraali Gordonin johdolla sen
valloittivat takaisin. Avattiin ulkomaiselle
kaupalle 1895. V. 1913 tuonti oli arvoltaan 10 milj..
vienti 53,s milj. mk. — 2. Aikanaan kuuluisa
ja tärkeä kaupunki Länsi-Kiinassa, Kansun
maakunnan luoteiskulmassa, Kiinan muurin
luotei-simman mutkauksen sisäpuolella, Kiinasta
Tari-min alanteeseen vievän kauppatien varrella.
Kauppatien kadotettua merkityksensä S:kin on
rappeutunut. Vielä harjoitetaan huomattavaa
raparperikauppaa. — Dungaani-kapinan (1865-72)
aikana S. hävitettiin perin|>ohjin. — 3.
Kauppakaupunki (myös Suifu) Sisä-Kiinassa, Setsvanin
maakunnan eteläosassa, Miu-joen suussa,
Jangtse-kiangin varrella; n. 50,000 as. E. E. K.
Sutta-nipata, buddhalainen, viisi kirjaa
sisältävä runokokoelma.
Sutta-pitaka. buddhalaisen kaanonin,
Ti-pitakan toinen osa. Se jakautuu viiteen kirjaan
ja sisältää Buddhan oppilastensa kanssa pitämiä
keskusteluja. E. K-a.
Suttner [zutnar], Bertha von (1843-1914),
itäv. kirjailijatar ja rauhanaatteen ajaja, s.
Praa-gissa 9 p. kesäk. 1843,
k. Wienissä 21 p. kesäk.
1914. Hänen isänsä oli
sotamarsalkka kreivi Kinsky
ja äidin puolelta hän
polveutui runoilija Theodor
Ivörnerin suvusta. Hän sai
huolellisen kasvatuksen ja
oleskeli kauan aikaa
Pariisissa ja Italiassa.
Joutui 1876 naimisiin
kirjailija, vapaaherra Arthur
Gundaccar v. S:n kanssa,
oleskeli 9 v. Tiflisissä ja
sen jälkeen Itävallassa.
Hän on julkaissut koko
joukon romaaneja, esim.
..lnventarium einer Seele"
(1882), „Ein sehlechter Menseh" (1885), „Ein
Manuskript" (1885), ..High life" (1886), ..Schrift-
stellcr-Roman" (1888), „Hanna" (1894), „Einsam
uud arm" (1896), „La Traviata" (1898), „Martha>
Kinder" (1903) y. m. Varsinaisen maineensa hän
saavutti kuitenkin romaanillaan „Die Waffen nie
der!" (1889; 38:s pain. 1907; suom. „Aseet pois"),
joka on herättänyt suurenmoista huomiota ja
käännetty kaikille sivistyskielille. Voimakkaalla
tavalla hän siinä kuvaa sodan kauhuja, koettaa
vieroittaa ihmisiä sodan ihailusta ja julistaa rau
hanaatteen sanomaa maailmalle. Sama
pohja-ajatus esiintyy useimmissa muissakin hänen
teoksissaan. Myöskin käytännössä S. pontevasti ajoi
rauhan asiaa, toimien itäv. rauhanystävien
seuran • puheenjohtajana ja julkaisten vv. 1892-99
Dresdenissä ilmestyvää kuukauslehteä ,,Uie Waf
fen nieder". Rauhan harrastajain kokouksissa
luin on ollut johtavana sieluna, ja suureen Haagin
kongressiin hän otti osaa huomattavalla tavalla.
(Hänen muistelmansa sieltä ilmestyivät nimellä
,,Die Hager Friedenskonferenz".) Suurten ansioit
tensa vuoksi S. sai 1905 Nobelin rauhanpalkin
non. [„Gesammelte Schriften" (1906 ja seur.
12 nid.) ; „Memoiren" (1908).] È. YV-s.
Suttung, skand. mytologiassa ihmeellistä
runo-simaa vartioiva jättiläinen, jonka kuitenkin Odin
pettää ja tyhjentää juoma-ammeen, joten
runouden ja loitsun voima siirtyy jumalille ja ihmi
sille. K. G.
Sutura (lat. sütiYra = ommel) 1. sutuuri
sauma, kahden luun välinen liitekohta esim. pää
kallossa; myöskin ommel, jolla lääkäri toisiinsa
neuloo ja kiinnittää haavan reunat y. m. s.
Suu (os), ruuansulatuskanavan etuosaan, suu
onteloon johtava, leukojen ja huulien rajoittama
aukko. Nimitystä käytetään myös itse
suuontelosta, ks. t. Myös selkärangattomilla voivat s :ta
rajoittaa erilaiset leukamuodostukset t. on sen
ympärillä s.-lonkerot j. n. e.
Suu- ja sorkkatauti, sorkkaeläimillä esiintyvä
tarttuva tauti, jossa suun limakalvoon, ihoon,
sorkkain ruuniiuu ja rakoon ilmestyy rakkuloita,
jotka suun limakalvossa puhjettuaan jättävät
nil-jettymän jäljelle ja ihossa kuivuvat ruvelle.
Taudin itämisaika on 2-3 vuorokautta. Oireet ovat
keskinkertainen kuume, kuolanvuoto, ruokahalun
vähentyminen, rampautuminen j. n. e. — Tau
diu vastustaminen on maassamme lainsäädännöllä
järjestetty, joten sen ilmestymisestä on
viipymättä ilmoitettava kruunun viranomaisille. Kp.
Suukatarri (stomatitis catarrhalis), lievä
suun-tulehduksen muoto, jollainen saattaa syntyä suun
limakalvoa ärsyttävistä aineista, tupakasta,
alkoholista y. m. s., esiintyy usein muiden tautien
ja taudintilojen seuralaisena, vrt.
Suutuleli-d u s.
Suula (Sula bassana) on s:n sukuun s:ien
heimossa (Sulidce) melaj aikaisten lahkossa
(Stcgano-podes) kuuluva vesilintu. S. on väriltään valkea,
pää ja kaula keltaiseen vivahtavat, käsisulat
mustat. Nokka on suora, kärjestä tuskin
kaartunut, sahalaitainen, väriltään sinimusta.
Leuka-pussi on pieni, naama paljas, sinimusta. Koivet
lyhyet. Pituus 87-96 cm. S. eksyy joskus
luonnonhistorialliselle alueellemme Varankivuonoon ja
Kuollun niemimaan pohjoisrannalle. Pesii
Atlan-uin valtameren pohjoisimmissa osissa. E. M-o.
Suulaki ks. Kitalaki.
Suuni cuique [su’- kuikve] (lat.), kukin
saakoon, mitä hänelle on tuleva.
Bertha v. Suttner.
(S.H.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
