Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suursaari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
665 Suursaari 666
(S.H.)
Suursaari, näköala Pohjoiskorkialta etelään.
tällaisia, varhaisemmin vallinneen korkeamman
merenpinnan jättämiä jälkiä runsaasti esim.
Vähänsomerikonlahden, Liivalaliden,
Vanhainsau-nainaluksen, Varislaliden ja Jokiensuun luona
y. m.; huomattavimmat saaren keskiosissa
sijaitsevista muinaismeren rantavalleista ovat:
Poh-joiskorkian eteläpuolella (78 m yi. merenp.),
Taskusuon valli (86,7 m yi. merenp., osoittaen
todennäköisesti n. s. Yoldia-meren korkeinta
rajaa S:11a), Tervamäen (85 m), Pahanlammen
valli (66 m) y. m. Muita maantieteellisiä
huomattavuuksia ovat esim. lentoliiekkakenttä
Kappel-kaulalla ja lukuisat „hiidenkirnut" kallioissa
rannikko-alueella. — S:n oletetaan syntyneen siten,
että sen sivuilla olevat maankuoren osat ovat
vajonneet S:n pituussuuntaan käypiä
maanjäris-tyshalkeamia myöten, jolloin S. on jäänyt horstina
jälelle; silloin syntynyttä pitempää harjannetta
(jonka myöhemmät geologiset tapahtumat
[jääkausi y. m.] ovat nykyiselleen muovailleet)
osoittanevat vielä S:n eteläpuolella Tytärsaari,
pohjoispuolella Ristisaari ja Kaunissaari ynnä
merenpohjan muodot näiden välillä. — V:n
keskilämpö S:lla on 1892-1909 tehtyjen havaintojen
mukaan +4,8»°C; vuotuinen sademäärä
1894-1906 tehtyjen havaintojen mukaan on 521 mm;
myrskypäiviä on S :11a vuosittain keskimäärin 26
(12 talvella, 9 syksyllä, 3 kesällä ja 2 keväällä).
— Asukkaita 880 (1915), joista 442 miestä,
438 naista; asutus puhtaasti suomenkielistä,
suurimmaksi osaksi todennäköisesti Vehkalahden ja
Virolahden seuduilta siirtynyttä. Vakiintunut
suomalainen asutus S :11a on jo ainakin
1500-luvun alkupuolelta peräisin; sitä ennenkin oli
saari jo ammoisista ajoista ollut varsinkin
merenkulkijain ja merirosvojen paljon käyttämä
pysähdys- ja oleskelupaikka. Asutus on keskittynyt
kahdeksi kyläksi, joista S u u r k y 1 ä (80 taloa,
kirkko, kansakoulu) sijaitsee lähellä S:n
pohjoispäätä Satamalahden äärellä ja Kiiskinkylä
(60 taloa, kansakoulu) 5 km etelämpänä,
molemmat itärannalla. — Pääelinkeinona on
kalastus; 1915 harjoitti kalastusta 68 venekuntaa
(saaliin arvo sam. v. kunnallisen taksoituksen
mukaan 237,046 mk.) ; saalis pääasiallisesti hailia
ja vähän turskaa (ennen myös siikaa; tavallista
rannikkokalaa, haukea, ahventa y. m. s. on
ilmaantunut satamaan sen perästä kun
aallonmurtaja 1900 valmistui). Kalastuksen ohella
tärkeinä sivuelinkeinoina mainittakoon merenkulku
(rahdinpurjehdus jahdeilla ja kaljaaseilla; 1910
20 jahtia ja 4 kaljaasia) ja hylkeenpyynti
(erikoisten hyljekoirain avulla, joita on lukuisasti,
vähintään yksi taloa kohti). — S:lla käytettävät
puutarpeet (rakennusaineet, halot j. n. e.)
tuodaan tavallisesti muualta (Kotkasta y. m.), joten
saaren omat metsät ovat melkein koskemattomina
säilyneet (1824 hävitti hirmumyrsky S:sta
melkein kaiken metsän, joten nykyinen on
senjäl-keen kasvanutta). — Säännöllistä liikennettä
Kotkaan välittää postimoottorivene kahdesti viikossa.
Kaupankäynti ja liikenne Viroon päin on vilk
kaampi kuin Suomeen. Liikenteen
helpottamiseksi on S:een rakennettu 3 loistomajakkaa
(venäläisiä) : Pohjoiskorkian, Pohjoisrivin ja
Lounatrivin majakat; sitäpaitsi on johtoloisto
(suomalainen) Satamalahden suulle rakennetun
aallonmurtajan päässä. -— Luonnonnähtävyyksiä
tarjoo S:n harvinainen luonnonihanuus
kaikkialla; erikoisesti mainittavia ovat
Pohjoiskorkian. Haukkavuoren ja Lounatkorkian
näköalapaikat. — .Historiallisia muistoja: ks.
Suursaaren meritaistelu. -— S. muodostaa
oman kunnan ja seurakunnan. Kunta,
Viipurin 1., Kymin kihlak., Suursaaren-Tytärsaaren
nimismiesp.; pinta-ala 20,ei km, josta niittyä
34.12 ha (peltoa ainoastaan vähäisiä
perunamaa-palasia). Osuuskassa. Sairaanhoitajatar. 2
kansakoulua. 2 hevosta, 97 nautaa (1913).
Sähkölen-nätinasema (yleinen; kaapeli Viroon) ; langaton
sähkölennätinlaitos ja telefonikaapeli Kotkaan.
Seurakunta, Savonlinnan hiippak.,
Haminan rovastik.; S. (ynnä Tytärsaari) kuului
alkujaan Vehkalahteen, Uudenkaupungin
rauhanteossa (1721) joutui Venäjän alueelle ja
yhdistettiin Viipurin khrakuntaan kuuluvaan Kakin
kappeliin, 1817 taas siirrettiin Kymin
seurakuntaan kuuluvaksi, erotettiin siitä ja sai oman
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
