Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suursaari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
667 Suursaksalaiset—Suurvalta 668
(S.H.)
Suursaari, Suurkyltt.
saarnaajan keis. käskykirj. 10 p:ltä marrask.
1838; Tytärsaari erotettiin S:sta saaden samoin
oman saarnaajan arm. julist. 21 p :ltä helmik.
1899. Kirkko puusta, rak. 1768, korjattu
perinpohjin 1890 ja 1897. [M. V. Kurki, „Suursaaren
maantieteestä" (Maantiet, yhd. aikak. 1912
no:t 3-6), sama, „Suursaaren ilmanalasta ja
elämästä („Terra" 1913) ; V. Porkka, ..Kuvaelmia
Suursaaresta", l-III (Valvoja 1881); W. Ramsay,
„IIogland oeh Tytärsaari" (Finlands geologiska
undersökning; beskrifning tili kartbladen n:ris 19
& 20 [1891]), sama, „Upplysningar om Hogland"
(1906); E. Havas, „Suursaari" („Otava" n :o 8,
1916).] h. Il-ncn.
(S.H.)
Suursaari, kuva kalarannasta.
Suursaksalaiset, puolue, joka v.sta 1848
lähtien vaati että Itävaltakin oli otettava mukaan
uuteen Saksan valtakuntaan, kun taas
pien-saksalaiset tahtoivat sulkea Itävallan pois
ja antaa johdon Preussille, ks. Saksa, palsta
599-600.
Suur-Savo, se osa Savoa, joka keskittyy
Mikkelin ympärille, käsittäen Savon osan
Mäntyharjua sekä Mikkelin ja Juvan kihlakunnat.
S.-S:n pitäjiä ovat Mikkelin lisäksi Juva.
Puumala, Anttola, Ristiina, Mäntyharju. Hirven-
salmi, Kangasniemi, Pieksämäki, Haukivuori.
Jäppilä, Virtasalmi ja Joroinen. — Nimitys S.-S.
on peräisin vasta 1500-luvun lopuilta, jolloin
Savon asutus jo oli Mikkelistä, alkujaan Savi- 1.
Savonlahdesta, levinnyt laajalti itään ja
pohjoiseen. Tällöin jaettiin Savo S.-S:n ja
Vähä-Savon vouti- ja kihlakuntiin. Vähä-Savon
keskuspaikaksi tuli tällöin 1552 perustettu Tavisalmen
pitäjä (Kuopio). S.-S. nimitys ent. Savilahden
pitäjälle vaihtui 1600-luvun puolivälissä
Mikkeliksi. kirkon suojeluspyhän ylienkeli Mikaelin
kunniaksi. — Käsite S.-S. 1. Suursavo esiintyy
nyk. enimmäkseen vain jonkinlaisena
rvhmä-nimikkeenä, esim. S.-S:n nuorisoseurat, S.-S:n
raittiusseurat j. n. e. — Sanomalehti ,.Suur
Savo" ilmestyy Mikkelissä. Y. W-a.
Suur-Tavastila, maatila (säteri, 1 7/s manttaa
lia, n. 800 ha) Kymin pitäjässä lähellä Tavas
tilan rautatieasemaa. Kotitarvesaha ja -mylly
sekä pärehöylä (höyryllä käyviä). Tilan maalla
on myös mylly ja saha (omistaja mylläri
Sandholm). -— S., joka aikaisemmin oli kuulunut
Wilken-, Duvvall- ja Wrede-suvuilie, on 1800-luvulla
ollut m. m. Stewen-, Clodt von
Jiirgensburg-Muthreich-, Wahlbeck- ja Sehatelowitz-sukujen
jäsenillä sekä 1880-88 ministerivaltiosihteeri
Th. Bruunilla. Nyk. omistaja (1916) vapaaherra
Th. Bruun. Puinen päärakennus v:lta 1896.
Suurteollisuus ks. Suur- ja pikkuliike
ja Teollisuus.
Suuruudenhulluus, itsetunnon sairaloinen
kiihtyminen, on oire, joka tavataan useassa eri
mielisairauden muodossa, liäikeimpänä se esiin
tyy paralyyttisessä mielisairaudessa 1.
aivojen-pehmennyksessä, josta syystä tätä tautia monasti
sanotaankin s:ksi. E. Th-n.
Suurvalta. Tätä nimitystä käytetään niistä
valtioista, jotka kulloinkin ovat johtavassa
asemassa, joilla on niin suuret valtakeinot, että ne
voivat vaatia ja muiden valtioiden puolelta
saada tunnustetuksi itselleen oikeuden ottaa osaa
kansainvälisten asiain järjestelyyn. S:in luku on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
