Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Šuvalov ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
675
skij, mutta ennenkuin ennätti palata Venäjälle
hän joutui epäsuosioon. Sotamiehet olivat aina
rajattomasti ihailleet ja kunnioittaneet S:ia, hän
kun vielä päällikkönäkin säilytti yksinkertaiset
elintapansa ja piti miehistään hyvää huolta.
Hänelle 011 Pietariin pystytetty muistopatsas.
[Polevojn, Rybkinin ja Petrusevskijn
kirjoittamat elämäkerrat.] K. W. R.
Suvunselvitys. Perintö- ja perhe- sekä muissa
oikeusriidoissa, joissa s. on tarpeen, saadaan
sukulaisuussuhteet selville asianomaisen papiston
antamasta virkatodistuksesta (asetus 20 p:ltä
marrask. 1896). Sukututkimus tulee
kysymykseen myöskin heraldiikan, genealogian ja
historiantutkimuksen alalla. El. K.
Suzdal, ven. kaupunki S:n piirissä. Vladimirin
kuvernementiu pohjoisosassa, Kamenka-joeu
varrella. Vv. 1146-1390 oli olemassa S:n
ruhtinaskunta, jonka pääkaupunkina oli ensin S-, sitten
Vladimir; yhdistettiin Moskovan
suuriruhtinaskuntaan.
Suzereniteetti (ransk. suzeraineté), yliherruus,
tarkoittaa niiden oikeuksien kokonaisuutta, jotka
jonkun suvereenisen valtion hallitsijalla on n. s.
puolisuvereenisiin valtioihin nähden. S. oli esim.
Turkin sulttaanilla Pariisin kongressin (1856)
päätöksen nojalla Serbiaan ja Romaaniaan, ja
Berliinin kongressin (1878) päätöksen mukaan
Bulgaariaan nähden, ks. Suvereniteetti.
K. O. /.
s. v. = sub voce (lat.), „sanan alla", s. o.
sen ja sen hakusanan kohdalla (sanakirjassa).
Svaa ks. Svarabhakti.
èvaabi (saks. Schwaben). 1. Ent. herttuakunta
saks.-roomal. valtakunnassa, rajoittui pohjoisessa
Pfalziin ja Frankeniin, idässä Lech-jokeen,
etelässä Sveitsiin, lännessä Rein-jokeen. S:n nimenä
oli vanhempaan aikaan A 1 e in a 11 n i a ja se
käsitti suurimman osan schwabenilaista piiriä.
— S:n vanhimmat tunnetut asukkaat olivat
kelttiläisiä, jotka germaanit karkoittivat 1 :sellä
vuosis. e. Kr. Tiberius perusti jo 15 e. Kr.
Rhætia nimisen provinssin Tonavan eteläpuolelle,
mutta vasta n. 100 j. Kr. maa joutui
pysyväi-sesti Rooman vallan alle, ja Reinin sekä
Tonavan väliin perustettiin Agri decumates niminen
alue. 3:nnen vuosis. alusta alkaen j. Kr.
aleman-nit valloittivat maan; he joutuivat 496
frankki-laisten alamaisuuteen säilyttäen kuitenkin aluksi
omat herttuansa, kunnes Pippin Pieni ne poisti.
7:nnestä vuosis. alkaen kristinusko levisi
maahan. Saksan kuningas Henrik I tunnusti
Burk-hardin (I:n) Alemannian 1. S:n herttuaksi 919.
Tämä arvo oli sittemmin usein Saksan
hallitsija-sukujen jäsenillä. V. 1079 Hohenstaufen-sukua
oleva Fredrik tuli S:n herttuaksi; hänen
pojanpoikansa Fredrik Barbarossa pääsi 1152 Saksan
hallitsijaksi; S. jäi edelleen Hohenstaufen-suvun
haltuun. Konradinin kuollessa 1268 lakkasi S:n
herttuan arvo. S:n ruhtinaista olivat seur.
aikoina Württembergin kreivit mahtavimmat;
myös Habsburg-suvulla oli Elsassissa melkoisia
alueita. S:n kaupungit muodostivat liittokunnan
1331 ja pienemmät ruhtinaat n. s. Schlegeler
liiton; S:n säädyt kävivät keskenään alituisia
taisteluita, joita Saksan hallitsijat turhaan koki
vat sovittaa. Vasta 148S tehtiin suuri S;n liitto
maanrauhan ylläpitämiseksi; 1500 syntyi S;n
piiri. Talonpoikaiskapina 1525 aikaansai suuria
676
vaurioita S;ssa. Uskonpuhdistus levisi S:iin, ja
useat sen kaupungit yhtyivät Schmalkaldenin
liittoon. Westfalenin rauhassa 1648 luovutettiin
suuri osa Elsassia Ranskalle. Lunévillen
rauhansopimuksen mukaan (1801) kaikki Reinin vasem
maila rannalla olevat S:n piirin alueet joutuivat
Ranskalle, ja korvaukseksi menettämistään
maista maalliset ruhtinaat saivat hengellisiä
alueita. O. H.
2. Nykyinen S. on hallitusalue
Lounais-Baierissa, suurimmaksi osaksi Lechin
länsipuolella, osaksi myös Tonavan pohjoispuolella:
9,855 km=, 809,966 as. (1910), joista roomal.
katolisia 679,552, protestantteja 105,202, juuta
laisia 3,462. — S. on suurimmaksi osaksi tasaista
tai kumpuista; pohjoisessa ulottuvat
Jura-vuo-ret, etelässä Alpit (Allgäun alpit) S:n rajojen
sisälle. Harjoitetaan menestyksellä
maanviljelystä, karjanhoitoa (Allgäun lehmärotu),
metsätaloutta, teollisuutta (Kemptenin alueen
puuvillateollisuus). Pääkaupunki Augsburg. E. E. K.
Svaabilaiset runoilijat, aikaisemmin = 13:nnen
vuosis. „minnelaulajat" (ks. t.), joiden yksin
omaan käyttämänä kielenä, väärin kyllä,
pidettiin svaabin murretta; 19:nnen vuosis.
alkupuolella tämä nimitys siirtyi sille runoilijapiirille,
joka oli peräisin Svaabista ja jonka etevimmät
edustajat olivat Uhland, G. Schwab, J. Kerner,
K. Mayer, G. Pfizer, E. Mörike, W. Hauff, y. m.
H. Kr-n.
Svaabin kaupunkiliitto ks. S v a a b i 1.
Swakopmund, tärkein satamapaikka Saksan
Lounais-Afrikassa, n. 50 km Englannin
omistamasta Valaskalan-Iahdesta pohjoiseen,
enimmäkseen vedettömän Swakop-1. Tsoachaub-joen suussa.
Satama kokonaan keinotekoinen. Erinäisten
virastojen ja laitosten rakennuksia. Rautatie
Otaviin ja Windhukiin sisämaassa. — S.
rakennettiin viime vuosis. lopulla. Tammik. 1915 sen
valtasivat Englannin Etelä-Afrikan liiton joukot.
Svalöf /-ülöu], rautatienasema Skoonessa
Malinön-Engelholmin rataosalla, 39 km Malmöstä
pohjoiseen. Aseman vieressä sijaitsee
samanniminen Ruotsin kylvösiemenyhdistyksen
suurenmoinen kasvinjalostuslaitos, joka on alallaan
maailman kuuluisimpia. Maineensa se on saavuttanut
jo 1886 aletulla järjestelmällisellä, tieteellisellä
tarkkuudella suoritetulla jalostustyöllä, joka
nykyään käsittää tärkeimmät pohjoismaiset
maanviljelyskasvit. Tähän asti on enin työtä uhrattu
itsepölyyttävieu viljalajien ja palkokasvien
(vehnän, kauran, ohran, herneen, virnan)
jalostamiseen; rukiin jalostus alkoi vasta 1901, nurmi
Svalofin kasvinjalostuslaitoksen päärakennus.
Suvunselvitys—Svalöf
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
