Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Swammerdam ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
677
kasvien ja perunan 1904. juurikasvien 1910.
Lukuisia uusia, entistä tuottavampia laatuja, u. s.
pedigree-laatuja (kukin yhden ainoan yksilön
jälkeläisiä) on sieltä levinnyt sekä omaan
maahan että muualle, m. m. Suomeen.
Menestyksestään saa laitos etupäässä kiittää
pedigree-jalos-tusta (ks. Kasvinjalostus), joka siellä
alkoi io 1892. Keinotekoisen risteyttämisen alalla
on varsiakin H. N i I s s o n-E h 1 e tehnyt S:ssa
sekä perinnöllisyysopille että käytännölliselle
kasvinjalostukselle suuriarvoista työtä. [Sveriges
utsädesföreniugs tidskrift, „Svensk
utsädesför-ädling pit Svalöf" (1907).] K. T-ri.
Swammerdam, Jan (1637-80), hollaut.
luonnontutkija. tuli lääketieteen tohtoriksi Leydenissä
1667 ja eli sitten Amsterdamissa etenkin anato
misiin tutkimuksiin antautuneena. Varsinkin
hän selvitti hyönteisten anatomiaa; klassillinen
teos tässä suhteessa on S: n „Biblia naturæ"
(julkaissut Bcerhaave 1737-38, saks. käännös
..Bibel der Natur" 1752). S. laati myös
luonnollisen järjestelmän hyönteisistä, m. m. näiden
muodonvaihdosta silmälläpitäen (teoksessa
,.Alge-meene Verhandeling van blædeloose Diertjens",
1669; lat. pain. 1685), keksi imusuonien läpät
y. m. Lisäksi hän on mainittava anat.
tutkimustapojen kehittäjänä (käytti m. m.
injektsioni-menetelmiiä). (1. V-s.)
Svanberg [sväntärj]. 1. Jöns S. (1771-1851),
matematiikan professorina Upsalassa 1811-41. S. on
julkaissut suuren määrän matemaattisia,
fysikaalisia ja tähtitieteellisiä tutkimuksia. Hänen
huomatuin julkaisunsa „Exposition des opérations
faites en Lapponie, pour la détermination d’un
arc du möridian, en 1801-03" (1805) on selonteko
hänen Lapissa tekemiensä havaintojen tuloksista,
joiden tarkoituksena oli tarkistaa Maupertuis’n
retkikunnan samalla paikalla aikaisemmin (1736)
suorittamia, mutta erehdyttävän käsityksen
maapallon muodosta aiheuttavia tutkimuksia. S:n
erittäin taidokkaiden ja tarkkojen havaintojen
ia laskelmien avulla voitiin todeta, että
maapallo, kuten Newtonin teoria edellyttää, on
navoiltaan litistynyt sferoidi. Muita teoksia:
,,Be-rättelse öfver försök tili bestämmande af
sekund-pendelns längd och vattnets tyngd" (Ruots. tied.
akat. „Handlingar", 1825), „In temperaturam
atmosphæræ disquisitiones" (1827),
„Disquisitio-nes analyticæ in theoriam refraetionum
astrono-micarum" (Nova Acta soc. scient. Upsal. IX.
1827; XI. 1839), „Nouvelles considérations sur
la résolution des équations algébriques" (Nova
Acta X, 1832). (U. S:n).
2. Adolf Ferdinand S. (1806-57), ruots.
fyysikko, edellisen poika, tuli 1835 Mariebergin
korkeampaan tykistö-opistoon mekaniikan ja
matematiikan opettajaksi ja 1841 fysiikan ja
mekaniikan professoriksi Upsalaan. S. on
kirjoittanut joukon huomattavia matemaattisia ja
fysikaalisia tutkimuksia kuten esim.
„Expérien-ces sur le pouvoir thermo-électrique du
bis-muth et de 1’antimoine cristallisés" (1851).
(U. 8:n.)
Svanberg Jsvänbärj], Gustaf (1802-82),
ruots. tähtitieteilijä, tuli 1825 tähtitieteen
dosentiksi Upsalaan, oli tähtitieteellisen observatorin
johtajaua 1825-78. perusti 1836 Upsalaan
mag-netometriobservatorin, jossa 16 v:n kuluessa teki
havaintoja ja julkaisi ne Göttingenin magneetti-
678
sen yhdistyksen aikakauskirjassa. S. oli
tähtitieteen professorina 1842-76. Hän sai myös toi
mekseen perustaa yliopiston meteorologisen oli
servatorin (1865) ja johti sen laajasuuntaista
työtä 13 v:n aikana. S:n tieteelliset julkaisut
ovat yliopistollisia väitöskirjoja ja selontekoja
havainnoista.
Svanberg [svänbärjj, Lars Fredrik (1805
78), ruots. kemisti, v:sta 1839 opettajana
Carl-bergin sota-akatemiassa, v:sta 1850 Ruotsin
tiedeakatemian kemistinä, 1853-74 Upsalan
yliopistossa kemian professorina. Suorittanut useita
arvokkaita tutkimuksia sekä epäorgaanisen että
orgaanisen kemian alalla: hän määräsi typen ja
raudan atomipainon, tutki amer. platinamalmeja
ja molybdeenia sekä useita kivennäisiä.
Svane /-ö-/, Hans (1606-68), tansk. piispa,
oli ensin professorina ja tuli 1655 Sjællandin
piispaksi. Valtiopäivillä 1660 S. oli aatelittomien
säätyjen toimeliaimpia johtajia ylimysvallan
kukistamisessa ja kuninkaan yksinvallau
perustamisessa. Hänet palkittiin arkkipiispan
arvo-nimellä ja läänityksillä. S. oli tarmokas ja tai
tava, mutta vallan- ja kostonhimoinen henkilö,
josta syystä hän oli alinomaisissa riidoissa
alaisensa papiston kanssa. S. on myös tunnettu
teologisena kirjailijana. K. G.
Svaneetit (svanit), khartvelilaisiin kuuluva
heimo Kaukaasiassa, Kiitäisin kuvernementissa,
Ingurin yläjuoksun ympärillä olevassa jylhässä
vuoristomaassa; n. 14.000-15,000 henkeä.
Keskikokoisia, voimakasrakenteisia, vieraanvaraisia.
Vain nimeksi kristittyjä. Verikosto käytännössä.
Kieli vielä vähän tunnettua, vrt. Khartveli.
[Tieto ja s :sta ja heidän kielestään sisältää ,,Sbor »
nik materialov dlja opisanija mestnostej i
pienien Kavkaza".]
Swanenburgh /-«-/, Jacob van (n. 1580
1638), holl. taidemaalari; opiskeli Italiassa ja
sai Roomassa vaikutusta Adam Elsheimeriltä.
Oli Rembrandtin ensimäisenä opettajana.
E. R-r.
Swanevelt /-«-/. Herman van (n.
1600-56), alankom. taidemaalari; Claude Gelléen
(Lorrainin) vaikutuksen alainen
italialais-aihei-sissa maisemissaan. Arvossa pidettyjä ovat hänen
maisemaradeerauksensa. E. R-r.
Svanhild [-Q-] ks. E r m a n a r i k.
Swansea /suonsi], kreivikunnan muodostava
kaupunki Englannissa, Etelä-Walesissa, Tawè- 1.
Tawy-joen suussa, lähellä sen laskua
Bristolin-kanavan muodostamaan S. bay nimiseen lahteen,
monen radan haarauksessa; 119,485 as. (1913),
joista n. 3% puhuu yksinomaan walesin kieltä.
—- Savuinen, epämiellyttävä tehdaskaupunki.
Useita kymmeniä kirkkoja, joista vain St Maryn
kirkko on vanha (1300-luvuita; uusittu 1895-98).
Vanha linna (1300-luvulta), osaksi raunioina;
raatihuone, Royal institution of South Wales
nimisen seuran komea palatsi (jossa luonnont. ja
hist. museo, kirjasto, taidekokoelma), kaksi
teatteria. — Grammar school (per. 1682), tekn.
opisto, opettajatarseminaari. — S:n
läheisyydessä ovat Etelä-Walesin tavattoman rikkaat
kivihiilikerrokset. Niihin perustuen S:ssa ja sen
ympäristössä on syntynyt suurenmoinen
metallurginen ja metalliteollisuus; siellä ovat
Englannin suurimmat, vaski- ja sinkkisulattimot,
putki-, kivihiilibriketti- ja läkkipeltitehtaat.
Swammerdam—Swansea
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
