Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Svartå ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
683
Svedelius—:
Svedenborg
684
mistä, mutta oli kuitenkin pohjana 1697
julkaistulle virsikirjalle. Samoin S. oli osallisena uuden,
1693 julkaistun kirkkokäsikirjan valmistamisessa.
Raamatunkäännöksen tarpeita ajatellen S.
harjoitti myöskin kielit, tutkimuksia, julkaisten
niiden tuloksena teokset „Schibboleth. Swenska
språ-kets rycht oeli richtighet" (1716) sekä
„Gramma-tiea svecana" (1722), joiden johdosta hän joutui
ankaraan riitaan Urban Hjärnen kanssa. Hänen
toimittamansa ruots. sanakirja ja itsenäinen
raamatunkäännös eivät tulleet painetuiksi. [H. W.
Tottie, „Jesper Svedbergs lif och verksamhet"
(1885-86).] A. J. P-ii.
Svedelius /-dc’-], Vilhelm Erik (1816-89),
ruots. historiantutkija, tuli 1856 historian
professoriksi Lundiin, 1862 n. s. skytteläiseksi
professoriksi Upsalaan. Omituisuuksistaan tunnettu S.
on julkaissut useita tarkkaa tutkimustyötä ja
laajaa, ylevää näkökantaa todistavia teoksia,
joista tässä mainittakoon „0m reduktionen af
krono- och adliga gods under Carl X Gustafs
och Carl XI :s regering" (1845-51), „Om konung
Gustaf II Adolfs karaktersutveckling" (1862),
„Maria Stuart och Elisabeth" (1871-72),
„Fin-lands landtdagar och landtdagsordningen af 1869"
(1872). K. G.
Swedenborg jsv<- -rj], E m a n u e 1 (1688-1772),
ruots. luonnontutkija, teosofi ja lienkiennäkijä, s.
Tukholmassa; isä oli
sotapappi, sittemmin piispa
Jesper Svedberg (ks. t.).
Jo lapsuudessa ilmeni
S:ssa taipumusta
uskonnolliseen haaveiluun. Hän
kertoo, että hänen
ollessaan 4-10 v:n ikäisenä
hänen ajatuksensa
lakkaamatta olivat kiintyneinä
uskonnollisiin asioihin ja
että hän rukouksissa
ollessaan toisinaan joutui
haltioihin sekä sai
jonkinmoisia sisäisiä
ilmestyksiä, jotka hämmästyttivät
hänen vanhempiaan.
Sittemmin hänessä ilmeni
voimakas harrastus luonnontieteisiin sekä
tavaton lahjakkuus teknillisiin ja mekaanisiin
tehtäviin ynnä keksintöihin. Upsalan yliopistossa
hän opiskeli klassillisia kieliä, matematiikkaa ja
luonnontieteitä. Vv. 1710-14 hän oli tieteellisellä
matkalla Englannissa, Alankomailla, Ranskassa
ja Saksassa, pääsi jo tällöin ajan etevimpien
tiedemiesten tuttavuuteen ja saavutti nähtävästi
heidän huomiotaan ja suosiotaan. Hän osasi
ulkomailla hankkia itselleen toimeentulon
työskentelemällä kojeidentekijänä y. m. s. Palattuaan
Ruotsiin hän 1716-18 toimitti Ruotsin ensimäistä
tieteellistä aikakauskirjaa, ..Dædalus Hyperboreus".
Oli etevän insinöörin Polhemin (ks. t.)
apulaisena, Herätti Kaarle XII:n huomiota
suurisuuntaisilla ehdotuksillaan; m. m. hän ehdotti
kanavan rakentamista Ruotsin halki Gööteporista
Tukholmaan. Avusti v. 1718 kuninkaan
sotatoimia Fredrikshaldia vastaan kuljettamalla useita
ruots. sotalaivoja 2 peninkulmaa maata
pitkin toiseen merenlahdelmaan, kun vihollinen oli
sulkenut meritien. V. 1719 hän ynnä hänen
sisaruksensa. aateloitiin nimellä S. Nimitettiin 1718
Eraanuel Swedenborg.
ylimäär. asessoriksi vuorikollegiin; toimi siinä
virastossa varsinaisesti v:sta 1722 alkaen, mutta
oleskeli myöhemminkin pitkät ajat ulkomailla,
missä painatti melkein kaikki teoksensa,
varsinkin Lontoossa ja Alankomailla.
Suurissa luonnontieteellisissä teoksissaan „Opera
philosophica et mineralogica" (3 os., 1734), „(Eco
nomia regni animalis" (1740-41) ja „Regnum
animale" (3 os., 1744-45; jäi keskeneräiseksi) S.
esittää useita rohkeita ajatuksia, esim. taivaan
kappaleiden kehityksestä, geologisista ja paleonto
logisista asioista, embryologiasta, aivojen raken
teestä, joita tiede myöhemmin tavallaan on omak
sunut, — tosin toisin muodostettuina ja perustel
tuina. Sen ohessa ne sisältävät haaveellisia luon
nonfilosofisia mietiskelyjä. „CEconomia r. a."
teoksessa ja muissa samanaikuisissa
kirjoituksissa S. rupeaa esittämään ..korrespondenssi
oppiansa", jolla on perustava merkitys hänen
myöhemmässä raamatunselityksessään. Sen
mukaan kaikilla fyysillisillä asioilla on vastineensa
yliaistillisessa henkimaailmassa. Aistillinen maa
ilma on kauttaaltaan yliaistillisen maailman
jälkikuva; kaikilla luonnonesineillä ja maalli
silla oloilla on sentähden symbolinen, korkeampi,
salattu merkityksensä. V. 1745 S. julkaisi
teoksen ,,De cultu et amore Dei", joka on väli
asteena hänen luonnontieteellisen tutkijatoimensa
ja hänen elämänsä jälkimäisen, teosofisen
ajanjakson välillä. Se on jonkinmoinen oppirunoelma.
laadittu suorasanaiseen muotoon latinaksi, ja
kertoo maapallon syntyä auringosta, sen kehitystä
ihmisten asuinsijaksi sekä ihmiskunnan alkuhis
toriaa. Vv. 1743-44 S. oli ollut myrskyisen
levottomassa mielentilassa, toisinaan raskaan uskon
nollisen alakuloisuuden lannistamana, ja nähnyt
paljon kummallisia unia, joita hän kertoo
omituisessa ..unikirjassaan" (painattanut Klemming
1859). V. 1745 hän, Lontoossa ollessaan, näki
ensimäisen varsinaisen ilmestyksensä. Kristus
näyttäytyi hänelle ja ilmoitti valinneensa hänet
Raamatun sisäisen, henkisen ajatuksen
selittäjäksi ihmisille. Tämän jälkeen hänen oman
vakaumuksensa mukaan taivas ja henkimaailma
olivat ..auenneet" hänelle; hän sai hyvin usein
ilmestyksiä, näki vainajien henkiä ja
keskusteli tuttavallisesti heidän kanssaan. V. 1747 S.
sai eron virkatoimistaan ja omistautui tämän
jälkeen kokonaan uskonnolliseen eli teosofiseen
kirjailijatoimeensa aina kuolemaansa asti. Hänen
pääteoksensa tällä alalla on moniosainen ..Areana
coelestia" (..Taivaallisia salaisuuksia", 1749-56),
joka laajasti selittelee Mooseksen kahta
ensimäistä kirjaa ja sen ohessa kertoo hyvin paljon
siitä, mitä S. näyissään on kokenut
henkimaailman oloista. Suppeammin S. esittää
näky-jensä pääkohtia kirjassa ..Taivaasta ja
helvetistä" (1758) ynnä muissa lyhyemmissä teoksissa.
S. kirjoitti myöskin laajoja selityksiä
ilmestyskirjaan; hänen eläessään ilmestyi niistä
lyhennetty laitos ..Apocalypsis revelata" (2 os., 1766).
hänen kuolemansa jälkeen julkaistiin hänen
laajat käsikirjoituksensa nimellä ..Apocalypsis
explieata" (1785-89). Verrattain suppeasti ja
yhtenäisesti S. esitti uskonnonfilosofiaansa
kirjassaan ..Jumalallisesta rakkaudesta ja
viisaudesta"; varsinaista teologiaansa taas hän
järjestelmällisesti esitti viimeisessä teoksessaan
„Toden-peräinen kristillinen uskonto" (1771). Päiväkir-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
