Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sveitsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
G89 Sveitsi (i<)0
Vlerwaldstätter-jttrvi.
mettuneiden Alppien ja Juran vuoristoihin
etelässä ja luoteessa, sekä niiden välissä olevaan,
ylätasangonluontoiseen S:n Välimaahan, jonka
melkein poiraettumattomat, oligoseeni- ja
mioseeniaikaiset kerrokset laajalti ovat jääkautisten
y. m. nuorempien ainesten peitossa. Alpit
käsittävät 90-150 km leveän alueen Lausaunesta
Genève-järven rannalla Romanshorniin
Boden-järven rannalla vedetyn viivan kaakkoispuolella
IValais, Tessin, Graubünden, Schwyz, Uri,
Unter-walden n. d. W., Unterwalden o. d. W., Zug, Glarus,
Appenzell A.-R., Appenzell I. R., Sankt Gallen
nimiset kanttonit kokonaan sekä osia Bernin,
Fribourg’^ ja Vaud’n kanttoneista) 1. n. 67 % koko
S:n alueesta, jossa kuitenkin asuu vain n. 34%
koko S:n väestöstä. S:n Alpit kuuluvat
suurimmaksi osaksi Länsi-Alppeihin; säteiden tapaan
Sankt Gotthardilta lähtevät syvät Rhönen, Roussin,
Reinin ja Ticinon jokilaaksot jakavat S:n Alpit
neljään pääryhmään: luoteiseen Rhönen ja
Reussin välissä (Freiburgin alpit Kandertalin
länsipuolella, malitavain jäätikköjen peittämät
Bernin alpit sen itäpuolella), lounaiseen, S:n
korkeimpaan (Dufour-huippu Monte Rosassa 4,638 m
yi. merenp.) ja sangen silpoutuneeseen Rhönen
ja Ticinon välissä (Penniiniset alpit Simplonin
solan länsi- ja Lepontiset alpit sen itäpuolella),
edellistä melkoista matalampaan mutta myöskin
hyvin rikkoutuneeseen koilliseen Reinin ja
Reussin välissä (Glarnin alpit Walen-järven
syvänteen etelä- ja Sankt Gallenin alpit sen
pohjoispuolella) sekä kaakkoiseen Reinin ja
Ticinon välissä, jonka länsiosat (Adula-alpit Ticinon
ja Hinter-Rheinin välissä) vielä kuuluvat
Länsi-alppeihin, mutta itäosat Itäalppien Plessurin ja
Ratisiin (Albula- ja Silvretta-alpit Engadinin
laakson luoteis-, Bernina- ja Spöl-alpit sen
kaakkoispuolella) alppeihin (vrt. Alpit).
Laajuutensa ja korkeutensa vuoksi Alpit ovat vaikeana
liikenne-esteenä Keski- ja Etelä-Euroopan välillä;
useat solat (Grimsel 2,173 m, Simplon 2,010 m,
Sankt Gotthard 2,114 m, Splügen 2,117 m,
Luk-manier 1,914 m, Sankt Bernhardin 2,060 m,
Julier 2,284 m, Maloja 1,817 m, Albula 2,312 m,
Bernina 2,327 m yi. merenp. y. m.), joista
tärkein Sankt Gotthard (ks. t.), sekä viime aikoina
poratut tunnelit kuitenkin helpottavat yhteyttä.
Muuhun S:iin verraten alppialue on
taloudellisesti hyvin kehittymätöntä, lukuunottamatta
Sankt Gallenin kanttonia; paraat edellytykset
on karja- ja metsätaloudella vuoristojen
rinteillä. Suunnaton matkailuliikenne on niinikään
tärkeä tulolähde. — Välimaa ulottuu
Genëve-järvestä itä-koillista kohden Boden-järveen
n. 33-40 km leveänä, verraten tasaisena,
500-000 m yi. merenp. kohoavana ylänkönä,
käsittäen n. 23% S:n alueesta (siihen kuuluvat koko
naan Genèven ja Thurgaun kanttonit-,
suurin osa Ziiricliin ja Luzernin kanttoneista,
3lt Aargausta, Fribourg’in, Solothurnin ja
Vaud’n kanttoneista sekä 1/6 Bernin kanttonista),
mutta puolet (n. 50 %) sen väestöstä. Välimaa
onkin S:n pääalue, sen ydin. Siellä on maa
taloudella parhaat edellytykset ja siellä myöskin
S:n mainio teollisuus on runsaiden koskien
tukemana kehittynyt huippuunsa. Muutamia
poikkeuksia lukuunottamatta kaikki S:n suurimmat
kaupungit ovat Välimaassa. — Jyrkkäseinäisenä,
muurintapaisena, pohjoisosassaan kuitenkin
500-600 m korkeaksi ylätasangoksi madaltuen S:n
Jura rajoittaa Välimaata luoteessa, käsittäen
n. 10% S:n alasta (Basel-Land, Basel-Stadt.
Schaffhausen ja Neuchätel kokonaan, puolet
Solothurnista, kolmasosa Aargausta ja viidesosa
Bernistä ja Vaud’sta) ja 16 % sen asukkaista
(ks. Jura). Viljavampia polijois- ja
kaakkois-osiaan lukuunottamatta Jura on yleensä karua,
paraiten karja- ja metsätalouteen soveliasta
maata, mutta työteliäs väestö harjoittaa lisäksi
suurenmoista koti- ja tehdasteollisuutta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
