Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sveitsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
691
sveitsiläisille edulliseen rauhaan, joka kaksi ker
taa uudistettiin. Sisällisen järjestyksensä
vala-liittolaiset lujittivat m. m. kieltämällä
yksityisten välisiä vihollisuuksia. Valaliittoon yhtyivät
vielä Appenzell ja Wallis, ja Aargau valloitettiin
itävaltalaisilta (1400-luvun alussa). Sveitsiläisten
sisällisiin riitoihin sekaantuivat keisari
Fredrik III ja Ranskan dauphin Ludvik (Ludvik XI);
viimemainittu saapui suurella sotavoimalla
kukistamaan sveitsiläisiä, mutta näiden urhoollisen
vastarinnan jälkeen St. Jakob an der Birsin
tappelussa hän teki rauhan 1444 sekä myöhemmin,
1453, „ikuisen liiton" heidän kanssaan.
Habs-hurgilaisten kanssa vihollisuudet jatkuivat; nämä
kutsuivat avukseen Burgundin herttuan Kaarle
Rohkean, mutta 1476 sveitsiläiset saivat hänestä
Grandsonin ja Murtenin voitot, ja 1477 Kaarle
Nancyn luona joutui kolmannen kerran tappiolle
ja kaatui.
Itsenäisyyden perustaminen.
Sveitsiläisten urhoollisuuden tähden naapuriruhtinaat
alkoivat pestata maasta sotureita maksamalla
vuotuisia apurahoja kanttoneille. Täten kasvoi
varallisuus ja sivistyskin kohosi, mutta kansan
tapoihin palkkasoturilaitos vaikutti turmelevasti.
— Sveitsiläiset pyrkivät täysin itsenäisiksi,
varsinkin kun Ilabsburgin-sukuiset keisarit
kohtelivat valaliittoa vihamielisesti. Graubiindenin
liittokuntien yhtyminen siihen aiheutti vihdoin sodan
Saksan ja S:n välillä 1409; sveitsiläiset pääsivät
voitolle, ja Baselin rauhassa sam. v.
tunnustettiin S. riippumattomaksi Saksan valtakunnan
verotus-, sota- ja oikeuslaitoksesta; S. oli siten
todellisuudessa päässyt itsenäiseksi. Näihin
aikoihin sveitsiläiset ottivat huomattavaa osaa
Italian sotiin. V. 1515 tosin Frans I voitti
heidät Marignanon taistelussa, kun he olivat
saapuneet auttamaan Milanon herttuaa Massimiliano
Sforzaa, mutta seur. v. Frans teki heidän
kanssaan ,,ikuisen rauhan" sekä 1521 liiton, jonka
mukaan Ranska rahallista korvausta y. m. etuja
vastaan sai pestata sotaväkeä S:stä. Maa joutui
tämän johdosta ajoittaiseen riippuvaisuuteen
Ranskasta. -— Valaliittoon kuului vv. 1513-1798
13 kanttonia; sitäpaitsi 10 liittolais-aluetta
(„Zugevvandte und verbündete Orte"), jotka olivat
osaksi yksityisten kanttonien, osaksi koko S:n
liittolaisia tai myös useampien kanttonien
yhteisiä alamaisia.
Uskonpuhdistuksen aika. Henkisessä
suhteessa S. pysyi Saksan yhteydessä, ja vähäistä,
myöhemmin kuin Luther aloitti Zwingli
uskonpuhdistuksensa Ziirickissä (1519). Kun hän
samalla tahtoi poistaa palkkasoturilaitoksen ja
raha-avustuksien vastaanoton, sai hän vanhat 1.
alkukanttonit (Schwütz, Uri, Unterwalden, Luzern
ja Zug) vihöllisikseen, nämä rahamaksut kun
olivat heidän paraimpana tulolähteenään; he
vastustivat myös uskonpuhdistusta, joka
sensijaan voitti alaa muissa kanttoneissa; 1528
mahtava Bern siihen yhtyi. Kun alkukanttonit väärin
käyttivät valtaansa, puuhasi Zwingli myös
valaliiton uudestaanmuodostamista, joten Ziirich ja
Bern saisivat todellista merkitystään vastaavan
vaikutusvallan, ja alkukanttonien valta
supistuisi. Protestanttiset kanttonit tekivät keskenään
liiton. Ziirich ja Bern etunenässä, katoliset
yhtyivät Itävaltaan, S:n periviholliseen. Ensimäinen
uskonsota S:ssa päättyi kuitenkin kohta rauhal-
701
liseen sopimukseen Kappelissa 1529, mutta uusien
riitaisuuksien johdosta puhkesi pian toinen,
siinä Ziirich kärsi perinpohjaisen tappion Kap
pelin luona, missä Zwingli kaatui (lokak. 1531),
ja protestanttien täytyi toisessa Kappelin
rauhassa sam. v. luopua erikoisliitostaan.
Katolisuus säilyi etupäässä keski- ja eteläosassa S:iä;
muutamissa kanttoneissa tunnustettiin molem
mat kirkot; protestanttisuus oli voitolla varsin
kin pohjois- sekä lounaisosassa. Genèven käänsi
ransk. Farel evankeliseen uskoon; vista 1536
Calvin vaikutti siellä ja teki Genèven
reformee-ratun kirkon keskukseksi. Samoihin aikoihin
Genève S:n protestanttien avulla menestyksellä
puolusti itsenäisyyttään Savoijin herttuoita
vastaan; 1602 tehtiin Savoijin puolelta
epäonnistunut. yritys äkkiyllätyksellä anastaa Genève
(,,1’EscaIade"). V. 1586 teki 5 alkukanttonia sekä
Freiburg ja Solothurn ..kultaisen" 1. Borromeon
liiton katolisen uskon puolustamiseksi
tarvittaessa asevoimin. Westfalenin rauhassa 1648
tunnustettiin S:n suvereniteetti.
Vallankumouksen aika. Seur. aikana
muodostuu S:n kanttonien hallitusmuoto jyrkästi
ylimysvaltaiseksi, kun pääkaupunkien porvarit
sulkivat maaseutujen asukkaat pois valtiollisten
oikeuksien osallisuudesta. Muutamissa
pääkaupungeissa syntyi porvariston keskuudessa lisäksi
erityisiä n. s. patriisikuntia, kun muutamat per
heet anastivat itselleen yksityisoikeuden kaik
kiin korkeimpiin virkoihin. Maaseutuväestön
sorto sekä uskonnollinen erimielisyys aiheutti
sisällisiä taisteluja pitkin 1600-lukua. V. 1712
berniläiset saivat voiton katolisista kanttoneista,
jolloin näiden Kappelin taistelusta saakka
nauttima ylivalta siirtyi protestanteille. 1700-luvulla
tehtiin yrityksiä ylimysvaltaisen hallitusmuodon
poistamiseksi, mutta ne kukistettiin. Kuten
muualla puuttui Sissäkin säätyluokkain
tasa-arvoisuutta ja elinkeinojen vapautta, siellä
vallitsi uskonpakko ja feodaalisia rasituksia.
Yhteinen eduskunta („die Tagsatzting") ei voinut
toimeenpanna uudistuksia, koska se oli riippuva
yksityisten kanttonien hallituksista eikä asioita
siinä ratkaistu äänten enemmistöllä. — S:ssä
kuitenkin edistyvät tällä ajalla kauppa ja
teollisuus, esim. itäosassa pumpuli-, Ziiricliissä ja
Baselissa silkkiteollisuus sekä länsi-osassa
kellojen valmistus. Tieteillä ja kirjallisuudella oli
1700-luvulla eteviä edustajia S:ssä, kuten
Ber-nouilli, v. Haller, Bodmer, Breitinger, Lavater,
Pestalozzi, v. Miiller, Rousseau. — Ranskan
vallankumouksen puhjetessa saivat
vapauspyrin-nöt, joita jo 1761 perustettu ,,Helvetialainen
yhdistys" oli ajanut, suurempaa voimaa:
vaadittiin laajennettuja valtiollisia oikeuksia sekä
kanttonien lähempää yhdistämistä toisiinsa.
Mutta hallitukset vastustivat uudistuksia.
Vapaus-puolue kääntyi nyt apua pyytäen Ranskan
tasavallan puoleen, ja direktoriohallitus hajoitti sen
johdosta valaliiton 1797. Osia siitä yhdistettiin
Cisalpiiniseen tasavaltaan, toisia (m. m. Genève)
Ranskan tasavaltaan. Kanttonien ylimysvaltaiset
hallitukset kukistuivat; ranskalaiset kiskoivat
maasta suuren sotasaaliin; ainoastaan Bern yritti
turhaan vastarintaa. V. 1798 S. muutettiin
Hei-vetian kokonaistasavallaksi, j onka
valtiosääntöön sisältyi tasa-arvoisuus lain edessä,
uskon-, paino ja elinkeinovapaus; hallinnon etu-
Sveitsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
