Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sveitsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
705
Sveitsi
nenässä oli 5 ilirektoria ja 4 ministeriä, sen
ohessa senaatti ja suuri neuvosto kansan
eduskuntana. Kanttonit tulivat vain hallintopiireiksi,
ja niiden lukumäärää sekä rajoja muutettiin
mielivaltaisesti. Varsinkin alkukanttonit
kieltäytyivät tunnustamasta uutta valtiomuotoa, mutia
ne kukistettiin asevoimin. S. tuli tästälähin
Ranskasta riippuvaksi ja toisen liittokunnan sodassa
pääsotanäyttämoksi. Sitten puhkesi S:ssä
sisäl-iisiä riitoja federalismen (kanttoni-järjestelmän
kannattajien) ja unitaarien (yhteisvaltion
ystäväin) välillä. Napoleon antoi S:lie 1801 uuden
valtiosäännön, jonka mukaan se tuli
liittovaltioksi, mutta sittenkin riitaisuudet jatkuivat, ja
niitä Napoleon salaa kiihotti saadakseen
aihetta sekaantua S:n asioihin. V. 1803
hyväksyttiin taas hänen laatimansa uusi hallitusmuoto
n. s. mediatsionikirja. S. tuli jälleen
valtioliitoksi. johon kuului 19 kauttonia. S:n täytyi
tehdä puolustusliitto Ranskan kanssa ja
toimittaa sotaväkeä Napoleonin armeiaan; se sai
kuitenkin hänen herruutensa aikana kärsiä
vähemmän kuin Ranskan muut vasallivaltiot.
Leipzigin taistelun jälkeen ylimyspuolue pääsi
itävaltalaisten avulla voitolle useissa kanttoneissa.
Mediatsionikirja kumottiin, ja 1814 tehtiin uusi
liittosopimus, jonka Wienin kongressi vahvisti.
Genève, Neuchätel ja Wallis yhdistettiin
lähemmin S:iin, johon nyt kuului 22 kanttonia. S:lle
taattiin ikuinen puolueettomuus ja sen alueen
koskemattomuus.
Valtioliiton muodostaminen
liittovaltioksi. Uuden liittosopimuksen mukaan
(voimassa elokuusta 1815) oli liiton yhteisen
eduskunnan (Tagsatzung) valta supistettu;
yksityisten kauttonien valtiosäännöt oli 1814
muutettu taantumukselliseen suuntaan,
pääkaupungeille myönnetty liiallinen vaikutusvalta ja
virastot tehty harvainvaltaisiksi. Vapaamielinen
uudistuspuolue tarkoitti sentähden sekä yhteisen
liittomahdin vahvistamista että yksityisten
kant-tonien hallitusmuodon muuttamista
kansanvaltaiseksi. Tämä puolue voimistui, ja heinäkuun
vallankumouksen vaikutuksesta muutti 12
kanttonia valtiosääntönsä
eduskunnallis-kansanvaltai-seen suuntaan 1830 ja 1831. Kun yhteinen
eduskunta ei kyennyt hillitsemään yhä jatkuvia
riitoja, muodosti 7 vapaamielistä kanttonia (Ziirick,
Bern y. m.) liiton keskenään; sen vastapainoksi
taas 5 kanttonia perusti taantumuksellisen
yksi-tyisliiton. Kirkollinen kysymys kiihotti myös
eripuraisuutta; jyrkkä katolinen puolue
(ultra-montaanilaiset) pääsivät monessa paikoin
voitolle. Vihdoin 7 ultramontaanista kanttonia
Schwütz, Uri, Unterwalden, Luzern, Zug,
Freiburg ja Wallis tekivät jouluk. 1845 vakinaisen
erikoisliiton (Sonderbund), joka myös luottaen
useiden suurvaltain kannatukseen alkoi
sotilaallisesti varustautua. Sittenkuin yhteinen
eduskunta monta kertaa oli turhaan yrittänyt
neuvotella „Sonderbund"in kanssa, syttyi 1847 sisäl
linen sota. jossa erikoisliitto pian pakotettiin
alistumaan ja hajoitettiin. Voitettujen
kantto-nien hallitukset ja osaksi myös valtiosäännöt
muutettiin. Sodan päätös joudutti myös
yhteis-liiton valtiosäännön uudistamista. Itävalta.
Preussi, Ranska ja Venäjä tosin julistivat 1848,
etteivät he aikoneet sallia S:n 1815 hyväksytyn
valtiosäännön muutosta, mutta sam. v.
puhjen-23. K. Painettu M/j 17.
nut helmikuun vallankumous teki kaiken sekaan
tumisen suurvaltain puolelta mahdottomaksi
Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltojen malliin muo
dostettiin nyt uusi S :n valtiosääntö, joka vielä
kin on pääpiirteissään voimassa. Siten S. muut
tui valtioliitosta kiinteämmin yhdistetyksi
liittovaltioksi. Liittohallitus sai m. m. yksinomaisen
oikeuden päättää sodasta ja rauhasta, tulli-,
posti-ja raha-asioista; sen oli ylläpidettävä uskon
-sekä paino- ja kokoontumisvapautta ,,Tagsat
zung"-eduskunnan sijaan tuli liittokokous, joka
jakaantui kahteen osastoon: toisessa oli eri kaut
tönit edustettuina (Ständerat), toisessa S:n Kansa
(Nationalrat). Korkeimmaksi hallintovirastoksi
tuli liittoneuvosto (Bundesrat), jossa oli 7 jäsentä ;
sen puheenjohtajaa nimitettiin
liitonpresiden-tiksi (Bundespräsident). Bern tuli
liittohallituksen paikaksi. Uusi valtiosääntö vahvistettiin
yleisellä kansanäänestyksellä ja astui voimaan 12
p. syysk. 1848.
Uusin aika.
Seur. aikana vallitsi S:ssa rauha ja järjestys,
ja paljon ajanmukaisia uudistuksia suoritettiin,
m. m. järjestettiin sota-, posti-,
sähkölennätin-ja tullilaitos, poistettiin tullit eri kanttonien
väliltä ja parannettiin kulkuneuvoja. Rautateiden
rakentaminen jätettiin yksityisten huoleksi.
Myöskin suhde ulkovaltoihin säilyi rauhallisena.
Ainoastaan Neuehätelista syttyi riita Preussin
kanssa: tässä kanttonissa, jossa Preussin
kuninkaan valta 1848 oli lopetettu, yritti eräs puolue
kapinaa hänen hyväkseen, mutta kukistettiin
1856. Uhkaavan sodan Preussin ja S:n välillä
sai Napoleon III neuvotteluilla ehkäistyksi;
Preussin kuningas luopui Neuchätelia
vaatimasta. V. 1869 päätettiin rakentaa S :t
Gott-liardin tunneli, jonka teettämistä Italia ja Saksa
avustivat. — Kun 1871 tappiolle joutunut
Ranskan itäarmeia meni Sveitsin rajan yli,
riisuttiin se aseettomaksi ja sijoitettiin rauhantekoon
saakka S:iin. — Zürichin 1869 antaman
esimerkin mukaan melkein kaikki kanttonit seur.
vuosina muuttivat valtiosääntönsä kansanvaltaiseen
suuntaan säätämällä referendumin (yleisen
kansanäänestyksen) laki- ja tärkeissä
rahakysymyksissä sekä initsiatiivin (määrätyn kansalaisluvun
oikeuden tehdä lakiehdotuksia). V. 1874 tehtiin
muutos S:n valtiosääntöön vielä vahvistamalla
keskusvaltaa, joka muutos vahvistettiin yleisellä
kansanäänestyksellä. Yhteisliitto sai
lainsää-däntöoikeuden erinäisissä siviiliasioissa;
hiippakuntien perustaminen tehtiin siitä riippuvaksi, ja
uusien luostarien perustaminen kiellettiin;
sota-asiain järjestäminen jäi osaksi yksityisille
kant-toneille. Mainitut kirkolliset säännökset
johtuivat n. s. kulttuuritaistelusta (ks. t.), jota
S:ssä-kiu käytiin. Paavinistuin tahtoi m. m. perustaa
piispanistuimen Genèveen, josta syntyi ankara
riita, mutta kun S:n hallintovirastot pysyivät
lujina, myöntyi paavi, ja 1878 katolinen papisto
alistui voimassaoleviin kirkollisiin lakeihin. —
Lainlaatimista uuden valtiosäännön
perustuksella tällävälin jatkettiin. 1874 perustettiin
pysyväinen liitto-oikeus Lausanneen, sotalaitos
järjestettiin uudelle kannalle, pakollinen
siviiliavioliitto säädettiin (1875), samoin
työväensuojelus-lakeja (1877), kauppa- ja vekselioikeus y. m.
Liittovaltiosääntöä vielä monesti tarkistettiin
’yksityiskohdissaan: m. m. yhteisliitto sai alko-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
