Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sveitsi - Sveitsiläiskaartit - Sveitsin juusto, EEmmenthalin juusto, ks. Juusto - Sveitsin kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
707
holimonopolin 1885; tulot siitä olivat kuitenkin
jaettavat yksityisten kanttonien kesken. V. 1891
yhteisliitto sai yksinoikeuden setelinantoon.
V. 1898 se sai oikeuden lunastaa itselleen S:n
rautatiet, (jonka se teki seur. vuosina) ja sam. v. koko
siviili- sekä rikosoikeutta koskevan lainsäädäntö
oikeuden. V. 1905 perustettiin yhteisliiton
valvonnan alainen S:n kansallispankki Berniin ja
Ziirichiin, joka sai setelinanto-mouopolin.
Yhteisliiton oikeus säätää elinkeinolakeja laajennettiin
1908. — Saksalaisten sosialistien asettuminen
S:n alueelle ja heidän valvontansa siellä Saksan
puolelta aikaansai riitaisuuksia Saksan kanssa,
jotka kuitenkin sovittiin. Itävallan keisarinnan
Elisabetin murhan johdosta Genèvessä 1898 S:n
hallitus ryhtyi ankarampiin toimenpiteisiin
anarkistien kiihotusta vastaan (esim. laki v:ltal906).
■— S:n liittoneuvostolle on uskottu useiden
kansainvälisten laitosten johto ja valvonta, esim.
Geneven sopimuksen (1804),
maailmanpostiyhdis-tyksen (1878), kansainvälisen
sähkölennätinyhdis-tyksen (1875). V. 1905 pidettiin S:n aloitteesta
Bernissä konferenssi kansainvälisen
työväensuo-jeluksen järjestämistä varten. V. 1907 S. yhtyi
Haagin maasodankäyntiä koskevaan sopimukseen.
— Suurenmoinen Simplon-tunnelin
rakentamistyö valmistui 1906. Seur. vuonna hyväksyttiin
yleisellä kansanäänestyksellä uusi sotilaslaki,
joka suuresti lisäsi S:n taistelukykyä, sekä uusi,
koko S:lle yhteinen siviililakikirja, joka astui
voimaan 1912. — V. 1914 syttyneessä suurvaltain
sodassa S. tarkasti vartioi puolueettomuuttaan.
[Dändliker, ..Geschichte der Schweiz";
Die-rauer, „Geschiclite der schweizerisehen
Eidgenos-sensehaft"; van Muyden, „Ilistoire de la nation
suisse"; Iliirbin, „Handbuch der
Sehweizer-geschiehte"; Heierli, „Urgesehichte der Schweiz";
(Echsli, ..Die Aniänge der schweizerisehen
Eidge-nossenschaft"; Köhler. „Les Suisses dans les
guer-res d’ltalie 1506-1512"; Escher, ..Die
Glaubens-parteien in der Eidgenossenschaft 1527 bisl531";
Strickler, „Die helvetische Revolution"; GSchsli.
„Geschichte der Schweiz im 19 Jahrhundert".]
O. K.
Sveitsiläiskaartit (sveitsiläisrvkmentit),
vieraiden valtioiden palveluksessa olevat värvätyt
sveitsiläisjoukot. Sveitsin vapaussotien jälkeen
ruvettiin sveitsiläisiä halusta käyttämään
palkkasotureina vieraissa maissa. Ulkomaiset
hallitsijat tekivät sveitsiläisjoukkojen värväämisestä ja
järjestämisestä erityisiä sopimuksia kanttonien
kanssa; näitä joukkoja, joilla tavallisesti oli
omat upseerinsa ja oikeudenkäyttönsä, tavattiin
varsinkin Ranskassa, mutta myöskin Hollannissa,
Espanjassa, Napoli’ssa, Kirkkovaltiossa,
Piemon-tissa; myöhemmin oli itsevaltiailla ruhtinailla
erityinen sveitsiläiskaartinsa. V:sta 1848 on
sotilassopimusten tekeminen Sveitsissä kielletty. Vielä
nytkin on paavilla sveitsiläiskaartinsa (guardia
svizzera), johon kuuluu 10 upseeria ja 110
sotamiestä. J. F.
Sveitsin juusto, Emmenthalin juusto, ks.
J u u s t o.
Sveitsin kirjallisuus. Mitään varsinaista
kansalliskirjallisuutta ei Sveitsillä ole. Se riippuu
maan asukkaiden erikielisyydestä ja
aikaisemmin vallinneesta poliittisesta hajanaisuudesta sekä
valaliittoon kuuluvien osien erilaisuudesta, joten
yhteinen henkinen elämä kansallisella pohjalla
70S
on päässyt vasta myöhään kehittymään. Se.
mitä nimitetään S. k:ksi, jakaantuu kielien
mukaan 4 ryhmään, joista tärkein on saksan- ja
ranskankielinen tuotanto; verraten vähäpätöinen
taas on italian ja retoromaanin kielillä syntynyt
kirjallisuus.
Huomattavin asema on saksankieli
sellä kirjallisuudella, mikä on
luonnollista kun muistaa, että Sveitsin valaliittoon
kuului aina v:een 1798 saakka melkein
yksinomaan saksankielisiä alueita. Tämänkielinen kii
jallisuus Sveitsissä onkin muita paljoa kansalli
sempi, jos niin saa sanoa. Koska se kuitenkin
luetaan välittömästi kuuluvaksi Saksan
kirjallisuuteen (ks. t.) ja on sellaisena jo tullut pää
asiassa käsitellyksi, on tässä vain luotava lyhyt
silmäys sen tärkeimpiin ilmiöihin. — Jo varhain
keskiajalla viljeltiin saks. runoutta Sveitsissä,
monet minne-laulajista kuu olivat sveitsiläisiä.
Silloin jo oli Zurich kirjallisen elämän keskus,
ja siellä eli ja runoili mestari Johann
Had-I a u b (13 ;nnen vuosis. lopulla ja 14:nnen alussa),
huomattavin Sveitsin minne-lyyrikoista. Näiltä
ajoilta on myöskin säilynyt joukko hist. lauluja,
joissa ylistetään sveitsiläisten muinaisia
urotöitä. Mainittavimpia näistä oli luzernilaisen
Hans Ilalbsuterin sepittämä runo Senipachin
taistelusta (1386). 14:nnen vuosis. alku- ja keski
vaiheilla elänyt berniläinen saamaajamunkki
Ulrich Boner sepitti juttu- ja pilakokoel
man nimeltä ,.Edelstein". Sangen huomattavia
kirjallisia tuotteita ovat vanhat hist. kronikat,
joihin sisältyy vanhoja tarinoita ja legendoja
(esim. loppupuolelta 15:ttä vuosis. Teli-taru, jota
myös käsiteltiin kansanlauluissa). Kuuluisin
kronikoitsija oli Tschudi, joka eli 1500-luvulla,
käyttäen kuitenkin teoksissaan melkein yksistään
latinaa. Humanismin aikakaudella Sveitsissäkin
ilmenee vilkasta kirjallista elämää, vaikkakin
etupäässä latinan kielellä. Poikkeuksia oli
kuitenkin. esim. Nikolaus Manuel (ks. t.1,
joka satirisissa runoelmissaan ja
pilanäytelmis-sään ruoski varsinkin paavilaisuutta. 16:nnella
ja 17:nnellä vuosis. ei Sveitsin saksankielisen
kirjallisuuden alalla ole mitään mainitsemisen
arvoista, mutta 18:nnella vuosis. henkinen elämä
taas suuresti vilkastuu ja varsinaisen
kirjallisuudenkin alalla esiintyy muutamia
huomattavia nimiä. Basel, Bern ja eritoten Ziirich
seisovat henkisten rientojen etunenässä. Albrecht
v. Haller (ks. t.) runoilee tunnetun
ylistyslaulunsa Alpeista, Bodmer ja Breitinger
(ks. n.) vaikuttavat uudistavasti koko saks.
kirjallisuuteen, Salomon Gessner (ks. t.)
sepittää paimenrunojaan, L a v a t e r (ks. t.) ja
Pestalozzi (ks. t.) tekevät itsensä
tunnetuiksi kirjallisessa elämässä, ja Heinrich
Zschokke (ks. t.) esiintyy monipuolisena
kirjailijana. Mainitsemista ansaitsee myöskin
runoilija A. E. Fröhlich (1796-1865), tunnettu
varsinkin kertovista runoelmistaan „Ulrich
Zwingli" ja ,,Ulrich v. Hutten" sekä
eläinsaduistaan. Häntä huomattavampi on kansanelämän
kuvaaja Jeremias Gotthelf (oik. Albrecht
Bitzius, ks. t.). Tunnetuin ja ehkä kaikkein
edustavin Sveitsin kirjailijoista on kuitenkin
runoilija ja romaaninkir joittaja Gottfried
Keller (ks. t.). Hänen rinnallaan on
mainittava toinen huomattava runoilija, Konrad
Sveitsiläiskaartit—Sveitsin kirjallisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
