Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sydäntulehdus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
737
Sydän tulehdus—Sydänäänet
738
Verenkierron vitkastuminen synnyttää, paitsi
hengenahdistusta, erilaisia keuhkojen tauteja;
verentungos maksassa ja pernassa näet
aikaansaa häiriöitä näiden elinten toiminnassa. Sen
lisäksi esiintyy turvotusta ruumiissa, etenkin
niissä osissa, jotka ovat alempana ja joihin
painovoima ..pysäyttää" veren tavallista pitemmäksi
ajaksi; myöskin esiintyy nestettä keuhkopussissa,
sydänpussissa ja vatsaontelossa. — Eräs
sydänvian myöhemmän vaiheen oire on vielä
sydämen laajentuminen (dilatatio cordis). Jo
se seikka, että sydänlihas vahvistuu ja
hyper-trofioituu läppäviassa, tekee luonnollisesti itse
sydämen ulkorajat jonkun verran tavallista
laajemmiksi, mutta sydämen laajentumisella
tarkoitetaan jonkun sydämen lokeron venymisen
tapaista laajenemista. Jos esim. aorttaläppä vuotaa,
ja veri siis aortasta sydämen diastolessa virtaa
vasempaan kammioon, niin se pingoittaa tätä
siten, että se vähitellen laajenee.
Paitsi sydämen sisäkalvossa voi tulehdus myös
nila sydänlihaksessa ja sydämen ulkokalvossa.
Kdellistä sanotaan sydänlihaksen
tulehdukseksi (myocarditisj. Tähänkin tautiin on
monta sy3’tä: joko taudinsiemen tulee suorastaan
tai sisä- t. ulkokalvon välityksellä sydämen
lihastoon, aikaansaaden siinä tulehdusperäisiä
muutoksia, tai tauti on seurauksena jostakin
sydämen verisuonien taudista, joka häiritsee
sydänlihaksen luonnollista ravitsemista ja
syn-nyttää lihaskadon sekä sitä seuraavan
arpimuo-dostuman. Äkilliset verisuonien tukkeumat
sydänlihaksen verisuonissa synnyttävät myös
paikallisen ravitsemishäiriön ja lihaksen taudin, n. s.
infarktin. Tällaiset infarktimuodostukset
voivat toisissa tapauksissa johtaa sydämen
seinämän repeymään t.
sydänaneu-r y s m a a n, s. o. seinämän sairaaloiseen
pullistumaan. Potilaan tuntemat oireet tässä
sydänlihaksen taudissa ovat suurissa piirtein samat
kuin sydämenläppävioissa. Kuitenkin voidaan
tutkimalla helposti erottaa nämä taudit
toisistaan. Myocarditiksen oireista puhuttaessa mai
nittakoon tälle taudille erityisesti
luonteenomainen sydämen epätasainen tykintä. Nyt
kysymyk-sessäoleva sydäntauti johtaa hyvin usein s y d
ä-menhalvaukseen. Usein sydämenhalvaus
tulee niin odottamatta, että potilas tuskin
tuntee itseään sairaaksi, toisinaan potilas taas on
kohtauksen edellä hieman pahoinvoipa. Toisinaan
sydämenhalvaus kohtaa henkilöä, joka ei ole
tietänytkään sairastavansa myocarditista.
Tavallisesti sydämenhalvauksen uhri on
yhteiskunnallisesti hyvinvoipa vanhanpuoleinen henkilö;
halvaus seuraa tav. jotakin pientä tilapäistä syytä:
ninsasta ateriaa, voimakasta ruumiin t,
mielen-liikutusta j. n. e. Kohtaus päättyy joko
muutamassa silmänräpäyksessä tai vasta useiden
tuntien kuluttua kuolemalla. Usein on henkilöllä
jo ennen varsinaista halvausta ollut vaikeita
sydämenkouristuskohtauksia.
Sydämen ulkokalvon 1.
sydänpussi n t u 1 e h d u s (pericarditis) on bakteerien
liheuttama tauti sydänpussissa ks.
Sydänpussi n t u 1 e h d u s. Y. K.
2. Kläinl. S. kohdistuvat joko itse
sydänlihak–en tai sitä ympäröivään sydänpussiin. Niistä
mainittakoon tulehdukset (esim.
ruuansulatti-mista tunkeutuneen terävän esineen aiheuttama
24. IX. Painettu "/, 17.
on naudoilla tavallinen), n. s. sydänviat,
sydämen laajentuminen, epäsäännöllinen tykintä.
sydänlihaksen liikakasvaminen,
sydänkasvannai-set j. n. e., jotka esiintyvät joko itsenäisinä,
muiden tautien yhteydessä tai niiden jälkivikoina.
Kp.
Sydän tulehdus ks. Sydäntaudit.
Sydänvalu, valumuottiin sovitetun sydämen
avulla ontoksi valettu valukappale
(vastakohtana täys valu), vrt. Valaminen.
P-o P o.
Sydänvarjo ks. Varjo.
Sydänviat ks. Sydäntaudit.
Sydänäänet. Sydämen toiminnasta saamme
ulkoapäin tutkimalla käsityksen kahdella eri
tavalla: voimme tunnustelemalla havaita sydämen
liikkeen, lyönnin (jonka vaikutus aaltoliikkeen
tavoin jatkuu verisuoniinkin ja havaitaan täällä
pulssina 1. valtimon lyöntinä), toiseksi voimme
suorastaan kuuntelemalla havaita sydämen toi
miessa syntyvän äänen, s. Näitä on kaksi, n. s.
ensimäinen ja toinen sydänääni. Ensimäi
nen 1. systolinen sydänääni syntyy
»ydänkammioiden supistuessa. Se on ainakin
pääasiassa peräisin kammioiden seinämäin lihaksista
(lihasääui, joka voidaan kuulla muidenkin
lihasten supistuessa), sitäpaitsi oletetaan pari muuta
kin tekijää tulevan lisäksi ensimäistä
sydänääntä muodostamaan, nim. eteiskammioläppäin
nopea kiristys ja sulkeutuminen sekä sen
aiheuttama verenväreily ja lopuksi aortan ja
keuhkovaltimon tyvessä olevain puolikuunmuotoisten
läppäin avautuminen. Ensimäinen sydänääni on
kumea ja pitkä sekä kestää jotenkin saman ajan
kuin sydämen systole. Tätä seuraava toinen
1. diastolinen sydänääni on lyhyempi
ja kirkas; sen aiheuttaa main. verisuonien
tyvessä olevain puolikuunmuotoisten läppäin nopea
sulkeutuminen ja siitä johtuva veren aaltoliike.
Koska sydämessä on kaksi kammiota, joiden
sei-nämälihakset synnyttävät ensimäisen sydänäänen,
ja kaksi ryhmää puolikuunmuotoisia läppiä, jotka
antavat alun toiselle sydänäänelle, syntyy
sydämen toimiessa siis oikeastaan kaksi ensimäistä
ja kaksi toista sydänääntä. Nämä peittävät
kuitenkin yleensä toisensa, koskapa sydämen
kumpaisetkin puoliskot toimivat samanaikaisesti, mutta
joskus s. voivat haljeta, joten kuuluu
jakautunut ensimäinen ja jakaumaton toinen sydänääni
tai päinvastoin. Toista sydänääntä seuraa lyhyt
paussi, jonka jälkeen taas kuuluu ensimäinen
sydänääni. S:n tarkastaminen on tärkeä apu
arvostellessamme sydämen toimintaa. Niiden
voimakkuudesta voimme päättää sydämen
työskentelyn voiman, niiden säännöllisyydestä tai
epäsäännöllisyydestä sydämen toiminnan säännöllisyyden
ja niiden puhtaudesta sydänläppäin tilan. Jos
läppä vuotaa, syntyy lisä-ääni, n. s. sivuääni,
joka silloin sekoittaa tavallisen puhtaan
sydänäänen. Riippuen siitä, missä
sydämentoiminta-jakson kohdassa sivuääni esiintyy tai millä
kohdalla sydäntä sen paraiten kuulemme, syntyy
erilaisia sairaaloisia sydänäänimuotoja, joiden
tunteminen johtaa meidät eri tapauksissa kasit
tämään, missä sydämen kohdassa on se vika.
joka muuttaa säännöllisen sydänäänen tavallisuu
desta poikkeavaksi. Myöskin sydämen lähimmässä
ympäristössä olevat taudit voivat muuttaa
tavalliset s., minkä seikan sydäntä kuulostellessa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
