Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sylvester ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
745
Sylvester—!
■Symbioosi
746
Sylvester (Erdösi), Jänos [silvästär
(ärdösi) junosJ (s. n. 1504, kuolinvuosi
tuntematon), unk. protestanttinen pappi ja opettaja,
opiskeli Krakovan yliopistossa, toimi m. m. Wienin
yliopistossa 1544-52 ensin heprean kielen,
sittemmin historian opettajana. Julkaisi
ensimäi-sen unkarin kieliopin, „Grammatica
liungaro-latina" (1539), jossa hän erikoisesti tähdentää
uukarin kielen muista eurooppalaisista kielistä
eroavaa rakennetta, sekä vielä m. m. Uuden
testamentin unkarinnoksen (1541), jolla hän
tehokkaasti edisti uskonpuhdistuksen asiaa Unkarissa.
[J. Dankö, ,,Ioannes Sylvester Pannonius Erdösi,
Leben, Schriften und "Bekenutniss" (1871).]
Y. W.
Sylvia ks. Kerttuset.
Sylviayhdistys. ,,Kevät-yhtiö lintusten
turvaksi" oli alkuaan sen lasten
eläinsuojelusyhdis-tyksen nimi, jonka Z. Topelius perusti 1 p. toukok.
1870. Kevätyhdistys-aate levisi nopeasti yli koko
maan, etupäässä koulunuorison keskuuteen.
Topelius itse kertoo yhdistyksessä 1878 olleen n. 30,000
jäsentä. Innostus laimeni vähitellen, erittäinkin
kun toiminta oli jotenkin heikosti järjestetty.
Mutta aate ei kuollut, ja 6 p. syysk. 1895
muutamat helsinkiläiset eläinsuojelustyön harrastajat
päättivät uudelleen järjestää Kevätyhdistyksen
työn lasten keskuuteen tarkempien sääntöjen
mukaan. Yhdistys muutettiin nyt nimeltään
Sylviayhdistykseksi. Sen kunniapuheenjohtajaksi
ja kunniajäseneksi valittiin Z. Topelius. — S:tä
Topelius edelleen kannatti monella tavalla, m. m.
lähettämällä kirjoituksia yhdistyksen silloiseen
äänenkannattajaan »Sylviaan" ja luovuttamalla
yhdistykselle sen kymmenpennisistä kootun
rahaston 1,400 mk., jonka Suomen lapset olivat
Topeliuksen 80:ntenä syntymäpäivänä hänelle
lahjoittaneet eläinsuojelustyön edistämiseksi
Suomen lasten keskuudessa. S. toimii edelleen
pääasiallisesti koulunuorison keskuudessa. Sen
keskushallitus sijaitsee Helsingissä.
A. v. K.
Sylviini, helposti liukeneva suolakivennäinen,
kokoomukseltaan kaliumkloridi (KCI), kiteytyy
kuutioina kuten vuorisuola ja lohkeaa myös
kuutiomaisesti. S. on arvokas, mutta
harvinainen kalisuola, jota saadaan Stassfurtin ja
Kalusziu suolakaivoksista. P. E.
Sylvius, Æ n e a s ks. Pius II.
Sylvius, Franciscus (Francois de la
[le] B o ë) (1614-72), lioll. lääkäri, v:sta 1658
lää-ket. professorina Leidenissä. S. selvitti
ruuan-siilatusilmiöiden luonnetta vertaamalla niitä
käymiseen ja otaksumalla ne kemiallisiksi
tapahtumiksi. Hän antoi ensimäisen kuvauksen
tuberke-leista ja otaksui näiden olevan yhteydessä
keuhkotaudin kanssa. Teoksia: »Disputationum
medica-tum decas" (1663j, »Praxeos mediese idea nova"
(1667).
Sylvius, Jacob (Dubois) (1478-1555),
ransk. anatomi. Hänen nimellään mainitaan yhä
edelleen eräitä aivojen osia, niinkuin S:n uurre
ja S:n vesijohto (ks. Aivot).
Symbaali (kreik. kymbalon), mus. 1. Vanhan
ajan kansojen käyttämä lyömäsoitin, nyk.
hely-levyjen (ks. t.) kaltainen, joiden ransk. nimitys
(cymbales) yhä muistuttaa niiden muinaista
alkuperää. — 2. Keskiaikainen kellopeli (ks. C a r i
1-lon), johon kuului 8- t. 9-sävelinen asteikko;
niitä valmistettiin luostareissa 10-12: nnellfJ
vuosis. — 3. Mustalaissoitin. joka rakenteeltaan’
on samanlainen kuin piano ilman koskettimia.
Sen kieliä lyödään suoraan vasaralla. Tämä soi
tiu oli keskiajan loppupuolella yleinen ja siitä
on piano vähitellen kehittynyt (ks. Piano).
-4. Mikstuuriu (ks. t.) kaltainen urkuääniberto.
I. K.
Symbioosi (kreik. syn - yhdessä, ja bios
elämä), biol., kahden (t. useamman) eri lajiin,
usein hyvinkin kaukaisiin ryhmiin kuuluvan
eliön läheiseksi, pysyväksi, sääntöperäiseksi
yh-dyselämäksi muodostunut suhde, joka tarjoaa
molemmille (kaikille) osallisille, symbion
teille, hyötyä. Laajemmassa merkityksessä
tätä nimitystä on käytetty yleensä kaikista
löy-hemmistä tai kiinteämmistä eri eliöiden välisistä
suhteista, joista tavalla tai toisella on hyötyä
kaikille osallisille. Tässä yleismerkityksessä,
vastakohtana loiselämän, parasitismin
yksipuolisille suhteille, käytetään nykyään usein nimitystä
mutualismi (van Beneden) ; varsinainen s.
käsittää silloin ne mutualistiset suhteet, joissa
symbionttien riippuvaisuus toisistaan 011 suurin.
Ilmeistä on, ettei tällöin voi vetää jyrkkää
rajaa s:n ja löyhempien mutualististen suhteiden
välille. — Täydellisimmässä s:ssa symbiontit
voivat olla niin suuresti toisiinsa mukautuneita ja
toisistaan riippuvia, että itsenäinen elämä on
niille vaikeaa tai mahdotontakin, joten siis on
syntynyt varsinainen kaksoiseliö. Näin voi
olla laita solu- t. k u d o s-s :ssa, jossa toinen
symbiontti elää toisen sisässä. Toiselta puolen
tämäntapaiset s.-suhteet voivat olla vaikeasti
erotettavissa päinvastaisista yhdyselämän muodoista,
loiselämästä, ja nähtävästi tavataankin luonnossa
monenlaisia näiden äärimäisyyksien väliasteita.
— S:ksi selitettyjä yhdyselämän muotoja
tunnetaan sekä kasvi- että eläinkunnasta ja myös
kasvien ja eläinten välisiä.
Kasvi-s:sta on tunnettu esimerkki sienen ja
levän yhdyselämä jäkälissä (vrt. t.). Näissä
levä, eläen täydellisesti sienirihmain kietomana
vankina, yhteyttää sienen hyväksi, saaden
puolestaan sienen välityksellä vettä siihen liuon
neine suoloineen. Todellisen s:n olemassa olo
puheenalaisessa tapauksessa on toistaiseksi kat
sottava epäselväksi. On näet todettu sienen
eräissä tapauksissa muodostavan levien sisään
tunkeutuvia imurihmoja; samoin viittaavat
erinäiset muutkin havainnot parasitismia
lähentelevään suhteeseen sienen puolelta. Samaten on
sienijuuresta (ks. t.) mainittu s.-suhde
vielä epävarma. Samaa on sanottava
kolmannestakin, yleisesti tunnetusta s.-tapauksesta:
palkokasvien ja erään maabakteerin, Rhizobium
(liac-tcrium) radicicolan, eräissä tapauksissa Rh.
Bey-erincHn, yhteiselämästä palkokasvien juurissa.
Tunkeutuen juurihapsien kautta juuren kuoreen
mainittu bakteeri aiheuttaa ärsytyksellään
juuressa äkämämäisiä pikkupalikoja, j u u r i n y
s-tyröitä. Eläen näiden sisällä bakteeri
yhteyttää ilmasta vapaata typpeä, joka varsinkin hajoa
mistilassa olevista bakteroideista (vrt. t.
tulee myöskin palkokasvin hyväksi, joka täten voi
kasvaa * typpiköyhässäkin maaperässä. Seikalla
on hyvin suuri käytännöllinen merkitys (vrt
esim. Typpi ja Lannoitusaineet, palsta
538). Suiide bakteerin ja palkokasvin välillä lie-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
