Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sympatiseerata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
753
- :aa käytetään tässä merkityksessä, ei käsitetä sen
merkitsevän, että yksilön oma tunnetila
herättää suoranaista osanottoamme sanan ylempänä
mainitun päämerkityksen mukaan, vaan
katsotaan s:n merkitsevän, että toisen yksilön
samanmielisyys meidän kanssamme herättää
mieltymys-tämme. Nämä eri merkitykset voivat tarjoutua
sopivasti käytettäväksi, kun s:n syntyä ja eri
kehitysasteita sielutieteellisesti tutkitaan. Tässä
tutkimuksessa on usein koetettu osoittaa, että s. ei
ole alkuperäinen tunne ihmisessä, vaan kehittyy
jostakin itsekkäästä tunteesta motiivinsiirtoa ja
mielikuvain assosiatsionia koskevien lakien
perustuksella. Niinpä esim. huomautetaan, että pieni
lapsi kiintyy äitiinsä sen hoidon takia, jota hän
tarvitsee ja äidiltään saa; myöhemmin tämä
vaikutin siirtyy lapsen tietoisuudessa syrjään, se
unohtuu ja lapsella on välitön kiintymys äitiinsä.
Ihmisten yhteiselämässä, niin tältä kannalta
selitetään, kunkin täytyy jo oman etunsa vuoksi
ottaa huomioon toisenkin etu ja vähitellen
itsekkäästä toisen etujen huomioonotosta kehittyy
niiden arvossapito niiden oman itsensä takia. Näin
voinee, ottaen huomioon ne yhtäläiset olosuhteet
ja yhteiset harrastukset, joita ihmiselämä
kehittää, osalta selittää s:n syntyä, mutta kaikkea
s:n esiintymistä sillä tavalla tuskin voinee
selittää, vaan täytynee myöskin vedota
alkuperäiseen, vaistomaiseen s:aan, jonka perustyyppinä
on äidintunne. Kaikkein alkuperäisin s:n muoto
on kenties se tunne, joka yksilössä syntyy
toisen yksilön tunnetilan välittömänä
heijastuksena; kun esim. näemme toisen haavoittavan
itseään veitsellä, niin voimme, jos olemme
herkkätuntoisia, tuntea kipua oman ruumiimme
vastaavassa osassa. — S:n klassillisin tutkija on
Adam Smith. Z. C.
Sympatiseerata (ks. Sympatia), tuntea
myötätuntoa, olla samaa mieltä.
Sympetalæ, Mono- 1. G a m o p e t a 1 ie,
vhdisteräiset, 2-sirkkaisten nuorin,
korkeimmalla kehityskannalla oleva pääryhmä, jonka
tuntomerkkinä on teriön yhdisteräisyys.
Ryhmään kuuluvat m. m. huuli-, naama- ja
mykerö-kukkaiset. Rinnakkaisryhmänä ovat iältään
vanhemmat ja lajiluvultaan suuremmat e r i t e r ä
i-s e t (C h o r i p e t a 1 se, ks. t.). K. L.
Symphoricarpus ks. L u m i m a r j a p e n s a s.
Symphytum ks. Raunionyrtti.
Symplegadi-kalliot (kreilc. Symplëga’des),
kreik. tarustossa kaksi meressä olevaa
äkkijyrkkää kalliota, jotka alituisesti iskevät yhteen,
musertaen kaiken, mikä niiden väliin joutuu,
kunnes ihmeellinen Argo-laiva (ks. A r g o n a n
t-tien retki) Heran tai Athenen avulla
pujahtaa läpi; erään tarun mukaan S. silloin
juurtuivat kiinni paikoilleen. S. ovat alkuaan olleet
samat kuin Odysseiassa esiintyvät
Planktai-kalliot. Tav. S. sijoitettiin Mustaanmereen,
Bos-poroksen suun edustalle: niiden ohessa mainitaan
joskus (Apollonios Rhodioksen Argonautikassa)
Planktai eri paikkana (Messinan-salmessa).
Alkuaan S. (tai Planktai) luultavasti ovat
tarkoittaneet salaperäistä kallioporttia, joka muka
ihmismaailmasta erottaa Okeanoksen ynnä sen
varrella olevan manalan. Ö. E. T.
Sympodium, kasvit., haarajatko; s y m p
o-d i a a 1 i n e n, haarajatkoinen, ks. H a a r a u t
u-m i n e n.
754
Symposion /-J>o’-/ (kreik.), juomingit. Muinais
Kreikassa miesten juhla-ateriat tav. päättyivät
juominkeihin. Tuotiin sisälle hedelmiä ja kaiken
laisia pikkuherkkuja sekä ennen kaikkea viiniä,
jota isoissa maljoissa (krät&T) sekoitettiin
vedellä (tavallisin sekoitus 113 viiniä ja a/3 vettä).
Juomingit alkoivat juomauhreilla ja lyhyellä
virrenveisuulla (paiä’n)•, säestystä varten oli
läsnä pari huilunsoittaja- (1. pillipiipari-) tyttöä
Juomatoverit loikoivat leposohvilla. Viininjuonti
tapahtui tarkkojen sääntöjen mukaan (vrt. saksa
laisten „Biereomment"), ja jokaisen täytyi,
ran-kaisujuonnin uhalla, noudattaa ..kuninkaaksi" 1.
juominginpäälliköksi valitun toverin komentoa.
Viinin ääressä pidettiin hauskaa — paitsi hilpeällä
pakinalla—laululla ja soitolla sekä seuraleikeillä.
Laulu järjestettiin yleensä niin, että kukin
vuorostaan (tav. kitaralla säestäen) lauloi
laulun-pätkän, n. s. skolionin, joka saattoi olla vakavaa
(uskonnollista, eetillistä, valtiollista) tai
leikkisää (esim. lempeä tai viiniä ylistävää) laatua.
Seuraleikeistä ja peleistä mainittakoon
arpakuu-tioiden heittäminen ja n. s. kottabos, jonka
monille eri lajeille oli yhteistä se, että viini
tilkka oli taitavasti roiskautettava erityiseen
kojeeseen. Monasti saatiin myös kuulla palkat
tujen taiturien laulua tai soittoa, katsella
tanssijoita, akrobaatteja, ilveilijöitä t. m. s. Usein
liittyi seuraan, paitsi yllämainittuja
huilun-soittajatyttöjä, muitakin naispuolisia ilolintuja,
hetairoja, jotenka s:t saattoivat päättyä rivoon
irstailuun. Mutta milloin pitoveikkoiiia oli
vakavia, korkeampiin harrastuksiin antautuneita
miehiä, syrjäytti tietenkin keskustelu muut
huvittelut ja ajanvietot, irstailusta puhumattakaan.
Niinpä Platonin ja Ksenophonin S.-nimisissä
teoksissa kuvataan pitoja, joiden
keskushenkilönä on Sokrates ja joissa henkevästi keskustel
laan elämän korkeimmista kysymyksistä.
Noudattaen näitä esikuvia useat muut kirjailijat
asettivat aatteitaan tai kuvauksiaan s:n kehykseen.
Pöytäpakinain muotoon on m. m. Athenaioksen
tunnettu runsassisältöinen tietokokoelma („Dei
pnosophistai") puettu. O. E. T.
Symptomatologia (kreik. symptöma = sattuma,
ja ln’gos = oppi), se puoli tautioppia, joka
käsittelee tautien ilmenemismuotoja, oireita ja
tunnusmerkkejä.
Symptomi (kreik. symptvma = tapahtuma, sat
tuma), taudinoire, esim. kuume, kipu, oksennus,
kouristus, y. m. s., jotka eivät itsessään ole
tauteja, vaan ainoastaan esiintyvät erilaisina tau
diumerkkeinä ja ilmauksina.
Synagoga (kreik. synagögë’; hepr. kanëaet),
juutalaisten kokous-, rukous- ja kouluhuone. Kun
Deuteronomin mukaan (ks. Pentateukki)
uhrata sai vain Jerusalemin temppelissä, niin
tämän tultua hävitetyksi juutalaisten oli
pakko turvautua uhrittomaan
jumalanpalvelukseen, jossa rukous ja pyhien kirjojen lukeminen
oli pääasia. Siten on luultavaa, että s. sellaisen
jumalanpalveluksen paikkana syntyi jo
Babylonian vankeudessa. Siitä muodostui sitten
vähitellen tapa, jota eivät noudattaneet vain
diasporassa (ks. t.), vaan itse Palestiinassakin asuvat
juutalaiset. Egyptissä on todistettavasti ollut s:ia
n. v :sta 230 e. Kr., Palestiinassa
makkabealais-ajoista. Mutta vasta Jerusalemin temppelin
lopullisen hävittämisen jälkeen (70 j. Kr.) s:sta tuli
Sympatiseerata—Synagoga
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
