Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sympatiseerata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
755
pysyväinen laitos, johon juutalaisten henkinen
elämä keskittyi ja joka useissa kohdin on ollut
kristillisellekin jumalanpalvelukselle esikuvana.
S: aan kokoonnuttiin varsinkin sabbatteina ja
juhlapäivinä (sitäpaitsi maanantaisin ja
torstaisin). Jeesuksen aikana näyttää
s.-jumalanpalve-lukseen kuuluneen uskontunnustus, lain ja
profeettain lukeminen, pappissiunaus, seurakunnan
,,Amen" ja psalmienveisuu. Tekstin lukuun
saattoi liittyä vapaa esitys (Luuk. 4n seur.).
Suuremmissa kaupungeissa oli useita s:ia (Ap. t. 69).
S: 11 hallintoon kuului m. m. „S:n esimies"
(Luuk. 13n), joka valvoi jumalanpalvelusta, yksi
tai useampia palvelijoita (Luuk. 4>o) pyhien
kirjojen esilletuomista, kurin täytäntöönpanoa y. m.
varten. Nyk. kuuluu s:n toimihenkilöihin
vahtimestari, joka asuu s:ssa; n. s. esirukoilija, joka
lausuu liturgiset rukoukset, antaa
uskonnonopetusta ja toimittaa rituaalisen teurastuksen
(sektauksen); ja rabbiini (ks t.), jonka tulee
saarnata, mutta joka myös voi hoitaa
esirukoilijan tehtäviä. Nykyiset s.-rakennukset, jotka
ulkoasultaan eri maissa ovat sovelletut ympäristön
tyyliin, ovat pohjapiirrokseltaan suorakulmaisia,
itse s.-huone on neliömäinen. Sisäänkäytävän
vastaisella sivulla on kaappi, missä on lakikäärö,
sen edessä lukupulpetti ja saarnastuoli. Naisia
varten, jotka ovat miehistä erotettuja, 011 tav.
lehterejä.
Suuri s., 120 jäsentä käsittävä virasto,
joka juutalaisen traditsionin mukaan oli
Jerusalemissa Esran (ks. t.) ajoista v:een 330 e. Kr.,
kirjoitti Hesekielin, 12 pientä profeettaa,
Danielin ja Esterin kirjan ja järjesti purim-juhlan
(ks. t.) vieton y. m., on pääasiassa
epähistoriallinen, joskin muutamat sen perustamiksi
väitetyistä uskonnollisista laitoksista lienevät
syntyneet jo Esran ajalla, jolloin m. m. pappiskirja
(ks. Pcntateukki) julkaistiin ja pantiin
ankarasti täytäntöön (Neh. 8-10). vrt, myös
Korkea raati. A. F. P-o.
Synallagmaattinen (kreik. synallagma =
sopimus), kaksipuolisesti velvoittava. S:ia ovat
eräät oikeustoimet, kuten kauppa, vaihto,
vuokra y. m. Jos s:sta oikeustoimesta vain
toi-uen osallinen tulee sidotuksi, esim. sen
johdosta, että alaikäinen on päättänyt kaupan,
sanotaan tällaisia sopimuksia ontuviksi (saks.
hinkende Vertriige, lat. negotia claudicantia).
El. K.
Synantlieræ, yhdisponsiset,
mykerökuk-kaisista (ks. t.) ennen käytetty nimitys.
Synapsis, eräs aste sukupuolisolujen kypsymi
sessä, ks. Siitos, palsta 1268.
Syncytium, biol., useatumainen
alkulimajouk-kio. S. voi olla syntynyt useampien ketottomien
solujen yhteensulautumisesta (esim. limasienien
eräät asteet) tai, tavallisemmin, siten, että yhden
solun tuma jakautuu lukuisiksi tytärtumiksi
ilman että varsinaista solunjakautumista
tapahtuu. Alhaisimmilla kasveilla ja alkueläimillä
usein koko organismi on s:n luontoinen.
Syndaktylia (kreik. syn = yhteen, ja duklylos
= sormi), sormien tai varpaitten synnynnäinen
yliteenkasvettuminen.
Syndesmologia (kreik. syn = yhteen, desmo’s =
side, ja lo’gos = oppi), oppi ruumiin jänteistä ja
kalvoista.
Syndetikon (kreik. synde’in - sitoa yhteen).
766
yleinen kauppanimi etikka-, typpi- t.
oksaalihapolla juoksevana pysytetylle liimalle.
Syndikaatti (ks. Syndikus), alkuansa
useampien henkilöiden yhteenliittymä yhteisten
etujen valvomiseksi valtuutettujen (syndikusten)
kautta; nyttemmin, varsinkin Saksassa, joko =
kartelli (ks. t.) tai konsortsiumi (ks. t.).
Ranskassa = työväen ammattiyhdistys.
Syndikalismi (ransk. syndicut = ammattiyhdis
tys), sosialistinen suunta, joka pitää ainoana
sosialismin lopulliseen päämäärään vievänä
keinona ammattiyhdistyksiksi järjestyneen työväen
omaa välitöntä toimintaa (1’action directe) ja
hylkää kaiken edustajain kautta tapahtuvan
välillisen, s. o. sosiaalidemokratian kannattaman vai
tiollisen ja parlamenttaarisen toiminnan, koska
viimemainittu johtaa pelkkiin kompromisseihin
ja sovitteluihiu, sammuttaa vallankumouksellisen
luokkataisteluhengen ja hämmentää työväen
tietoisuudessa sosialismin lopullisen päämäärän.
Työväen välittömän, suorastaan kapitalistisia
työnantajia vastaan kääntyvän toiminnan tais
telukeinoina tulevat kysymykseen: boikottaus,
tahallinen hidastelu työssä (cacanny),
tuotantovälineiden turmeleminen (sabotage), osittainen
taistelulakko ja lopuksi yleislakko. Näitä
tais-telukeinoja käyttämällä työväki syndikalistien
mielestä heikontaa kapitalistisia yrittäjiä,
vahvistaa itseänsä aineellisesti ja kasvattaa itseänsä
sen päivän varalle, jolloin se voi antaa
lopullisen kuoliniskun kapitalistiselle järjestykselle.
Tämän tuloksen saavuttamista varten ei kuiten
kaan ole välttämätöntä, että koko työväestö on
järjestynyt yhteistoimintaa varten. Riittää, jos
työväen valiojoukko saadaan kannattamaan s:ia.
sillä vallankumouksia ovat ennenkin panneet
toimeen (oimintakykyiset vähemmistöt, jotka
sitten ovat temmanneet laumatkin mukaansa. —
Työväen vapautuksen vastustajia on myöskin
sotilaallisilla y. m. valtakeinoilla varustettu vai
tio, joka on vain kapitalistien etuja suojeleva
luokkalaitos. Tästä s:n käsityksestä johtuu sen
vihamielisyys valtiota kohtaan (anti-etatismi),
sen antipatriotismi ja antimilitarismi. S:ssa on
marxilaisia, anarkistisia ja babouvistisia
aineksia. Se ei oikeastaan ole mikään uusi
sosialistinen teoria. Se rajoittuu vain suosittelemaan
erityistä taktiikkaa. Uutta siinä on oikeastaan
vain väite, että sen taktiikka on ainoa perille
viepä. Syndikalistisista kirjailijoista
mainittakoon Georges Sorel, Ed. Bert h, Marcel
Pelloutier, Victor Griffuelhes,
Gustave Hervé, Hubert Lagardelle.
Arturo Labriola, Robert Michels,
B. Kritschewski, Erwin S z a h 6.
S :11a, joka on syntynyt Ranskassa, on
kannattajia etupäässä tässä maassa ja Italiassa.
Ranskassa tämän liikkeen keskuksena on v. 1895
perustettu ,,Confédération générale du travail"
uiminen järjestö. Tämän vallankumouksellisen
s:n rinnalla on Ranskassa olemassa
reformistinen s., joka samaten kuin ammattiyhdistysliik
keen pääsuunta muissa maissa pitää
päämääränään nykyisen yhteiskuntajärjestyksen puitteissa
saavutettavia parannuksia. Myöskin Englannissa
viime vuosina tapahtuneissa suurissa työlakoissa
on ollut huomattavissa vallankumouksellisen s:n
vaikutusta. S:ia lähellä on Saksassa ja Skandi
naavian maissa, varsinkin Ruotsissa, esiintynyt
Synallagmaattinen —Syndikalismi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
