Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syntysanat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
769
Syntysanat
770
Vaikkakin tilasto kuolleenasyntyneistä ei ole
luotettava, ei se kuitenkaan ole merkitystä vailla.
Kuolleenasyntyneiden luku laskettuna
prosenteissa kaikista syntyneistä vaihtelee näet
melkoisesti. Suomessa tämä prosenttiluku on viime
aikoina ollut noin 2,5 kaikista syntyneistä, mutta
Saksassa on (1905) todettu 3,o %
kuolleenasyn-tyneitä, Alankomaissa 4.o %, Ranskassa 4,5 ja
Japanissa 9,a, kun taas Unkarissa suhdeluku
oli vain 1.9. Kuolleena syntyy yleensä
suhteellisesti enemmän poikia kuin tyttöjä, ja
aviottomista synnytyksistä on kuolleenasyntvnyt lapsi
suhteellisesti jonkun verran useammin tuloksena
kuin aviollisista synnytyksistä.
Synnytyksistä on aina jotenkin säännöllinen
osuus kaksois- ja useampisikiöisiä synnytyksiä.
Suomessa on säännöllisesti 14 à 15 jokaisesta
1.000 synnytyksestä ollut tällaisia. Tämä luku
on kuitenkin varsin suuri, sillä Keski- ja
Länsi-Euroopassa vastaava luku vaihtelee 9 ja 12 °/ri0: n
välillä. Yleensä on havaittu, että nuoret
lapsensynnyttäjät suhteellisesti harvemmin kuin
vanhemmat synnyttävät kaksoisia.
Syntyneisyyden yleisen muodostumisen
kannalta melkoista tärkeämpi kuin juuri edellä
kosketellut seikat on aviollisten ja aviottomain
syntyneiden keskinäinen suhde. Tämä vaihtelee
melkoisesti eri maissa, ja siihen vaikuttaa tuntuvasti
sekin, suuriko osa väestöstä elää naimattomana.
Tästä syystä yleensä käytetty aviottomain lasten
osuutta kaikista syntyneistä osoittava suhdeluku
usein on harhaanjohtava ja olisi sitä
tarkistettava ottamalla huomioon aviottomain naisten
hedelmällisyysluku, s. o. suhdeluku, joka osoittaa
aviottomana syntyneiden lukua
synnytyskykyi-sessä iässä olevaan naimattomana tai leskenä
elävään väestöön. Seuraavat luvut, pääasiassa
vuosien 1890-1905 väliajoilta, valaisevat tällä
tavoin aviotonta syntyneisyyttä eri maista.
Sadasta
syntyneestä
oli
aviottomia
Aviottomina
syntyneitä 1.000 15-50
vuoden iässä olevaa
naimatonta naista
tai leskeä kohti
Suomi 6,s 17.0
Ruotsi 11,5 22,8
Norja 7,8 15,7
Tanska 9,9 23.o
Englanti 4,o 8,3
Saksa 8.7 25,»
Ranska 8,n 17,7
Sweitsi 4.) 9.»
Italia 5.9 18,7
Itävalta 13,5 40,c
Unkari 9.o —
Serbia 1,1 8,1
Bulgaaria 0,4 2.3
Venäjä 2jt
Aviottomana syntyneiden osuus kaikista
syntyneistä on yleensä kaupungeissa suurempi kuin
maaseudulla. Yleensä on aviottomain osuus
kaikista syntyneistä ollut kasvamassa, mutta kun
naimattomien naisten luku on kasvanut vielä
nopeammin, on avioton hedelmällisyys yleensä
vähentynyt. E. O-ng.
Syntysanat, erikoinen laji kertovaisia
loitsurunoja, joissa esitetään taudin tai vamman
aiheuttajan alkuperä taikka jonkun
parannusväli-tieen synty. Tautien synnyistä huomattavin on
yhdeksän taudin synty. Portto
Pohjolan, s. o. helvetin, emäntä, tulee tuulesta
raskaaksi ja saa suurella vaivalla synnytetyksi
25. IX. Painettu a,/3 17.
yhdeksän poikaa, jotka hän. turhaan pyydettyään
Johannesta kastajaksi, itse kastaa ja nimittää.
Kolmen taudin synnyssä kerrotaan,
mitenkä Salomonin porttovaimo synnyttää kolme
lasta, jotka hän tappaa ja hautaa Samarian
kirkon alle. Yksityisten tautien synnyistä
mainittakoon pistosnuolien synty ristinpuuta
kuvailevan tammen lastuista ja h a 111 m a s m a d o n
synty Neitsyt Maariaa edustavan
lakaisijanei-don luutaan tarttuneesta rikasta. Vammojen ja
loukkausten aiheuttajina voivat olla
luonnonvoimat, elottomat esineet ja elolliset olennot. Veden
s y n t y on vuoresta, josta sen kultaisella
kepillänsä valuttaa Neitsyt Maaria. Tulen
syntyä taivaasta esitetään kahdella eri tavalla.
Iskettynä alas tuli kirpoaa reppänän kautta
tupaan, jossa se polttaa Neitsyt Maariaa ja
hänen poikaansa. Tuuditettuna kultaisessa
kätkyessä tuli varomattomalta pitelijältä putoaa
Aluen eli Alavaan järveen, s. o. Kuolleeseen
mereen, jossa joutuu kalan vatsaan; liinasta
kudotulla nuotalla tulikala pyydetään ja
halkaistaessa saadaan vihdoin tulikipuna kiinni. Pak
k a s e n kerrotaan syntyneen Hiitolaisten
häik-seen tappaman hevosen veren taivaalle kohon
neesta höyrystä; taivaassa sillä oli kuitenkin
liian lämmin, jonka vuoksi Luoja sen päästi
lähteeseen. Myös mainitaan pakkasen yrittäneen
kylmätä Neitsyttä ja hänen Pätöistä poikaansa.
Raudan esitetään syntyneen milloin Neitsyt
Maarian tai kolmea Maariaa tarkoittavien
kolmen neidon maahan vuodattamasta maidosta,
milloin suden ja karhun jälkiin kasvaneesta
ruoste-heinästä, jonka itse ilmoinen Jumala löytää ja
vie pajaansa; jälkimäiseen on kertomarunoista
usein sekaantunut seppä Ismaroisen Kultaneidon
taonta. Puiden syntyyn, joita Jeesus eli
Jumala on kylvänyt kutakin lajia erilaiselle
kasvinpaikalle, on yhtä usein sekaantunut Sämpsä
Pellervoisen viljankylvö. Jumalan luomien
puiden ohella mainitaan vielä paholaisen luomina:
haapa, pihlaja ja leppä, koska kansan
käsityksen mukaan niistä on tehty ristinpuu, ynnä
myrkyllinen paatsain. Eläinten synnyistä 011
tärkein käärmeen, jonka eri lajeillakin on
oma syntynsä. Yleisin on maakäärmeen synty
paholaisen kuolasta, jolle Jeesus Pietarin
pyynnöstä on antanut hengen; siitä myös
aiheutunee vesikäärmeen synty Syöjättären vesille
sylkemästä kuolasta. Erikoisesti kyykäärmeen
kerrotaan syntyneen Israelin kuninkaan (Saulin)
sylkyttelemän keihään taittuneesta kärjestä.
Pa-rannusvälineiden synnyistä huomattakoon
voiteen synty Maarian maidosta tai
Johanneksen keräämistä ruohoista.
Niinkuin näistä esimerkeistä näkyy, ovat
syntyloitsumme enimmäkseen kristillisperäisiä.
Kertomuksia eläinten ja muiden olioiden
synnystä tapaamme suorasanaisina kansantarinoina
kaikkialla Euroopassa. Joskus on niitä
loitsu-lukuihinkin sovitettu, kuten Venäjällä tautien
synty Herodeksen tyttäristä, Ruotsissa veden
svnty vuoresta ja tulen putoaminen taivaasta;
puolalainen loitsu kertoo paholaisen antaneen
käärmeelle ruumiin, johon sitten Jumala pani
hengen.
Suomalaiset syntyloitsut ovat alkaneet
muodostua Länsi-Suomessa, jossa tapaamme tulen,
raudan, käärmeen, puun, kiven ja ähkyn synnyt.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
