Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syntysanat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
771
Pal joa useampia ei tunneta Varsinais-Inkerissit- |
kiliin, jonne loitsut ovat vaeltaneet Länsi
Suomesta Suomenlahden ympäri. Itä-Suomessa
tavataan näiden lisäksi suuri joukko muita
syntyloitsuja. Suomen Raja-Karjalassa ja Venä
jän Karjalassa niiden määrä taas vähenee.
Monet seikat, esim. nimenmuoto l’ietari, harvoin
Pedri, sekä sen latinainen määresana santti,
„pyhä", osoittavat syntyloitsujen kulkeneen
room.-katolisen vaikutuksen alaisesta Suomesta
kreikanuskoisten karjalaisten alueelle.
Itäsuomalaisista syntyloitsuista voi vielä muutamia
säkeiden vertailun ja kielellisten todisteiden
avulla osoittaa alkuperältään länsisuomalaisiksi.
Mutta suuri osa on saanut runollisen
muodostuksensa ja suurin osa täyden kehityksensä vasta
Itä-Suomessa, tarkemmin määräten
savolais-alueella. [Kaarle Krohn, „Suomalaiset
syutyloitsut" (1917).] K. K.
Syntyväisyys ks. S y n t y n e i s y y s.
Syphax [syfaks], massesyliläisten kuningas
Länsi-Numidiassa, oli toisessa puunilaissodassa
(218-201 e. Kr.) ensin roomalaisten, sitten,
saatuaan karthagolaisen sotapäällikön Hasdrubalin
tyttären Sophonisben puolisokseen,
viimemainittujen puolella; joutui 203 roomalaisten vangiksi
ja kuoli vankeudessa. J. F.
Syphilis ks. Kuppa.
Sypressi, ky pressi (Cupressus),
havupuu-suku. josta tunnetaan 12 lajia eri osissa pohjoisen
pallonpuoliskon lämpimää vyöhykettä. Pienet
suomumaiset lehdet ovat 4 rivissä
neliskulmaisella varrella. Kävyt pyöreähköt. Tunnetuin laji
on italialainen s. (C. sempervirens), joka
on joskus yli 20 m korkea, pylväsmäinen tai
terävän kartiomainen puu, mikä usein painaa
leimansa Välimeren seutujen maisemiin (kuva
liitteessä Havupuita I). S. on alkuaan
kotoisin Persiasta. Vähästä-Aasiasta ja Kreikasta,
mutta on jo vanhoista ajoista yleisesti viljelty
kaikissa Välimerenmaissa. Tummanvihreän
värinsä ja jäykän, jylhän ulkomuotonsa vuoksi s.
oli jo vanhojen kulttuurikansojen keskuudessa
surun vertauskuvana ja sitä istutettiin
varsinkin hautausmaille j. n. e. Puuta käytettiin jo
muinoin hienompiin puusepäntöihin y. m. Läheistä
sukua varsinaiselle sypressille on
Chamæcyparis-suku, jonka oksat ovat litteät. Lawsonin s.
(Ch. Laicsoniana), joka on kotoisin
Pohjois-Ameriikan länsiosista, on hyvin komea, aina
50-60 m korkea puu, jota monin paikoin
Keski-Euroopassa viljellään puistojen kaunistuksena,
jopa jossakin määrin metsäpuunakin. Varsinkin
Chamtecypuris-suvusta. viljellään usein
Relinos-pora-muotoja, joilla on lehdet harittavia kuten
taimilla. Näitä saadaan käyttämällä taimia
pistokkaina. K. L.
Syra ks. S y r o s.
Syracuse /siralcjüz]. kaupunki Yhdysvalloissa,
New-Yorkin valtiossa. Ontario-järvestä kaakkoon
Onondaga-järven etelärannalla, monen radan sekä
Erie- ja Oswego-kanavain risteyksessä; 149.353 as.
(1914; 1901: 108,374, joista’ 23,757 ulkomailla
syntynyttä, näistä 7,865 Saksassa, 5,717
Irlannissa). — Kaunis kaupunki. Roomal.-katolinen
tuomiokirkko, liittorakennus, kauntin
oikeus-palatsi, kaupungintalo, S:n universitv’n y. m.
korkeakoulujen rakennuksia. S. university (per.
1870, 3,323 yliopp., 277 opettajaa; kirjastossa
772
u. 120,000 nid., sisältäen m. m. Leopold v. Ranken
[ kirjaston), opettajaseminaari, Christian brothers"
academy, St John’s academy, St. Johnin
sotilasakatemia y. m. — Teollisuus kukoistava; vanhin
on suolateollisuus, perustuen rikkaisiin suolaläh
teisiin, joiden takia S. alkuaan perustettiii;
Nyk. huomattavampia ovat kone-
(maanviljelys-y. m. s. sekä kirjoituskoneita; L. C. Smith &
Brosin tehtaat), vaatetus-, rauta- ja teräs- sekä
jalkineteollisuus; valmistusarvo 1909 kaikkiaan
256 milj. mk. Käyttövoima saadaan Niagarasta.
S:n ulkopuolella olevassa Solvayn kylässä ovat
maailman suurimmat kalsineeratun soodan teli
taat. (3,000 työmiestä). — Ransk. jesuiitta
Lemoyne löysi 1653 S:n suolalähteet. V:een 1788
niitä käyttivät intiaanit; main. v. valtio otti
ne haltuunsa, myöden ne 1898-1908. E. E. K.
Syrakusa (kreik. tiyrü’kosai t. SyriVkusai, lat
Syracusæ), vanhalla ajalla Sisilian huomattavin
kaupunki, joka alkuaan oli perustettu Sisilian
itärannikon edustalla sijaitsevalle Ortygian saa
lelle, mutta myöhemmin levisi vastapäisellekin
Sisilian rannalle; 6:nnen vuosis. puolivälistä
alkaen yhdisti silta Ortygian Sisiliaan. Kor
keimmillaan ollessaan S:n väkiluku nousi
n. 500.000:een. S. käsitti silloin 5 kaupungin
osaa: Ortygian, sitä vastassa olevan Akhradinain
vuoriylänteen, jonka länsipuolella oli Tykhe ja
lounaispuolella Neapolis; viimemainituista
länteen oli Epipolain ylänkö. S :11a oli 2
oivallista satamaa: suurempi, Ortygian länsipuolella
(nyk. Porto Grande) ja pienempi (Lakkios, nyk
Porto Piccolo) sen pohjoispuolella. — S:u
perustivat 734 e. Kr. korinttilaiset. Se tuli ennen
pitkää mahtavaksi ja perusti itse vuorostaan
useita siirtoloita Sisiliaan (Akrai, Kasmenai.
Kamarina). S:n valtiomuoto oli alkuaan
ylimysvaltainen, hallitus oli suurtilallisten (gamoroi)
hallussa. Mutta 6:nnen vuosis. lopulla
kansanvaltainen puolue karkoitti ylimykset. Nämä haki
vat turvaa Gelan itsevaltiaalta, Gelonilta (ks. t.),
joka toi heidät takaisin S:aan, mutta käytti
samalla tilaisuutta itse anastaakseen S:n
hallituksen (485 e. Kr.). Gelon teki S:sta valtiolli
sen keskustan, jonka vaikutuksen alaisina useat
Sisilian kaupungit olivat. Varsinkin Himeran
taistelun jälkeen 480 e. Kr. (ks. H i m e r a) S.
oli erittäin kukoistava. Gelonia seurasi hänen
veljensä Hieron I (478-467 e. Kr.; ks. t.), joka
loistavaan hoviinsa !S:aan kutsui Kreikan etevin)
piä runoilijoita, filosofeja, taiteilijoita y. m.
Kolmannen veljen, Thrasybuloksen. tultua karkoite
tuksi 466 e. Kr. saatettiiu voimaan
kansanvaltainen hallitusmuoto. Kun sitten syrakusalaiset
pyrkivät levittämään valtaansa Sisiliassa,
pyysivät heidän ahdistamansa Leontinoin kaupungin
asukkaat apua Ateenalta (427 e. Kr.); ateena
laiset lähettivät vv. 427 ja 425 e. Kr. Sisiliaan
laivaston, joka ei kuitenkaan saanut mitään
sanottavaa aikaan. V. 424 e. Kr. S:n johtomies
Herinokrates sai toimeen yleisrauhan Sisilian
kreikkalaiskaupunkien kesken. Mutta uusia
selkkauksia syntyi pian, ja 416 e. Kr. Segesta anoi
Ateenalta apua rajariidassa S:n kannattamaa
Selinus kaupunkia vastaan. Tämän johdosta
ateenalaiset lähettivät mahtavan laivaston
Sisiliaan 415 e. Kr. (Ateenan ja S:n välisestä
sodasta ks. S i s i 1 i a n-r e t k i). — Ateenasta
saavutetun voiton jälkeen pääsi S:ssa demokraat-
Syntyväisyys—Syrakusa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
