Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syr-Darja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
773
Syr-Darja
774
tinen puolue valtaan ja se karkoitti
llermokra-teen (410 t 409 e. Kr.). Sillävälin olivat
karthagolaiset alkaneet pontevasti sekaantua
Länsi-Sisilian asioihin. Heidän menestyksensä (m. m.
Akragas valloitettiin 406 e. Kr.) aiheutti sen,
että syrakusalaiset erottivat siihenastiset
strateginsa ja valitsivat ylipäällikökseen Dionysioksen,
joka ennen pitkää hankki itselleen rajattoman
Syrakusa. Amfiteatteri.
yksinvallan. Hän ympäröi S:n esikaupungit
muurilla ja varusti sen linnoituksilla, joten S:sta
tuli laajin ja parhaiten linnoitettu kreik.
kaupunki. Dionysioksen hallituksesta ks.
Dionysios I. Häntä seurasi 367 e. Kr. hänen
poikansa Dionysios II (ks. t.), irstas hirmuvaltias,
jonka 357 e. Kr. karkoitti Dion (ks. t.), joka
itse murhattiin 354 e. Kr. Myöhemmin
kuitenkin Dionysios palasi ja sai haltuunsa Ortygian.
Mutta syrakusalaisten avukseen kutsuma
Timoleon (ks. t.) valtasi väkirynnäköllä S:n (344
e. Kr.), ja Dionysioksen täytyi sittemmin
luovuttaa hänelle Ortygia ja jättää hallitus (343 e. Kr.) ;
S:n vapautumisen merkiksi Timoleon revitytti
tyrannin linnan. Hän sääsi S:lle kansanvaltaisen
hallitusmuodon ja kutsui sitten S:aan, jonka
väkiluku valtiollisten levottomuuksien johdosta
oli melkoisesti vähentynyt, Kreikan eri
yhteiskunnista asukkaita, niin että täysivaltaisten
kansalaisten luku nousi 600,000:een.
Karthagolaiset Timoleon voitti Krimisos-joen rannalla
(lähellä Segestaa). Timoleonin kuoltua (337 e. Kr.)
vallitsi S:ssa puolueriitoja, kunnes Agathokles
iks. t.) valittiin syrakusalaisten „itsevaltiaaksi
päälliköksi" (317 e. Kr.). Hän soti useita vuosia
karthagolaisia vastaan vaihtelevalla onnella,
kunnes hän teki näiden kanssa rauhan, joka rajoitti
heidän valtansa Sisilian länsiosaan (306 e. Kr.).
Tästä ajasta alkaen oli S-.n ylivalta Sisilian
kreik-kalais-yhteiskuntiin nähden taattu, ja Agathokles
otti itselleen kuninkaan nimen. Hänen kuoltuaan
r289 e. Kr.) koetti hänen murhaajansa Mainon
tekeytyä hallitsijaksi, mutta hänet karkoitti
Ilike-tas. joka itse anasti hallituksen (288 e. Kr.).
Hike-tas karkoitettiin 279 e. Kr., minkä jälkeen
syrakusalaisten kutsusta Sisiliaan 277 e. Kr. saapui
Pyrrhos (ks. t.), joka alussa soti
menestyksellisesti karthagolaisia vastaan, mutta ennen pitkää
oli pakotettu palaamaan Italiaan. Hänen
poistut-tuaan syntyi S:ssa levottomuuksia, joiden aikana
nimitettiin sen sotajoukkojen ylipäälliköksi
Hieron, josta myöhemmin (n. v. 269 e. Kr.) tuli
Sisilian kreikkalaisten kuningas (ks. II i
e-ron II). Puunilaissotien aikana Hieron piti
roomalaisten puolta ja turvasi siten itselleen
Sisilian itäosan. Mutta hänen seuraajansa ja pojan
poikansa Hieronymos asettui karthagolaisten puo
lelle ja sai sen johdosta aikaan sekä oman kukis
lumisensa (215 e. Kr.) että S:n itsenäisyyden
häviön. Urhoollisesti puolustautuneen S:n
valloitti Marcellus (212 e. Kr.), ja kaupunki luet
tiiu siitä lähtien Rooman „Sisilia" maakuntaan.
Keskiajalla S. kuului Itä-Roomalle, kunnes
arabialaiset valloittivat sen 878. — Nykyinen S.
(Siracusa) on pääkaupunkina samannimisessä
provinssissa, joka käsittää Sisilian kaakkoisosan
ja on jaettuna 3 hallintopiiriin (Modica, Noto,
Siracusa); provinssin pinta-ala 3,713 km2,
493,579 as. (1914). Nykyinen S. käsittää
pääasiallisesti vain Ortygian saaren ja on
ympärykseltään n. 4 km; 41,580 as. (1913). Se on vilkas
kauppakaupunki (tuonti 31,612 tonnia, vienti
78,922 tonnia); öljy, viini ja etelänhedelmät ovat
päävientitavaroita. S:ssa on maaherran
(prefektin) ja arkkipiispan sija; huomattavia
rakennuksia ovat linna (Castello Maniace, 13:nnelta
vuosis.), katedraali (Santa Maria del Piliero),
rakennettu v. 640 Athenen temppelin sisälle,
arkkipiispan palatsi (16:nnelta vuosis.),
kun-nallispalatsi (17:nneltä vuosis.). S:ssa (osaksi
Ortygian saarella, osaksi Sisilian puolella) on
runsaasti antiikkisia muinaismuistoja; paitsi
äsken-main. Athenen temppelistä on jäännöksiä 2 muusta
doorilaisesta temppelistä, kaupunginmuurista,
vesijohdosta y. m.; edelleen on mainittava n. s.
Arethusan lähde, laaja hautuumaa (enemmän kuin
600 hautaa, 7-6 vuosis. e. Kr.), muinaisaikaiset
kivilouhimot, vankiloina käytetyt ..Latomiai"
(m. m. Latomia del Paradiso, missä on n. s. Dio
nysioksen korva, omituisesta kaiustaan kuuluisa
luola), kreik. teatteri (Sisilian suurin),
roomalainen amfiteatteri y. m. Muinaiskristilliseltä
ajalta 011 olemassa laajoja katakombeja.
[Privi-tera, „Storia di Siracusa antica e moderna"
(2 os. 1879); Cavallari ja Holm, „Topografia
areheologica di Siracusa" (1884), josta on
olemassa saksalainen laitos, toim. Lupus (1887) ;
Diehl, ,.Syracuse" (1907) y. m.] E. R-n.
Syr-Darja [-a’]. 1. Joki (vanhan ajan
Jaksar-tcs, arabialaisten Sas ja Sihun) Venäjän
ICeski-Aasiassa, alkaa Naryn nimisenä Semiretsenskin
provinssin lounaisosassa, Tjansanilt.a,
Terskej-Alataun etelärinteeltä, 3,700 m yi. merenp.
Issyk-kulin eteläpuolella, virtaa läntistä
pääsuuntaa kulkien usean huolellisesti viljellyn
laakso-altaan (ent. järvenpohjia) halki (suurin ja täi
kein Ferganan laakso). Saa matkalla vas.
Kara-darja nimisen lisäjoen, muuttuen tällöin nimel
tään S.-D:ksi. Murtauduttuaan Ferganan laakson
Iänsipäätä salpaavan Mogl-taun poikki Bigo
vatin koskissa, S. Hodzentin alapuolella kääntyy
luoteiseen virraten tätä pääsuuntaa Kizil-kumin
erämaan itä- ja pohjoisrajalla ja laskien kolmen
suuhaaran kautta Aral-järveen; 2,863 km,
vesialue 453,300 km2, suurimmat lisäjoet
Kara-darjan ohella Tsirtsik, Arys ja Bugunj, kaikki
oik. -— S.-D:n leveys alajuoksulla on 1/3-1/2 km;
tulvavedellä alajuoksun rantamaat peninkulmien
alalla joutuvat veden valtaan. Kuljettava S.-D.
on Bigovatin koskista alkaen (1,300 km), mutta
laivaliikennettä sillä ei enää harjoiteta
(1800-luvun lopulla hallituksella oli S.-D:Ha melkoinen
höyrylaivasto) ; puutavaroita uitetaan sensijaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
