Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syrjäänit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
7’Jl Syrjäänit 790
Vyljgortin kylän taluja (Sysolan alijuo
viiline on pyssy; mutta sitäpaitsi käytetään
monenlaisia ansoja, satimia, loukkuja ja rautoja.
Oravat ja pyyt saadaan enimmäkseen
ampumalla. — Kalastusta harjoitetaan etupäässä
Petsoran ja Vytsegdan varsilla, välineinä
erilaiset padot, katiskat, merrat, verkot, nuotat,
pohjahaavit, nostoverkot y. m. Jaloimmat
kalalajit ovat lohi, nelma. eräs sainpilaji (Acipevcer
schypa), siika ja lahna; muista, yleisemmistä
kaloista mainittakoon hauki, ahven, säyne, made,
särki, seipi ja rantatörö. — Poronhoitoa
s. harjoittavat Arkangelin kuvernementissa; siellä
se etupäässä on keskittynyt Izman alijuoksulla
asuvien, n. s. izmalaisten, oveliin käsiin, joissa
se erinomaisesti on kehittynyt. S. osaavat
nimittäin — päinvastoin kuin samojedit — pitää
huolta porolaumojensa taloudellisesta
tuottavuudesta: he valvovat tarkoin niiden lisääntymistä
ia käyttävät viisaasti hyväkseen kaikkia
poron-hoidontuotteita. Laumojen paimentaminen
uskotaan tavallisesti samojedirengeille; s. eivät itse
yleensä seuraa porolaumojansa. V. 1896 laskettiin
Petsoran piirikunnassa olevan poroja 276,315,
joista enimmät, 1. 194,120, olivat Mohtsan
voolos-tin s:n hallussa. Samojedeilla oli 46.950 poroa ja
loput. 1. 35,245, olivat muilla s:llä sekä
venäläisillä. — Varsinkin poronhoidon yhteydessä on
Arkangelin kuvernementin s:n keskuudessa
kehittynyt varsin vilkas ja tuottava
kaupankäynti, jossa vientiesineinä suureksi osaksi
"vat poronliha, poronnahat, poronkarvat ja
säämiskä; muuta vientitavaraa saadaan
metsästyksestä ja kalastuksesta. Mutta myöskin Vologdau
kuvernementin s. ryhtyvät mielellään
kauppa-toimiin. osaksi antautuen välittämään
metsänriistan ja kalan pääsyä kaukaisemmille markkinoille,
osaksi taas toimien tavallisina
sekatavarakauppiaina kotiseudullaan. — Kaikenlaista muutakin
insiotvötä harjoitetaan, niink. tukinhakkuuta
ia -uittoa, halonhakkuuta (vars. Vymillä
Serego-vin suolakeittämöä varten), tervan- ja
svdenpolt-toa, proomujen rakennusta, lastausta ja
kuljetusta (vars. Luzalla), rahdinvetoa, tahkokivien
hakkuuta Uralin rinteillä olevista hiekkakivi
vuorista sekä sembramännyn siemenien keruuta
Petsoralla), huopatyöntekoa, räätälinammattia
y. m.
Edellisestä jo selviää, että leipävilja, liha ja
kala muodostavat s:n tärkeimmät ravintoai
neet. Niiden ohella on piimällä ja juustolla
huomattava sija. samoin vihanneksista nauriilla,
kaalilla, lantulla ja viime aikoina perunalla.
Jokapäiväistä ruokaa on koko
syrjääniläis-alueella jauholla suurustettu liha- t. kalakeitto.
Pohjoisimmilla s:llä liha-, kala- ja maitoruoka
:sulta, läheltä Ustj9ysoljskin kaupunkia).
on ensi sijalla, leipä- ja vihannesravinto toisella.
Kansallinen nautintoaine on kaura- t. ruisjau
lioista ja maltaista valmistettu humaloitu
koti-olut, vaaleanharmaa, hapahko, sakea ja
vaahtoava; nautitaan usein lämpimiltään.
S. asuvat kylissä, jotka nykyään ovat saman
tapaisia kuin venäläiset, suorine katuineen ja
kujineen. -— Rakennukset ovat jossakin
määrin toisenlaiset etelässä, Permin kuverne
mentissa, kuin pohjoisessa. Etelässä asuin
rakennukseen kuuluu kolme osaa: tupa, aitta ja
niiden välinen porstua. Tupa on korkea, niin
että (uunin ja seinän välisellä, oven yläpuolella
olevalla) nukkumalavalla voi suorana seisoa,
seinänvierustoilla penkit, muina huonekaluina
iso pöytä, joskus myös kaappipöytä, istuiupölkky
ja väliin joku tuolikin. Tuvan alla on kellari
kerros, kaikenlaisten talouskalujen säilytyshuone,
johon laskeudutaan tuvasta, uunin viereisestä
karsinasta. Porstuaan tullaan ulkoa kuistilta
jolle matalat rappuset johtavat. Porstuasta pääs
tään aittaan, joka on kaksikerroksinen: ylem
mässä säilytetään vaatteita ja kaikenlaisia
pienempiä talouskapiueita, alemmassa viijavaral.
Asuinrakennukseen, jonka harjahirren ulkoneva
päätyosa on suuren hevosenpään tapaiseksi veis
tetty, liittyvät sitten ulkohuoneet, aitat ja karja
suojat. Muilla syr jäänialueilla asuinrakennuk
seen kuuluu kaksi tupaa, arkitupa ja
vieras-tupa, ja niiden välissä porstua kuisteineen.
Arkitupa on sisältä samantapainen kuin eteläi
sillä s:llä; vierastuvassa on kakluunintapainen.
sekä uudenaikaisemmat huonekalut: sänky, pöytä,
peili ja joku tuoli. Asuinhuoneet ovat
päärakennuksen kaksilappeisen katon toiseu lappeen alla;
toisen alla ovat yläkerrassa heinäJiiteri (johon
porstuastakin pääsee), alakerrassa karjasuojat.
Kaupunkipaikoissa ja isoissa kylissä rikkailla
s:llä usein on 2-kerroksiset asuinrakennukset.
Alisen Izman rikkaat s. sisustavat yläkerrassa
olevat vierashuoneensa varsin ylellisesti. Muista
Syrjääniläinen talo (vanhanaikainen.
savupirtteineen)"Lljk-isim nimiseltä Vytsegdan syrjäjoelta (Vologdan
kuvernementin Ustjsysoljskin piirikunnan Mordinskoen kylästä).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
