Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syrjäänit - Syrlin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
797
1852); N. Rogov, „Materialy dlja opisanija byta
permjakov" (2urn. M. Vn. D., 1858); A. J.
Sjögren, „Die Syrjänen" (Ges. Schriften I) ;
P. Sestakov, „Svjatoj Stefan" (Uts. zap. Kaz.
univ. IV, 1868); A. Drzevetskij.
„Mediko-topografija Ustjsys. uezda Volog. gnb." (1S72);
F. A. Arsenjev, „Zyrjane i ik ohotnitsji
pro-mysly" (1873) ; K. A. Popov, ,.Zyrjane i zyrj.
kraj" (Izv. Inip. Obsts. ljub. jest., autr. i etn.
XIII, 2, 1874); J. R. Aspelin. „Suom.-ugr.
muinaistutkinnon alkeita" (1875) ; D. Smysljaev,
•„Istotsniki i posobija dlja izutsenija permsk.
kraja" (1876); N. D. Volkov, „Udorskij kraj"
(Volog. sborn. I, 1879; II, 1881); Dobrotvorskij,
..Permjaki" (Vestn. Jevr. 1883, n:ot 3 ja 4) ;
St. Sommier, „Siriéui, Ostiacchi e Samoiedi
dell’ Ob" (1887) ; N. Maliev, „Antrop. otserk
plemeni permjakov" (Tr. Kaz. Obsts. jestestvoisp.
XVI, 4. 1887) ; A. Dmitriev, „Permskaja
Starina" I-VI (1889-95) ; G. S. Lytkin, „Zyrjanskij
kraj pri episkopah permskih i zyrj. jazyk"
,1889); I. N. Smirnov. „Permjaki" (189*1);
A. Dmitriev, „Istor. otserk permskago kraja"
il 8961; „2itie svjat. Stefana, episkopa permskago,
napisannoe Epifaniem Premudrym" (1897) ;
V. P. Engelhardt, ..Russkij sever" (1897);
Teplouhov-Spitsyn. „Drevnosti Kamskoj tsudi"
1902) ; Y. Wichmann, ,,Die tschuwassischen
lehnwörter in den permischen Sprachen" (1903) ;
Vs. Janovits, „Permjaki" (Zivaja Starina
1903, 1-2); S. V. Martynov, „Petsorskij kraj"
(1905) ; A. Hämäläinen, „Epifanij Viisaan
tiedot P. Tapanista ja syrjääneistä" (Suomi IV, 6,
1908) ; Appelgren-Kivalo, „Die Grundziige des
-kythisch-permischen Ornamentstieles" (SMYA
XXVI, 1); kokoelmateokset „Permskij sbormk"
I II. 1859-60), ..Trudy permskoj utsenoj arhivnoj
kommissii" (v:sta 1892) ja „Permskij kraj" (jonka
osissa I-III 1892-95 m. m. on F. A. Teplouhovin
Permin kuvernementin muinaisjäännöksiä
koskevat kirjoitukset).] Y. W.
Syrlin [z-], Jörg (n. 1430-91), saks.
veisto-taiteilija, työskenteli Uimissa; Saksan
parhaimpia kuorituolien, laulajapulpettien,
sakramentti-säiliöiden y. m. s. veistäjiä. E. R-r.
Syrmia (unk. Szerém, kroat. Srëm), entinen
herttuakunta Slavoniassa, Tonavan ja Savan
välillä: saanut nimensä muinaisroomal.
kaupungista Sirmiumista; kuului ensinnä Unkariin,
sitten Turkkiin, jolta se otettiin pois 1688; nyk.
Szerémin komitaatti käsittää ainoastaan
herttua-kunnan itäisen osan. J. F.
Syrnium ks. Pöllöt.
Syrokomla ks. K o n d r a t o w i e z.
Syros (Syra), Kreikalle kuuluva saari
Aigeian-meressä, jokseenkin keskellä Kykladeja; 81 km2,
31,939 as. (1907). Vuorinen (korkein huippu
141 m yi. merenp.), metsätön, tuottaa viljaa ja
viiniä. Asukkaiden päätoimena kuitenkin on
kauppa ja merenkulku. Pääpaikka (suurin osa
väestöä asuu siellä) itärannikolla oleva,
mainio-satamainen ja suurta laivaliikennettä harjoittava
Hermupolis (ks. t.).
Syrphidae ks. Kukka s kärpäset.
Syrrhaptes ks. A r o k a n a t.
Syrtit, kaksi laajaa mutkaa Afrikan
pohjoisrannikolla, Välimeren eteläosassa. Idässä on
Iso-Syrtti (Sidran-mutka, Dzun-el-Kebrit),
Barkan ylängön ja Tripoliksen välissä, n. 450 km
798
leveä. lännessä Pien i-S yrtti (Gabeksen
mutka), Kerkennah ja Dzerba nimisten saarien
välissä, n. 120 km leveä. Molemmat vailla hyviä
sa tamia.
Sysi, puuhiili, ks. Hiili, Hiilenpoltto.
M i i 1 u.
Sysimiilu ks. Miilu.
Sysmä. 1. Kunta, Mikkelin 1., Heinolan
kihlak., Sysmän nimismiesp.; sijaitsee keski
Päijänteen itärannalla, kirkolle Lahdesta
maanteitse SI km, vesitse ja talviteitse n. 70 km,
Heinolasta 54 km, Suopellon (ks. t.)
laivalaiturista n. 8 km. Pinta-ala 690,s km2, josta viljel
tyä maata (1910) 10,061 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 2,170 ha, puutarha-ala 22,3 ha).
Manttaalimäärä 47,9586, talonsavuja 310,
torpan-savuja 269 ja muita savuja 1,504 (1907). 8,658 as.
(1914); 1,960 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 1,336:11a. 1,200 hevosta, 5.963
nautaa (1913). — Kansakouluja 14 (1915).
Karjan-hoitokoulu. Säästöpankki. Kunnanlääkäri. Kun
naneläinlääkäri. Apteekki. Kunnansairaala
päätetty rakentaa. „Ainolan" keuhkotautiparantola
naisia varten (omist. „Keräystoimikunta
vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi"). — Teolli
suuslaitoksia: Liikolan saha; Lavénin saha ja
mylly; Martin saha ja mylly; Nuoramoisten
2 myllyä, Virtain 2 myllyä, Kirveskosken mylly
ja Lauhijoen mylly; kirkonkylän osuusmeijeri ja
Joutsjärven osuusmeijeri. ■— Vanhoja kartanoita
Suurikylä (Storgård), Strandgård, Rapala (1.
Ra-poila), Virtaa (Virtoinen 1. Virtainkylä),
Norden-land, Hovila. Niemi (Niemis), Vanha- ja Uusi
Olkkola. — Säännöllinen laivaliikenne Lahdesta
(Vesijärveltä) kirkonkylän ja Suopellon
laivalai-tureihin. — 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Savonlinnan hiippak., Heinolan rovastik.;
Hämeen vanhimpia pitäjiä, mainitaan itsenäisenä
seurakuntana jo 1442 (esiintyy vanhimpina
aikoina myös nimellä Sysinäki). S:stä
erotettiin jo 1400-luvulla Jämsä ja Padasjoki
itsenäisiksi seurakunniksi; myöhemmin on siitä
erotettu Hartola ja Luhanka. — Kirkko harmaasta
kivestä, rak. keskiajalla, korj. ja laajennettu
(ristikirkoksi) 1834. L. II-nen.
Sysmäjärvi, järvi Joroisten pitäjässä, suurin
pit. luoteesta kaakkoon n. 18 km, pinnan
korkeus 89 m yi. merenp.; laskee Joroistenjokea
myöten Haukiveden luoteisreunustan vesiin.
Sysmän reitti, Päijänteen Tehinselkään idästä
laskeva vesireitti, alkaa Suonteenjärvestä
(ks. t.) 1. Suonteesta (aikaisemmin Puulavedestä,
ennen sen laskemista; nykyään on vain heikko
vesiyhteys korkean veden aikaan olemassa
Puulavedestä Pirtinjoen-Keskisen-Kälänjoen kautta
Suonteeseen). Suonne (92,ss m yi. merenp.)
laskee Viherinkosken-Viherinjärven-Joutsankosken
kautta pienehköön Joutsanselkään, joka yhtyy
Angesselkään leveällä salmella (salmen
poikki vie nykyjään 185 m pitkä kivipenger, jota
myöten kulkee Joutsan-Hartolan maantie).
Angesselkään (91,05 m yi. merenp.) yhtyy lännestä
suurehko Rautavesi lisävesineen; sen jälkeen
jatkuu vesistö Säynätveden veden ja
Oravakiven-salmen kautta suureen -Tääsjärveen (91,os m
yi. merenp.; pinta-ala 65,t km2, suurin pit. 18 km.
suurin lev. 9,« km). Jääsjärvi laskee
Hartolan-joen 1. Tainionvirran kantta Joutsjärveen, joka
taas Muitt arin joen-Enoveden-Keihäsjärven-Nuo-
Syrlin—Sysmän reitti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
