Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sytyttäjä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
801
Sytyttäjä
802
Kuva 1. Lyöntlsytyttäjä C/89.
ruuvataan kuulan kärkeen tahi n. s.
panssaria-läpäisevissä kranaateissa sen takapäähän, on
varustettu lyöntipultilla, joka pysyy
liikkumattomana kuulaa kuljetettaessa ja sen ollessa tykin
piipussa, mutta vapautuu laukaisun jälkeen, ja kun
jokin este pysäyttää kuulan, jatkaa lyöntipultti
hitauden lain mukaan liikettään sattuen nalliin,’
joka silloin syttyy ja saa aikaan räjähdyksen.
Kuva t esittää yllämainitun periaatteen mukaan
rakennettua saks. s:ää. Kappale b on lyönti
pultti, g nalli ja tulkka d on pullin
varmuus-laite, joka laukaisuhetkeen saakka pitää sen
paikoillaan, mutta joka kranaatin äkkiä lähtiessä
liikkeelle hitausvoiman vaikutuksesta suoristaa
vieterin c ja liikkuu taaksepäin lyöntipultin
päälle sen
olkapäihin asti, jolloin
viimemainittu on
vapaa ja kranaatin
kohdattua jonkin
esteen vuorostaan
yhdessä kappaleen
d kanssa jatkaa
liikettään
eteenpäin ja sytyttää
nallin. Koska
ammutun kranaatin
pyörimis- 1.
rotat-sioniliike on
enemmän tai vähemmän
vaappuva
(preses-sioniliike, vrt. Hyrräliike) ja ettei
lyönti-pultti sen vaikutuksesta lähtisi liikkeelle, on
spi-raalivieteri e asetettu pultin ja nallin väliin. —
Uudemmissa sovituksissa (kuvat 3 ja 4)
muodostaa lyöntipultin varmuuslaitteen suuri ruutijyvä
tc, joka laukaisuhetkellä syttyy lyöntipultin h
laukaistessa nallin x. — Usein sovitetaan s:n ja
räjähdyspanoksen väliin hitaastipalava
ruutipanos, n. s. hidastuttaja. Tällaisia granaatteja
käytetään panssarisuojuksia ja muita
varustuksia vastaan ja ne laukeavat vasta sitten, kun
kuula on saavuttanut määrätyn
sisääntunkeu-tumissyvyyden.
Koska kenttätykistölle tuottaa vaikeuksia
monenlaisten kuulien mukanakuljettamineu, ovat
sellaista tykistöä varten aiotut kranaatit
varustetut vipulaitteella, jota asettamalla haluttaessa
saadaan s:n hidastuttaja poiskytketyksi.
2. A i k a-s. sytyttää panoksen tykinkuulan
kuljettua määrätyn ajan. joka säädetään ampuma-
matkan mukaan.
Sellaisen s:n pääosat
ovat: lyöntipultti,
nalli sekä asetettava
hidastuttaja, jona on
renkaan muotoon
sovitettu hitaastipalava
ruutipanos. Ruuti
-rengas on s:n
kärki-kappaleessa, joka on
kääntyvä ja asteikolla
varustettu (kuva 2).
Asteikko näyttää
sadoissa metreissä
srap-nellin laukeamisetäi-syyden laskettuna
tykin suusta. S:n kiinteässä osassa on
ruudilla täytetty sytytyskanava, joka johtaa
srap-M IX. Painetta »/, 17.
« s
Kuva 2. Aikasytyttäjän
järjestäjä ruutirenkaineen.
neliin räjähdyspanokseen. Kun nyt asetettava
rtiutirengas on palanut niin pitkälle, että
tuli pääsee sytytyskanavaan, räjähtää srapnelli.
Suurin etäisyys, jolle kenttätykin srapnellin s.
nykyään rakennetaan, on 5,500 m, suurempien
tykkien srapnellit sitävastoin varustetaan s:illä,
joiden suurin vaikutusetäisyys on jopa 10,000 m.
3. K a k s o i s-s. on yhdistys molemmista
edellisistä ja on tavallisin s. nykyaikaisissa irapnel
leissa. Sellaisella s:llä varustettu tykinkuula
voidaan asettaa laukeamaan joko ilmassa tahi
vasta kohdattuaan jonkun esteen. Jos aika-s.
jostakin syystä ei toimisi, laukeaa srapnelli
pudotessaan maahan. Tykkiä tarkistettaessa, s. o.
määrättäessä etäisyyksiä taistelukentällä,
annetaan yksistään lyönti-s:n
toimia, srapnellin maassa
lauetessa savupilvi
osoittaa silloin sen
putoamispaikan.
Kuvat 3 ja 4 esittävät
saks. kaksois-s:ää C/oj.
Koje on kokoonpantu
kolmesta pääosasta a, b
ja c, joista b on kiertyvä
e:n kaulan ympäri.
Rengas e on
kiinnitysmutteri, joka pitää osat a
ja c yhdessä. Aika-s: n
lyöntipultti on h, x on
nalli ja q on
varmuus-haka, joka otetaan pois,
ennenkuin kuula
pannaan tykkiin. Kun haka
q on poistettu, lepää
kappale h vieterin k päällä.
Tykin lauetessa vieteri k oikenee ja kappaleessa l
oleva kärki laukaisee nallin, jolloin aika-s: n
ruutirengas A
syttyy. Palamisen
siirryttyä sytytyskana-van kohdalle
syttyy ruutijyvä JS,
josta tuli siirtyy
renkaalla d
peitettyyn sytytyspanok-seen D. Sen
räjähtäessä tuli
tunkeutuu kanavien a i
kautta silloin
varsinaiseen kuulan
räjähdyspanokseen
ja srapnelli
laukeaa. Samalla
kertaa, kuin nalli x
sytyttää
asetettavan ruutirenkaan
A, iskee tuli
kana-\ ien t kautta
myöskin ylempänä
mainittuun ruutijy-vään w, joka toimii lyönti-s:n varmuuslait
teenä. Kun ruutijyvä w on palanut, on
lyönti-sytyttäjä m valmis toimimaan; sen nalli on x\.
Koska tykinkuulien räjähdyspanokset ovat
vaikeasti syttyviä, on kojeeseen yhdistetty vielä
helpommin syttyvää kuivaa puuvillaruutia
sisältävä kapseli s, jonka välityksellä räjähdys
siirtyy varsinaiseen srapnellin panokseen. —
Kuva 3.
Kaksoissytyttäjä.
C/92.
Kuva 4. Kaksoissytyttäjä C/92,
leikkaus otettu 90° kulmassa
verrattuna kuvaan 3.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
