Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syyrak ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
813
Syyrak—Syyria
814
lössä on todettava, jotta häntä voitaisiin
rangaista rikoksesta. Nykyajan oikeuskäsityksen
mukaan voi rangaistus kohdata vain sitä
rikollisen teon tekijää, jolla
tekotilaisuu-dessa on ollut erinäisiä kehittyneellä
normaalilla henkilöllä tavattavia sielullisia
ominaisuuksia, joiden perusteella häntä pidetään
vastuunalaisena teostaan. Kun näitä
ominaisuuksia puuttuu, jää henkilö
syyntakeettomana rankaisematta. Näin on rikoslain
mukaan sellaisen lapsen laita, joka ei ole täyttänyt
15 vuotta (3 luvun 1 §). Samaten jää
rankaisematta teko, jonka on tehnyt mielipuoli,
ikäheik-kouden tai muun samanlaisen syyn takia
ymmärrystään vailla oleva tai se, joka on joutunut
sellaiseen satunnaiseen mielenhäiriöön, ettei hän
ole tunnossaan, tässä tilassa ollessaan (3 luvun
3 §). Tuomarin harkinnasta riippuu, milloin
jälkimäisten tapausten on katsottava olevan
olemassa; hän hankkii tarvittaessa lääkäriltä
lausunnon syytetyn sielullisesta terveydentilasta,
mutta hänen on tämän lausunnon nojalla
itsenäisesti ratkaistava, onko syytettyä pidettävä
syyntakeettomana, sillä s.-kysymys on luonteeltaan
oikeudellinen eikä lääketieteellinen. Jos tuomari
harkitsee syytetyn rikoksen tehdessään olleen
täyttä ymmärrystä vailla, vaikkei häntä voida
katsoa syyntakeettomaksi, on hänet tuomittava
rangaistukseen, mutta yleistä lajia oleva
rangaistus, ellei ole kysymyksessä päihtymys tai muu
sellainen mielenhäiriö, johon rikoksentekijä on
itsensä saattanut, vähennettävä samalla tavoin
kuin rikoksenyrityksestä (ks. t.) tuomittaessa
(Kikoslain 3 luvun 4 §). Tällöin puhutaan
vähennetystä s:sta. — Siviilioikeudellisessa
suhteessa syyntakeeton henkilö on vailla
oikeustoimikelpoisuutta (ks. t.), mutta hän voi kyllä
joutua velvolliseksi korvaamaan tekemänsä
vahingon. K. K-a.
Syyrak ks. Jeesus S i i r a k.
Syyria (turk. Suria), maa Turkin Etu-Aasiassa,
Eufratin, Arabian erämaan, Egyptin (Sinain),
Välimeren ja Taurus-vuoriston välissä käsittäen
Beirutin ja S:n vilajeetit (S:n vilajeetti
95,900 km’, 883,680 as. 1910), Aleppon vilajeetin
lounaisosan, Sorin vilajeetin eteläosan,
Libanonin ja Jerusalemin sandzakit; n. 220,000 km2,
n. 3 milj. as. (1910). —- S. on, pohjoisosaa
lukuunottamatta, poimuttumatonta, afr.-int.
ylä-tasankoa. Sen länsiosalle antaa leiman
Välimeren rannikon suuntaan kulkeva syyr.
siirros-hauta (Bekaa), jonka Baalbekin iuona oleva
vuorikynnys (1,160 m yi. merenp.) jakaa
pohjoiseen (Orontes) ja etelään päin (Litani, Jordan)
kallistuviin osiin. Bekaan molemmin puolin ovat
Libanon (3,360 m yi. merenp.) ja Antilibanon
•2,670 m), johon etelässä liittyy Hermon
2,760 m). Idempänä, etuvartiana erämaassa,
on hedelmällinen. basalttipeitteinen Hauran
(1,839 m). Jordanin molemmin puolin on
penger-maita. — Rannikkoalueella, vuoristojen
länsipuolella vallitsee välimerenilmasto kuivine kesineen
ja talvisateilleen; Beirutissa v:n keskilämpö on
-f 20.<° C, tammikin + 13,o° C, heinäkin
+ 27.«° C, vuotuinen sademäärä 904 mm, josta
90% tulee marras-huhtik :ssa (Jerusalemissa v:n
sademäärä 647 mm, 96% main. kk:ssa). Sadetta
tuovat lounaistuulet menettävät lännessä melkein
kaiken kosteutensa, joten idän ylätasangot ovat
sateettomia erämaita tai vähäsateisia aroja.
Lännessä vallitsee välimerenkasvisto (laakeri,
myrtti, oleanteri, taatelipalmu, svkomori). Yleni
pänä (yli 500 m yi. merenp.) on metsävyöhyke
(tammia, mäntyjä, kypressejä y. m.). — Väestö
ja asutus. S:n asema monen erilaisen alueen
välillä ja luonnollisten, tehokkaiden rajojen
puuttuminen ovat tehneet S:sta kansallisesti hyvin
kirjavan alueen. Pääväestönä ovat seemiläiset
kansat; alkuasukkaina voidaan pitää
aramealai-sia, joihin aikojen kuluessa on sekaantunut arab.
ja juut. aineksia ja jotka ovat omaksuneet koko
Etelä- ja Iveski-S:ssa vallitsevaksi päässeen
arabian kielen. Palestiinassa asuvat juutalaiset
eivät liioin ole puhdasverisiä, jotavastoin S:n
kaakkoisilla aroilla paimentelee puhdasverisiä
arabialaisia. Myöhemmin S: aan tulleita ovat
kurdit, turkmeenit, turkkilaiset, tserkessit,
kreikkalaiset (ent. Foinikian rannikkokaupungeissa),
„frankit" y. m. Pohjois-S :ssa puhutaan turkin
kieltä; kurdilaiset kuitenkin ovat enimmäkseen
säilyttäneet oman kielensä. — Uskonnoltaan
eräiden laskujen muk. asukkaista yli 1,« milj. on
muhamettilaisia, 0,s> milj. kristittyjä (toisten las
kujen muk. 0.8 milj.) ja 0,s milj. juutalaisia,
joista varsinkin muhamettilaiset ja kristityt
ovat jakaantuneet lukuisiin, toisistaan suuresti
eroaviin lahkoihin (esim. drusilaiset,
ismaililai-set, monofysiitit y. m. m.). Kristityt
lähetysseurat työskentelevät tarmokkaasti
koululaitoksen alalla; kristityt ovatkin S:n kansoista
luku-taitoisimpia. — Taloudellinen elämä on kauan,
koko turkkilaisherruuden ajan, ollut rappiolla.
Maanviljelys vaatii menestyäkseen melkein aina
kastelua; koko Itä-S. on siihen soveltumatonta.
Vain n. 30,000 km2 on viljelys- ja metsämaata.
Maanviljelyksen tuotteita ovat vilja, hedelmät,
tupakka y. m. Karjanhoidolle soveltuvia aroja
on n. 160,000 km2; pidetään rasvahäntälampaita,
vuohia, kameleja, hevosia, vähän nautakarjaa. —
l.iikennetiet huonot. Rautateitä on Alepposta
etelään, Homsin, Baalbekin ja Damaskoksen kautta
Medinaan vievä Hedzas-rata, sekä siitä
muutamiin satamapaikkoihin lähtevät haararadat.
Tärkeimmät satamakaupungit: Beirut. Alexandrette
(Iskenderun), Haifa, Jaffa, Tripolis (Tarabolus)
ja Latakia (Ladikije). S:sta viedään ulkomaille
vehnää, hedelmiä (appelsiineja, manteleita,
rusinoita, viikunoita y. m.), vuotia, villaa, munia,
silkkikotelokoppia. pesusieniä y. m.; tärkeimmät
tuontitavarat ovat teollisuudentuotteet. Koko
vienti on arvoltaan n. 60-70 milj., tuonti
n. 100 milj. mk. E. E. K.
2. Historia. Suuri osa S:n väestöä
3:nnella vuosituhannella e. Kr. oli todennäköisesti
vähäaasialaista, „heettiläistä" alkuperää. Mutta
ainakin sanotun vuosituhannen keskipaikoilta
alkaen amorilais-seemiläisiä heimoja tunkeutui
S:n pohjoisiin osiin saakka. Toisella
vuosituhannella Egyptin faaraot valloittivat Palestiinan ja
Eufratin länsipuolella olevan osan S:aa.
Keski-S :ssa 1. Eufratin ja Balikhin välissä oli n.
1500-1200 Mitanin (ks. t.) heettiläis-arjalainen
valtakunta, jolle Assyriakin oli veronalainen n.
1430-1300. Siihen aikaan hyökkäsi Vähästä-Aasiasta
khatti niminen heettiläiskansa, anasti Egyptin
syyr. alueet ja kukisti Mitänin, jonka itäinen
osa joutui Assyrialle. Samaan aikaan tulvivat
etelästä maahan aramealaiset heimot, niin että
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
