- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
819-820

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syyrian kristityt ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

81!)

Syyskyntö, peltomaan kyntäminen syksyllä
viljankorjuun jälkeen, toimitetaan järkiperäisessä
maataloudessa maan kuohkeuttamiseksi,
rapautumisen edistämiseksi ja rikkaruohojen
hävittämiseksi. Varsinkin suurviljelyksessä käytetään
joskus s:n edellä kamarakyntöä, s. o. matalaan
kyntöä moniteräisillä auroilla (ks. K a m a r
a-a u r a) tai kevoätä äestystä, minkä kautta
viljankorjuun aikana karisseet ja sitten itäneet
ja oraalle nousseet rikkaruohot saadaan
hävitetyiksi. S. lisäksi jouduttaa melkoisesti
peltotöitä keväällä, ks. Kyntö. V. B.

Syyskäräjät ovat nyk. asetettavat
syys-marras- ja joulukuulla Tuomaan päivään (21 p.)
asti pidettäviksi, mutta alkavat usein elokuun
viime päivinä.

Syyslukukausi ks. Lukukausi.

Syyspäiväntasaus, se hetki syksyllä, jolloin
auringon keskipiste on taivaan ekvaattorissa
(tasaajassa). ks. Päiväntasaus.

Syyspäiväntasauspiste, se ekvaattorin
isoympyrän ja ekliptikan isoympyrän leikkauspiste
taivaalla, missä aurinko on syksyllä n. 23 p.
syyskuuta. H. R.

Syysruis ks. Ruis.

Syysvehnä ks. Vehnä.

Syysvilja, sellaiset viljakasvit, jotka
kypsyäk-seen vaativat kaksi kesäkautta: maa muokataan
ja siemen kylvetään yhtenä kesänä,
talvehtimisen jälkeen korjataan sato seuraavana
syyskesänä. S:na käytetään Suomessa yleisesti ruista
ja maan etelä- ja länsiosissa vehnää (ks. n.).

17. B.

Syyte (ruots. dtal), oikeudenkäynnissä tehty
rangaistusvaatimus rikoksen tapahduttua.
Virallisen s:u alainen on jokainen rikos, jonka
erityisen s: n tekemistä varten asetetun
virkamiehen tulee panna s:een, vaikkei asianomistaja
(ks. t.) olekkaan ilmoittanut sitä s:een
pantavaksi. Sellaisia rikoksia ovat kaikki ne
rikokset, joita laki tahi asetukset eivät siitä
nimenomaan erota (Rikoslain voimaanpanoasetuksen
§§ 15 ja 16). El. K.

Syytevalamiehistö (engl. grand jury). Kun
esitutkimus suuremman rikoksen tapahduttua on
pidetty, on engl. oikeusjärjestelmän mukaan
erityisen s:n määrättävä, onko rikoksentekijä
asetettava syytteeseen ja asia siirrettävä
tuomitsevan valamiehistön fpetty jury) tutkittavaksi.

El. K.

Syytinki (ruots. sytning) ks. Eläk e.

Syytinkijärjestelmä (ruots. syta - maksaa
eläkettä, elättää), se järjestelmä, jonka mukaan
myyjä kiinteistön kaupassa pidättää itselleen tai
jollekulle muulle oikeuden tilasta saatavaan tuloon
tai etuun, niinkuin elinkautiseen eläkkeeseen ja
hoitoon. S. on omaksuttu jo Ruotsin
maakunta-laeissa ja tunnettu myös Saksassa ynnä muualla
(mruots. flätfüring, undantag, saks. Altenteil.
Lerbzucht, Auszug y. m.). Ensimäinen meidän
maassamme tunnettu eläkesopimus on Hattulan
pitäjästä v :lta 1319. [O. A. Forsström,
,,Suomen keskiajan historia"; Axel Charpentier, ,.Om
sytning" (1896).] ks. Eläke.

El. K.

Syytteenalaisuus ei ylimalkaan rajoita
kansalaisen vapauksia ja oikeuksia, ellei syytetty ole
vangittuna. Se, joka on syytteessä rikoksesta,
josta saattaa olla seurauksena kansalaisluotta

820

muksen menettäminen, ei kuitenkaan kelpaa
todistajaksi. El. K.

Syyttäjä, henkilö, joka vaatii toiselle
rangaistusta rikoksesta, on joko asianomistaja
(ks. t.), jota rikos on loukannut, tai valtiovallan
edustaja, virallinen s. Viimemainittuja ovat
etupäässä prokuraattori, kaupunginviskaalit,
kruununvoudit ja kruununnimismiehet (y 1 e
i-siä s:iä), ja hovioikeuksien kanneviskaalit ynnä
useat muut virkamiehet (e r i k o i s-s :i ä).

El. K.

Syyttömästi tuomittu voi tuomion purkauii
sen kautta päästä oikeuksiinsa takaisin, ks. M u u
toksenhakukeinot, Oikeusmurha.

Syytös, lakit., lausuma, että toinen on tekey
tynyt syypääksi lain tai hyvien tapojen
vastaiseen menettelyyn. Jos menettely on
rikosoikeudellisesti rangaistava, voidaan tekijä
oikeudenkäynnin kautta asettaa syytteenalaiseksi. ks.
Syyte. El. K.

Syzranj, piirikunnankaupunki Itä-Venäjällä.
Simbirskin kuvernementin eteläosassa, Volgaa1!
oik. laskevan S.-joen rannalla, n. 4 km Volgasta
(tulvavedellä Volga nousee S:iin asti), Samaraan
vievän radan varrella; 46,234 as. (1911). —
Kymmenkunta kirkkoa, pari luostaria; muutamia
kouluja, sairaala, kirjasto. Harjoitetaan melkoista
mylly-, nahka-, saippua- y. m. s. teollisuutta ja
huomattavaa vilja- sekä jauhokauppaa. Satama
kesällä on Rakovin saarella, n. 5 km kaupungista.
— Per. 1683; oli aikanaan linnoitettu.

Syzygit (kreik. syzygos = yhteeniestetty), kuun
konjunktsionin ja oppositsionin yhteinen
nimitys. Syzygiviiva yhdistää auringon, maan
ja s:ssä olevan kuun. II. R.

Syöjätär, paha naisolento,
kansanrunoudessamme, ,,Käärmeen synnyn" sanoissa ja myös
saduissa usein esiintyvä.

Syöksykaivo ks. Katu (kuva),
Puhtaanapito, palsta 1055 (kuva 5).

Syöpä, ruumiinkoi (cancer, carcinoma),
pahanlaatuinen kasvannainen, lähtöisin epitelikudok
sesta (nilvisolukasvain), joskin sen rakenteessa
esiintyy myöskin sidekudosaineita; varsinaisesta
s:stä eroavat sarkomi nimiset (ks. Sarkomil
kasvannaiset, jotka ovat muodostuneet
sidekudos-y. m. tukikudoslajeista, mutta jotka yhtäkaikki
ovat pahoja, kasvannaisia ja joita tavallisessa
puheessa myöskin nimitetään s:ksi. Erikoisempia
s:n muotoja ovat levyepitelistä muodostunut n. s.
kankroidi, ihossa kovina nystyröinä ilmenevä
sar-veissyöpä ja n. s. skirri (scirrhus), runsaan
tuki-kudoksensa vuoksi rakenteeltaan sangen kova s.,
joka voi esiintyä useissa eri elimissä. S. roi
muuten kohdata mitä ruumiinosaa ja elintä
tahansa, joskin sillä on omat lempipaikkansa.
Tällaisia ovat iho ja epitelikudoksen peittämät
osat, niinkuin huulet, kieli, ruokatorvi,
mahalaukku, peräsuoli ynnä ruumiin suuret rauhaset,
maksa, liaima ja rintarauhaset. S. on itsessään
paikallinen tauti, mutta aikaansaa suurta tuhoa
toisaalta kasvamalla ja leviämällä alkuperäisestä
pesäkkeestään lähitienoihin, joten monet tärkeät
elimet ja johdot joutuvat hävitykselle alttiiksi,
toisaalta synnyttämällä n. s. haarapesäkkeitä.
metastaaseja, loitommallakin alkuperäisestä pesä
paikastaan. Vihdoin s. aiheuttaa vähitellen
yleisen ruumiin heikkenemisen, s.-anemian ja
s.-kakeksian, 1. ruumiin kuihtumisen ja riutumi-

Syyskyntö—Syöpä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0440.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free