Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähkö - Sähköaallot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
843
Sähköaallot—Sähködynamiikka
844
teoria on nykyään yleisesti oikeaksi tunnustettu,
käytetään kuitenkin yksinkertaisuuden vuoksi
s.-opissa useita dualistisen teorian lausetapoja. —
S:öii voidaan herättää eristetyllä jalustalla
seisovassa konduktorissa, jos siihen lähennetään
sähköitetty kappale. Jos kappaleen 8. on
positiivista, niin konduktoriu läheisempi puoli tulee
negatiivisesti ja toinen puoli positiivisesti
sähköiseksi, kuten yksinkertaiset kokeet osoittavat.
Konduktorin keskiosa on aivan sähkötön. Ilmiötä
sanotaan s.-i n f 1 u e n s s i k s i. Jos sähköinen
kappale loitonnetaan, tulee kouduktori jälleen
aivan sähköttömäksi, mutta jos konduktoria
ensin kosketetaan sormella, sormi poistetaan ja
sitten vasta sähköinen kappale, niin huomaa
konduktoriu olevan negatiivisesti sähköisen.
Dualistista selitystapaa soveltamalla selitetään ilmiö
siten, että sähköinen kappale vetää puoleensa
konduktorin vastaista s:öä pitäen sitä sidottuna,
sekä hylkii samannimistä s:öä tämän toiseen
päähän, mutta jos kappale poistetaan, niin
s.-flui-durnit pääsevät jälleen yhtymään. Koskettamalla
sormella konduktoriin, ennenkuin s:öä sisältävä
kappale loitonnetaan, johtuu vapaa
positiivinen s. maahan. Kun sitten sormi ja kappale
poistetaan, tulee sidottu negatiivinen s. vapaaksi.
Konduktoria on näin voitu varata s: llä viemättä
sitä s.-lähteen välittömään yhteyteen. S.-influenssi
on m. m. syynä siihen ylempänä mainittuun
tosiasiaan, että sähköinen kappale vetää kevyitä
esineitä puoleensa. S:öä voidaan synnyttää
muullakin tavalla kuin hankaamalla ja
influenssin kautta, vrt. Galvanismi ja
Lämpö-s ä h k ö. S.-opin kehityksestä ks. Fysiikka.
[Faraday, „Experimental researches in
eleetri-city" (1831-56) ; Maxwell, „Treatise on
electri-eity and magnetism" (3:s pain. 1892); Hertz,
..Untersuchungen tiber die Ausbreitung der
elektrischen Kraft" (1892); Wiedemann, ..Lehre
von der Elektrizität" (2:nen pain. 1893-98;
4 nid.) ; Graetz, „Die Elektrizität und ihre
Anwendungen" (15 :s pain. 1910).]
U. 8 :n.
Sähköaallot ks. Sähkövärähdykset.
Sähköankerias ks. Sähkö kalat.
Sähköaura ks. Sähkön käyttö
maataloudessa.
Sähköbioskopia (ks. B i o s k o p i a), e 1 e k t r o
b i o s k o p i a, sähkövirran avulla toimitettu
tutkimus siitä, onko kuolema jo tehnyt tulonsa. Kolme
tuntia kuoleman jälkeen ruumiin lihakset eivät
näet enää supistu vaihtovirran vaikutuksesta.
Sähködiagnostiikka (ks. D i a g n o s t i i k k a),
sekä galvaanisen että faradisen sähkövirran
käyttäminen diagnostisessa tarkoituksessa. S. tulee
etupäässä käytäntöön liikehermojen ja lihaksien
halvauksissa ja herpautumisissa, kun tahdotaan
selvää näiden toimintakyvystä. Täten voidaan
esim. saada selville, mitkä lihakset tai
lihasryhmät ovat lapsihalvauksesta jääneet
toimettomiksi ja millä lihaksilla ne voitaisiin kirurgi
sesti jännesiirron avulla korvata. Myöskin tunto
hermojen, vieläpä muidenkin aistiuhermojen
erilainen sähköärtyisyys selvittää niiden tilaa. ks.
Sähköparannus. Tv. T.
Sähködynamiikka 1.
elektrodynamiikka (kreik. ëlcktron = meripihka,
metalli-sekoitus, ja dynamis = voima), oppi sähkövirtojen
vaikutuksesta toisiinsa. Ampère, joka ensiksi
teki seu havainnon, että
galvaanisten virtojen
kesken vaikuttaa mekaanisia
voimia, rakensi näiden
voimien tarkempaa
tutkimista varten A m p è r e n
jalustaksi (kuva 1)
sanotun laitteen. Siinä
on suorakaiteeksi
taivutettu metallilanka ced,
jonka teräväkärkiset päät taivutetaan, kuten
kuva näyttää. Lanka pannaan nojaamaan pylväi
den v ja t kannattamiin elohopealla täytettyihin
kuppeihin y ja y’, niin että se pääsee vapaasti
kiertämään pystysuoran akselin (yy’J varassa.
Toisen metallilangan fbag läpi johdettua virtaa
lähennettäessä ensinmainittuun lankaan, jonka
läpi myös johdetaan virta, syntyy yhdensuuntai
siksi asetetuissa lankaosissa ab ja de kulkevien
virtojen kesken vetovoima, jos virrat kulkevat
samannepäin (kummassakin ylöspäin tai kum
massakin alaspäin), mutta poistava voima, jos
virrat kulkevat vastaisiin suuntiin. Ristissä
kulkevat virrat vaikuttavat toisiinsa joka
tapauksessa niin, että ne pyrkivät asettumaan
yhdensuuntaisiksi ja samannepäin kulkeviksi. Siis ne
virtojen osat, jotka kulkevat molemmat lanko
jen risteyskohtaan päin tai molemmat siitä
poispäin, vetävät toisiaan puoleensa, mutta virta,
joka kulkee risteyskohtaan päin, hylkii siitä
poispäin lähtevää. Tämän tosiasian nojalla
voidaan suunnitella koje, jossa kela saadaan pysy
väisesti pyörimään galvaanisten virtojen avulla.
Sellaisen näemme
kuvassa 2. Kiintonaisen
kelan Ali ympäri moneen
kertaan kierretyn,
eristetyn metallilangan läpi
johdetaan sähkövirta
kiinnit-timiin f ja g yhdistetystä galvaanisesta
paristosta. Edellisen kelan sisässä voi pystysuoran
akselin varassa pyöriä pienempi kela CD, johon
on kierretty eristettyä metallilankaa samoin
kuin edelliseen. Kierteiden läpi voidaan johtaa
virta. Kohta kun virrat suljetaan pyrkivät ne
asettumaan yhdensuuntaisiksi ja samanne päin
kulkeviksi. Kela CD pyörii, kunnes
yhdensuuntaisuus sattuu. Samassa hetkessä kelan CD
akselin yhteydessä oleva kommutaattori kääntää
tämän kelan kierteissä
kulkevan virran
vastais-suuntaiseksi, niin että
kelojen virrat
nyttemmin poistavat toisiaan.
Pienemmän kelan
pyörintä jatkuu niin
muodoin samaan suuntaan.
— Liikkuva virta cd
(kuva 3), joka on
kohtisuorassa kiintonaista virtaa ab vastaan ja voi
siirtyä ainoastaan niin, että sen kaikki asennot
ovat yhdensuuntaiset keskenään, siirtyy
kiintonaisen virran vaikutuksesta tämän suuntaan, jos
liikkuva virta kulkee kiintonaisesta poispäin
(kuten kuvassa 3), mutta päinvastaiseen
suuntaan, kun liikkuvan virran suunta muutetaan.
Koska sähkövirta poikkeuttaa sen läheisyydessä
olevan, akselin varassa kiertyväisen magneetin
tasapainoasennosta (vrt. S ä h k ö m a g n e-
Kuva 2.
Kuva 3.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
