Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähköelementit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
845
Sähköelementit—Sähköelimet
846
Kuva 4.
ti sini), voidaan jo edeltäkäsin päätellä, että
sähkövirta vetää puoleensa tai poistaa vapaasti
liikkuvaa magneettinapaa, s. o., että sähkövirran
vaikutus magneettiin ei ilmene vain kiertävänä
voimana, vaan aiheuttaa myös translatorisia
liikkeitä. Sähkövirta vaikuttaa siis magneettiin
samoin kuin toinen magneetti. Taso-osaa
rajoittavan yksinkertaisen sähköjohdon magneettinen
voima on yhtäsuuri kuin sellaisen lyhyen
mag-»eettitangou, joka ajatellaan asetetuksi
kohtisuoraan johdon ympäröivää pintaa vastaan (navat
yksi kummallekin puolen pintaa) pinnan keski
pisteeseen ja jonka momentti (ks.
Magnetismi) on yhtäsuuri kuin virranvoimakkuuden
ja virtaa ympäröivän pinnan alan tulo. Tämän
lyhyen magneetin pohjoisnapa on sillä puolen
pintaa, jolta katsottuna sähkövirta kiertää
johdossansa päinvastoin kuin kellon osoittimet.
Sanotusta selviää, että magneetti pyrkii
asettumaan kohtisuoraksi virran pintaa vastaan s. o.
yhdensuuntaiseksi virtaa korvaavan magneetin
kanssa, sillä
magneetti-neula yrittää aina
asettua yhdensuuntaiseksi
siihen vaikuttavan
magneetin kanssa. Vaikutus tulee
parhaiten ilmi, jos
virran johtolanka kierretään
vyyhdeksi 1.
solenoidiksi (kuva 4).
Silloin huomaa, että
virran vaikutus on sen läheisyydessä vapaasti
liikkuvaan magneettiin kahdenlainen.
Ensinnäkin magneetti pyrkii, kuten edellä selitettiin,
asettumaan kohtisuoraksi kierteiden tasoja
vastaan, s. o. solenoidin akselin suuntaiseksi, ja
toiseksi tulee magneetti solenoidista poistetuksi
tai sen sisään vedetyksi, riippuen virran
suunnasta ja siitä,
kumpaisenko navan magneetti
kääntää vyyhteä kohti.
Kuvassa 5 esitetyssä
tapauksessa ovat
solenoidin ja magneetin
pohjoisnavat vastatusten. Niistä alkavat voimaviivat
ks. Magnetismi) ovat sentähden
vastais-suuntaiset ja vastustavat toisiaan, josta seuraa,
että solenoidi ja magneettinapa pyrkivät
loitto-nemaan toisistaan. Jos magneetti käännetään
niin, että sen etelänapa on vastapäätä solenoidin
pohjoisnapaa, ovat voimaviivat yhdensuuntaiset,
ne vetävät toisiaan puoleensa, navat lähestyvät
ja magneetti tulee
vedetyksi solenoidin sisään
(ks. kuvaa 6). Vyyhden
läheisyydessä oleva
meltoraudasta tehty
magneti-soimaton tanko tulee
solenoidin kentässä
magneettiseksi ja vyyhden sisään vedetyksi. Tätä
ilmiötä, jota käytetään sähkövirtojen
voimak-kuudeu mittaamiseen, voidaan esittää kuvassa 7
esitetyllä yksinkertaisella laitteella. —
Tutkittaessa sähkövirtojen vaikutusta magneettiin on
yllä edellytetty, että virta pysyy järkähtämättä
paikallaan ja että magneetti on
elektrodynamis-tea voimain vapaasti kuljetettavissa. Mutta jos
magneetti päinvastoin on kiinnitetty ja
sähkövirran johto voi pyöriä kuten esim. ympyräksi
Kuva 7.
Kuva 6.
tai solenoidiksi taivutettu ja Anipö
ren jalustaan asetettu metallilanka,
niin magneetti asettaa jälkimäiset
siten, että virran taso on
kohtisuorassa magneetin akselia vastaan.
Maamagnetismikin vaikuttaa virran
johtoon kiertävästi. Niinpä solenoidi
asettuu maamagnetismiu
vaikutuksesta aivan kuin magneetti nimittäin
niin, että sen akseli on
pohjois-etelä suunnassa. Pohjoispäätä
katsottaessa virta kiertää solenoidissa
päinvastaiseen suuntaan kuin
kellon osoittimet, siis sen aliosassa
idästä länteen. Yksityisten virranosien
liikettä magneettisessa kentässä voidaan määrätä
Ampèren uimasäännön avulla (ks.
Sähkömagnetismi) mutta mukavammin n. s.
vasen-käsisäännön avulla. Sääntö kuuluu: Kuu
vasemman käden kolme ensimäistä sormea
asetetaan niin, että ne esittävät kolmea toisiaan
vastaan kohtisuoraa suuntaa, sekä niin, että etusormi
näyttää voimaviivojen suuntaa ja keskisormi
virran suuntaa liikkuvassa johdossa, niin peukalo
ilmaisee suunnan, mihin tämä johto liikkuu.
Galvaaninen virta voi magneettisessa kentässä
joutua pysyväiseen pyörintäliikkeeseen. Tätä
periaatetta osoittavan kojeen kuva 8 esittää.
NS on pystysuora magneetti, jonka koverretussa,
elohopeatilkalla täytetyssä pohjoisnavassa
(yläpäässä) virranjohdon liikkuva osa abc lepää
kärjen b varassa. Johdon abc
kärjel-liset päät a ja c ovat upotettuina
nietallikuurnan f sisältämään
elohopeaan. Galvaaninen virta kulkee
paristosta kiinnittimeen e,
magneetin ja kärjen b läpi liikkuvaan
johto-osaan, siitä edelleen elohopea»,
kuurnan ja pihdin k kautta
paristoon. Kohta kun virta suljetaan
alkaa johto-osa abc pyöriä.
Pyö-rintäsuunta voidaan
vasenkäsi-säännön avulla ratkaista. Koska
näet magneettiset voimaviivat
kulkevat pohjoisnavasta etelänapaan
ja siis N :n kohdalla ylöspäin, on siis
etusormi asetettava pystyyn, keskisormi
jommankumman lyhyen nuolen osoittamaan virran
suuntaan, jolloin peukalo tulee näyttämään
oikealla puolella kuvasta eteenpäin, vasemmalla
taaksepäin. Liikkuva johto pyörii siis niinkuin
kävrä nuoli osoittaa. Kojetta voidaan niin
muutella, että siinä galvaaninen virta itse panee
johdon abc pyörimään. Magneetin NS sijasta
otetaan eristetty johtolanka ja renkaalle T
kierretään useaan kertaan samanlaista lankaa,
jonka toinen pää päättyy kuurnan f elohopeaan
ja toinen pihtiin k. Jos virta tässä langassa
kiertää yläpuolelta katsottuna kellon osoittimien
liikettä vastaan, niin pyörii johto-osa aie,
niinkuin käyrä nuoli kuvassa S näyttää. —
Kahden virtaosasen (virtaelementin) vaikutus
toisiinsa on verrannollinen virtaosasien
voimakkuuksien tuloon ja niiden pituuksien tuloon,
mutta kääntäen verrannollinen niiden
välimatkan neliöön. Vaikutus on sitäpaitsi riippuva
virtaosasten suunnasta. U. 8:n.
Sähköelementit ks. Sähköpari.
Sähköelimet (eläinten) ks. S ä h k ö k a 1 a t.
Kuva 8.
Kuva 5.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
