Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähköjännitysjakso ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
859
Sähkökemiallinen jakautuminen—Sähkökenttä
860
Hittorf, joka osoitti (1853), että, elektrolyytin
positiivisen ja negatiivisen elektrodin 1.
siilikö-kärjen luo vaeltavat aineosat (ks.
Elektrolyysi) ottavat toisiinsa verraten eri suuressa
määrin osaa sähkön kuljetukseen, A r r h e n i u s,
joka selitti (1887) elektrolyyttien
sähköjohto-kyvyn niiden dissosioitumisen avulla ioneiksi (ks.
D i s s o s i a t s i o n i) ja Ostwald, jonka
esittämä matemaattinen kaava (1888) lausuu,
mitenkä elektrolyyttien sähköjohtokyky on
riippuvainen liuoksen väkevyydestä. S. K-i.
Sähkökemiallinen jakautuminen ks. Ele
k-t r o 1 y y s i.
Sähkökemiallinen jännityssarja esittää,
missä järjestyksessä metallien pyrkimys muuttua
ioni-tilaan (ks. Elektrolyysi) 1. niiden
liuke-nevaisuus happoihin muuttuu. Tämä pienenee
järjestyksessä kaliumi, natriumi, bariumi,
stron-tiumi, aluminiumi, sinkki, lyijy, vaski, elohopea,
hopea, kulta. Edellinen metalli sarjassa
vapauttaa seuraavan metallin sen suolaliuoksesta. Niin
vapautuu hopeaa, jos asetetaan sinkkipalasia
esim. hopeanitraattiliuokseen. Sähköelementissä
eli sähköparissa muodostaa sarjassa edellä
esiintyvä metalli negatiivisen elektrodin 1.
sähkökär-jeu ja myöhempi positiivisen. Danieliin
elementissä, jossa elektrodeina käytetään sinkkiä ja
vaskea, on siten sinkkielektrodi negatiivinen ja
vaskielektrodi positiivinen. S. K-i.
Sähkökemiallinen suojustaminen ks.
Gal-vanoplastiikka.
Sähkökemiallinen teollisuus, kemiallisen
teollisuuden haara, jossa kemiallinen rcaktsioni
tapahtuu joko suorastaan sähkön tai
sähköuuneissa saatavan kovan kuumuuden vaikutuksesta.
Alkaliklorideja elektrolysoimalla (ks.
Elektrolyysi) saadaan, suoritustavasta riippuen,
alkali hydroksidia, klooria, hypokloriittia
(valkaisuaine), kloraattia (räjähdysaine) ja perkloraattia.
Myös alkalipersulfaattia ja alkalikromaattia
(väriteollisuudessa yleisesti käytetty
hapetus-aine) valmistetaan elektrolyyttisesti. ■—
Karbideja, pääasiassa kalsiumkarbidia, karborundumia
(silisiumkarbidia) valmistetaan yksinomaan
sähköuuneissa. Kalsiumkarbidista saadaan
puhtaasti kemiallista tietä asetyleenia ja
kalsium-syanamidia (kalkkityppi). Typpihappoa ja
typpihapoketta. valmistetaan ilman typestä
sähkövalo-kaaressa. Otsonia saadaan ilmasta n. s.
hiljaisella sähköpurkauksella. Myös erinäisiä
orgaanisia yhdistyksiä, varsinkin väriaineita
valmistetaan sähkökemiallisesti. vrt. Gal
vanoplastiikka, S ä h k ö m e t a 11 u r g i a,
Sähkö-valkaisu, Sähköparkitus.
S. t. vaatii runsaasti sähköenergiaa, jota
sen-vuoksi tulee olla halvalla saatavissa, jotta tämä
teollisuuden haara kannattaisi. Tavallisesti
kehitetään sitä vesivoimalla, harvemmin lämpöener
giasta (esim. höyrykoneilla).
S. K-i.
Sähkökenttä, tila, jonka sisällä sähköisestä
kappaleesta alkunsa juontavien sähkövoimien
vaikutus on huomattavissa. Voimien suuntaa ja
voimakkuutta ilmaistaan samalla tavalla kuin
magneettisessa kentässä (ks. Magnetismi)
voimaviivoilla. Sähkövoimaviivojen
suunnan määräävät ne viivat, joita pitkin
positiivisella sähköllä varattu pieni kappale pyrkii
liikkumaan, kun se viedään s :n eri osiin. S:n voi-
makkuuden, s. o. positiiviseen sähköykaik
köön vaikuttavan voiman suuruuden määrää
taas voimaviivojen luku neliösentimetriä kohti,
jos tutkittu pinta ajatellaan olevan
kohtisuorassa voimaviivoja vastaan. Sähköllä varatun
pallon voimaviivat kulkevat keskipisteestä säteen
suuntaisina joka taholle, ellei sen läheisyydessä
ole muita sähköllä varattuja kappaleita tai
johtajia. Voimaviivojen luku neliösentimetriä kohti
I. kenttävoimakkuus vähenee siis samassa
suhteessa kuin
keskipisteestä lasketun
etäisyyden .neliö kasvaa. Jos
kaksi sähköistä
kappaletta on toisensa
läheisyydessä, eivät s:n
voimaviivat enää oi ■
suoraviivaisia. Kahden
yhtäsuurilla vastaisilla
sähkömäiirillä varatun
pallon s:n voimaviivoja esittää kuva 1 ja
saman-sähköisten kappaleiden voimaviivoja kuva 2.
Sähkömäärällä m varatun pisteen (pienen
kappaleen) ympärille syntyneen staattisen s:n
voimakkuus voidaan Faraday-Maxwellin
käsityksen mukaisesti määrätä seuraavalla tavalla.
Ajatellaan tutkittu piste keskipisteenä ja
säteenä pituusyksikön suuruinen jana piirretyksi
pallonpinta. Tämä jaetaan 4 -Tr» yhtäsuureen
muodoltaan mielivaltaiseen pintaosaan. Koska
koko pallonpinta on -’/.t, on (okaisen osan
suu-4,-r I
ruus siis -y^ = — . Tuon pintaosan kehän
jokaisen pisteen kautta piirretään pallon
keskipisteestä suoria, niin että syntyy kartionmuotoi
neil tila n. s. voimaputki (Faradayn putki).
Keskipisteestä etäisyydellä r olevan pisteen
kenttävoimakkuus saadaan, kun r säteenä
piirretään edellämainitun kanssa samankeskinen
pallonpinta,’ josta äsken saadun kartion
jatketut sivu viivat siis leikkaavat pintaosan
j-3
P=—. Coulombin lain mukaan on etäisyydellä j-
m ""
olevan pisteen kenttävoimakkuus H = ja siis
T’-jj. Samalla tavalla piirretään sitten
jokai-s -n ensinmainitun pallonpinnan ’t Jim kokoiselle
osalle vastaava voimaputki. Kun P on lausuttu
em5:eissä, tulee jokaiselle cm2:lle y, = 11 voima-
putkea, s. o. kenttävoimakkuuden ilmaisee s:n
jokaisessa pisteessä voimaputkieu tiheys
eli se määrä voimaputkia, mikä kulkee
kohtisuo-rasti 1 cm-:n suuruisen pintaosan läpi
tutkitun pisteen kohdalla. Samaa konstruktsionia
voidaan sovelluttaa magneettinavan
kenttäänkin ja saatu tulos pitää paikkansa
magneettinapojen tai sähköisten kappaleiden välillä käyrii
viivaisesti kulkeviin voimaputkiinkin nähden.
(Väliaineen — dielektrikumin — on kaiken
aikaa oletettu olleen ilmaa 1. ilmatyhjiötä.i
Magneettinen kenttä ja s. eroavat olennaisesti
toisistaan. Magneettiset voimaputket jatkuvat
näet magneettien ja rautakappaleiden sisäänkin
induktsioniputkina, sähkövoimaputket taas
päättyvät johtajien pintoihin. S:ssä voidaan
sen-tähden rajoittaa tila, jonka rajapinnasta
kulkevat erisuuret määrät voimaputkia tilan sisään
K"v« 1
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
