Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähkölennätin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
89f>
Sähkölennätin
nasta. Kun neulan ympäri asetetaan monta
lankakäämiä (multii>likaattoria), toimii se jo
liyvin lieikkoa virtaa käytettäessä, joten
sähköttäminen pitkien matkojen päästä tuli
mahdolliseksi. Ensimäiset tämän periaatteen mukaan
rakennetut (Ampören ja Kitchien), 30
magneetti-neulalla ja 60 johdolla varustetut laitteet eivätkä
myöskään Fechnerin 24 neulalla ja 48 johdolla
varustetut soveltuneet suurempaa käytäntöä
varten. V. 1832 teki P. von Scliilling-Cannstadt s:n
kehitykselle hyvin tärkeän keksinnön. Hän käytti
nim. rakentamassaan s:ssä vain yhtä
magneetti-neulaa ja kahta johtoa ja muodosti kirjaimia
erilaisilla neulan poikkeamisryhmillä. Kun
sähkömagnetismi oli keksitty, rakensi Morse
1836 yksinkertaisen ja käyttövarman s.-koneen,
ja hänen periaatteensa mukaan rakennettuja
koneita on vielä nytkin yleisesti käytännössä.
Moisen koneiston periaatteellinen järjestelmä
selviää kuvasta 1. 31 ja N ovat kaksi täydellistä
sähkölennätinasemaa, joissa on lähettäjät G jae
ja vastaanottajat A ja a. B ja 6 ovat
virranläh-teet ja l on johtolanka, joka yhdistää asemat.
Kun maata voidaan käyttää toisena johtona,
tullaan toimeen ainoastaan yhdellä johtolangalla.
Tällä seikalla on suuri taloudellinen merkitys,
koska johdot muodostavat suuren osan
sähkölen-nätinlaitokseen kiinnitetystä pääomasta.
Sähkövirta johdetaan maahan n. s. maalevyillä (kuvassa
D ja d), jotka upotetaan kosteaan maahan tahi
veteen. Lähettäjää c painettaessa alustaa vastaan
yhdistyy virranlähteen b toinen napa johtoon l,
ja virta kulkee johtoa pitkin lähettäjän C kautta
(joka on lepoasennossa) vastaanottajaan A ja
palaa maalevyn D, maan ja maalevyu d. kautta
vastaanottajaan « ja takaisin virranlähteen b
toiseen napaan. Irti laskettuna avain e palaa
lepoasentoonsa ja katkaisee virran. Näin ollen
voidaan johtopiirin läpi lähettää lyhemmän tai
pitemmän aikaa kestäviä virtajaksoja.
Painamalla avainta C voidaan samoin sähköttää
asemalta N asemalle M.
Lähettäjän, n. s. avaimen 1. tangentin
rakenne ilmenee kuvasta 2. a a on messingistä
tehty ripa, joka tapin avulla on kiinnitetty
mes-sinkikappaleeseen h. Vipu on varustettu kahdella
kärjellä e ja d, joiden alla on kaksi
messinki-kappaletta c ja f. Kappaleet b, c ja f ovat
kiinnitetyt eristävään alustaan g sekä varustetut
kosketinruuveilla johtojen yhdistämistä varten.
Linja yhdistetään kappaleeseen &, vastaanottaja
kappaleeseen e ja virranlähteen toinen napa
kappaleeseen f. Lepoasennossa jousi k painaa vivun
kädenpidinpuolta ylöspäin ja saa aikaan
yhdistyksen e: n ja e:n välillä, joten linja vivun
kautta on yhdistetty vastaanottajaan. Kun vipua
kädenpitimestä l painetaan alaspäin, katkeaa
yhdistys c-e ja d ja f aikaansaavat yhdistyksen
kytkien patterin johtoon. — Vastaanottolaitteen
n. s. kirjoittajan ulkomuoto näkyy
kuvasta 3. Virta kulkee voimakkaan
sähkömagneetin a läpi, joka tavallisesti on tehty
kahdesta lankakäämillä varustetusta
rautasydämestä. Rautasydämet ovat alapäässä
yhdistetyt pehmeärautakappaleella. Niiden yläpuolella,
muutaman mm: n päässä sydämien päistä, on
toinen pehmeärautakappale b („ankkuri"), joka
on kiinnitetty vipuun c. Vipu on tapilla
kiinnitetty koneistoa ympäröivään koteloon, ja sen toi-
sessa päässä on pieni ratas d, jonka alaosa
hipaisee sen alla olevaan värisäiliöön. Kulkiessaan
magneetin läpi virta vetää ankkurin luokseen ja
ratas d painaa kellokoneiston kulettamaa
paperiliuskaa vastaan. Virran lakattua siirtää vipuun
kiinnitetty jousi vivun takaisin lepoasentoon.
Näinollen vastaanottaja piirtää pitempiä ja
lyhyempiä viivoja paperille, riippuen toiselta
asemalta lähetetyistä virtajaksoista. Tavallisesti
käytetään kahta eri lajia viivoja, nimittäin aivan
lyhyitä (..pisteitä") ja pitempiä viivoja.
Ryhmittämällä viivat ja pisteet eri tavoin voidaan
täten- muodostaa kaikki tarvittavat kirjoitusmer
kit. Tällä tavalla ovat kansainväliset „M o r s e n
aakkoset kokoonpantu; sen eri merkit ovat
seuraavat:
b ––-
c = — • — •
e = •
g ––
h ––-
j* =––
Virranlähteenä käytetään tavallisesti galvaani
sia elementtejä (ks. t.) ; suuremmilla asemilla
joskus myös akkumulaattoreja (ks. t).
Johtolankana käytetään tavallista galvaniseerattua
rautalankaa, joka kiinnitetään posliinieristäjille
puupylväisiin. Järvissä ja meressä käytetään
pohjalle upotettua, vedenpitävää eristettyä kaapelia.
Jo Morse aikoi 1844 asettaa kaapelin Atlantin
meren poikki Englannista Pohjois-Ameriikkaan.
mutta tästä aikeesta oli luovuttava
voittamattomien esteiden takia. Vasta 1866 kaapelin
asettaminen meren poikki lopullisesti onnistui.
Sähköttämisen tapahtuessa hyvin pitkillä
linjoilla tarvittaisiin kirjoituskoneen käyttämistä
varten kovin voimakkaita pattereita ja korkeata
jäunitjstä, joka monesta syystä ou epäedullista.
Tämän välttämiseksi käytetään sähköreleetä
(herättäjää), jonka ulkomuoto näkyy kuvasta 4.
Tämä relee ainoastaan sulkee ja aukaisee toisen
asemalla olevan virtapiirin, johon kirjoituslaite
ou kytketty. Virtapiirin sulkemiseen ja
katkaisemiseen tarvitaan jokseenkin pieni voima, joten
tällainen relee on paljoa herkempi kuin
kirjoitus-laite. — Paitsi tavallisia M o r s e-k o n e i t a
käytetään nyk. usein n. s. pain o-s.-k o n e i t a.
Keksijänsä Hughesin mukaan niitä sanotaan
Hughesin-koneiksi. Ne ovat paljon
monimutkaisemmat kuin Morsen-koneet, mutta niillä voidaan
sähköttää paljoa nopeammin, sitäpaitsi
Hughesin-kone kirjoittaa sähkösanomat tavallisilla
paino-kirjaimilla, joten niitä ei tarvitse kirjoittaa
uuuestaan, vaan ne voidaan lähettää
vastaanottajalle siinä muodossa kuin ne tulevat koneesta.
Lähettäjä on varustettu mustilla ja valkoisilla
koskettimilla, joista jokainen vastaa eri merkkiä.
Tangenttia painaessa esiintyy vastaanottoasemalla
vastaava merkki painettuna paperille. Hughes-
P ––-
r = • — •
s = ■ • •
t = -
u = • • —
z –-
4 –––
5 ......
6 –––
0 –––
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
