Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähkömerkinantolaitteet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
915
Sähkönietallurgia—Sähköm ittaukset
vat lämmön kohottua määrättyyn rajaan tahi
lämmön kasvaessa määrätyllä nopeudella. —
Samankaltaisia hälyytyslaitteita käytetään myös
kiu poliisiavuu, ambulanssin y. m. kutsumista
varten.
S:ta käytetään vielä laivoissa, joissa niillä
annetaan käskyjä koneenhoitajalle y. m. sekä
suuremmissa voimalaitoksissa, joiden kojetaululta
määrätään koneiden käyttäminen. Kaupunkien
vesijohtolaitoksissa voidaan matkan päässä
pumppuhuoneesta sähköllä toimivien
vedenkorkeu-denosoittajien avulla seurata vedenpinnan
vaihtelua kaukana olevassa säiliössä.
K a u t a t i e m e r k i n a n t o 1 a i 11 e e t. Juuan
lähtö asemalta ilmoitetaan seuraavan asemavälin
ratavartioille suurilla kelloilla, jotka asemalta
pannaan toimimaan sähkön avulla. Suurten
asemien ohjaustelineiden ja asemakonttorin välillä
on liikennettä säätelevä sähköyhteys, jonka avulla
m. m. voidaan lukita vaihteet ja
merkinanto-laitteet, siten että niitä ei voida siirtää,
ennenkuin juna on saapunut seuraavalle asemalle.
Vaihteiden ja kulkumerkkien irroittaminen tapahtuu
joko seuraavalta asemalta induktorin avulla,
tahi erityisten painokoskettimien avulla, jotka
ovat aset tut kiskon alle ja jotka toimivat, kun
juna kulkee niiden yli. Samankaltaisia n. s.
blokkilaitteita voidaan käyttää myöskin
asemien väleillä. Asemavälit voidaan jakaa
pienempiin osiin ja jakokohtiin asetetaan
blokkilaitteita kulkumerkkeineen, jotka ovat toistensa
kanssa sähköyhteydessä siten, ettei kulkumerkkiä
jälleen voida asettaa vapaata kulkua osoittavaan
asentoon, ennenkuin edellinen juna on saapunut
seuraavalle jakokohdalle. Kaukoradoilla
blokki-laitteita tavallisesti hoidetaan käsin, jolloin
blokkilaitokselta sähkön avulla ilmoitetaan
edelliselle Mökkipaikalle, kun juna on kulkenut ohi, ja
sähkövirta irroittaa samalla kulkumerkin lukon.
Suurkaupunkien maanalaisilla ja ilmaradoilla
käytetään kuitenkin useimmiten itsetoimivia
blokkilaitteita, joita käyttäen junien tiheyttä
voillaan vaaratta kohottaa jopa 50 junaan tunnissa
ja enemmänkin; tämä olisi mahdotonta käsin
käytetyillä laitteilla. Th. Gr.
Sähkömetallurgia, metallurgian (ks. t.)
haara, joka käsittää metallien jalostamisen 1.
raffinoimisen sähkövirran avulla. Tämä voi
tapahtua asianomaista liuosta elektrolysoimalla (ks.
Elektrolyysi), jolloinka malmi ensin on
sopivalla tavalla joko hapolla tai emäksellä
liuotettava. Toisen menettelytavan mukaan
sulatetaan malmi sähköuuneissa, jolloinka metalli
voidaan erottaa joko elektrolyyttisesti tai myös
lisäämällä jotain sopivata ainetta, joka uunin
kovassa kuumuudessa vapauttaa metallin
malmista. — Alkalimetalleja (kaliumia ja
natriumia), magnesiumia ja kalsiumia saadaan
elektrolysoimalla niiden klorideja sähköuuneissa sulassa
tilassa. Vaski erotetaan elektrolysoimalla sen
sulfaatti-, toisinaan myös kloridiliuosta.
Nikkelin raffinoiminen tapahtuu elektrolysoimalla sen
kloridi-, sulfaatti- tai syanidiliuofeta. Lyijyä
raffinoitaessa elektrolysoidaan
silikofluorivety-happoista liuosta. Rautaa, rautalejeerinkejä,
pii-rautaa sekä terästä valmistetaan edullisesti
sähköuuneissa sul «ttamalla. S. K-i.
Sähkömittari ks. Sähköopilliset
mittausko jeet.
Sähkömittaukset. S:ssa on mittakojeeu
valinta tärkeä seikka. Toiset kojeet soveltuvat
paremmin tasavirralle toiset vaihtovirralle.
Toiset vaihtovirtakojeet ovat riippuvia käyrän
muodosta ja jaksoluvusta, toiset taas ovat niistä
riippumattomia. Toiset kojeet näyttävät erilailla eri
lämpötilan vallitessa, toiset taas ovat herkkiä
magneettisille häiriöille. Eräissä mittauksissa
tarvitaan hyvin herkkiä kojeita; vahvasti
vaihtelevia suureita määrätessä voi taas
liikaherk-lcyys aiheuttaa vaikeuksia, joten tällöin on
edullisempaa käyttää vähemmän herkkiä mutta vah
vemmin vaimennettuja kojeita. Toiset kojeet
vahingoittuvat helposti varomattomasta
käsittelystä, toiset sietävät paremmin mekaanisia
sysäyksiä ja ovat siis kestävämpiä matkoilla.
Alkuaan luotettava mittakoje voi aikaa
myöten ruveta näyttämään enemmän tai vähemmän
väärin. Syyt ovat monenlaiset: kojeen pysyvä
magneetti voi heiketä, sähköistä kiertomomenttia
vastustavat jouset voivat herpaantua ja hienot
jalokivilaakerit ja teräskärjet kulua tai sysäyk
sistä ja epäpuhtaudesta vahingoittua, ylikuormi
tettaessa voivat virtaajohtavat osat muuttua ja
mekaaniset sysäykset voivat vahingoittaa kojeen
eri osia. Jotta mittakojeiden antamat tulokset
olisivat aina oikeat, ovat kojeet aika-ajoin
tarkistettavat.
Mittakojeet tarkistetaan määrättyjen n o r
maalien avulla, jotka varmasti pysyvät
muuttumattomina. Tarkan kellon ja varman vaa’an
avulla voidaan n. s. voltametriä (ks.
Sähkö-opilliset mittauskojeet) käyttämällä
niitata liyviu tarkasti virrauvoima
virranvoi-inan yksikön, amperin (ks. Sähköopilliset
mittayksiköt), määritelmän mukaisesti.
Niinikään voidaan valmistaa määritelmän
mukaisesti määrätynsuuruinen elohopeavastus. Näiden
kojeiden avulla voidaan myös jännitys
tarkasti määrätä, sillä ymmärretäänliän 1 :llä
voltilla jännitystä, joka kykenee synnyttämään
1 amperin suuruisen virranvoiman virtapiirissä,
jonka vastus on 1 ohmi. Vollametri on
kuitenkin epämukava koje, jota on käsiteltävä
huolella ja. asiantuntemuksella. Samoin on elo
hopeavastuksen laita. Sen vuoksi käytetään
näitä per us nor maaleja vain eräissä
tieteellisissä laitoksissa ja suurilla tarkastusasemilla
ja sielläkin vain toisten n. s.
työnormaa-I i e n tarkistamiseen. Näinä työnormaaleina
käytetään yleisesti galvaanisen elementin muodossa
olevia jännitysnormaaleja n. s.
.normaali-elementtejä, joiden elektromotorinen voima
pysyy kauan muuttumattomana, ja
vastusnormaa-leja, n. s. n o r m a a 1 i v a s t u k s i a, jotka ovat
valmistetut eräistä metalliseoksista, joiden
vastus voidaan sanoa olevan ajasta ja lämpötilasta
riippumaton. Kuva 1 esittää Weston instrument
companyn normaalielementin ulkopuolta ja kuva 2
sisustaa. Sen ekktrodit ovat elohopeasulfaatfia, ja
elektrolyytti on kyllästettyä kadmiumsulfaatti
liuosta, elektromotorinen voima 20:ssa° C =
I.0180 Volttia, -f 10 :ssä° C = l,oi89 ja ^ 0:ssa°C
l,om volttia, joten voidaan sanoa sen olevan jo
tenkin riippumattoman lämpötilasta. Kuvat 3 ja 4
esittävät yhden parin saman tehtaan
valmistamia normaalivastuksia. Kuvassa 4 näemme
vastuksen suojakuorettomana. Vastusaineina
käytetään nikkeli-, mangaani- y. m. metalliseoksia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
