Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähkömittaukset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Sähkömittaukset
924
lain mUKuan ön u^. R = y-, Tapauksessa a
näyttää volttimittari suoraan jännityksen E,
amperi-mittari /:n ja volttimittarin kautta kulkevan
virran summan. Jos vastus R on pieni
volttimittarin vastukseen verraten, kulkee
volttimittarin läpi suhteellisesti heikko virta, jolloin se
voidaan jättää huomioonottamatta ja vastus
määrätään suoraan voltti- ja amperimittarin
antamista arvoista. Kytkemistäpä a soveltuu siis
paremmin pienten vastusten määräämiseen.
Tarvittaessa, jos volttimittarin vastus on tunnettu,
voidaan volttimittarin kautta kulkeva virta
helposti laskea Ohmin lain mukaan. Suurempia
vastuksia määrätessä 011 tavallisesti kytkintavalla h
etusija. Tässä tapauksessa näyttää amperimittari
suoraan virranvoiman ja volttimittari etsittävässä
vastuksessa ja amperimittarissa tapahtuvien
jän-nitystappioiden summan. Tavallisesti on R suuri
amperimittarin vastukseen verrattuna, joten
jälkimäinen useimmiten voidaan jättää
huomioonottamatta. Jos amperimittarin vastus on
tunnettu, voidaan amperimittarissa tapahtuva
jän-nitystappio niinikään laskea Ohmin lain mukaan
ja vähentää volttimittarin antamasta
jännitys-tappiosta. — Vastuksia voidaan myös mitata
vertaamalla niitä toisiin tunnetuihin vastuksiin,
joilloin apuna käytetään galvanometriä,
virtalähdettä ja kahta virransulki jaa. Vastuksista ja
apu-aparaateista tehdään silloin tavallisesti n. s.
VVheatstonen silta kuvassa 14 esitetyn
kytkemiskaavan mukaan. Kun vastukset on
säädetty niin, että" galvanometri, virtapiirin ja
galvanometripiirin sulkemisen jälkeen osoittaa
nollaa, kiiloin on haettu vastus Rx=
Rx voidaan siis määrätä, jos näiden kolmen
vastuksen suuruus on tunnettu tai vain yhden
suuruus ja kahden muun välinen suhdeluku.
Tavallisesti muodostaa vastukset R* ja i>’3 tasapaksu,
homogeeninen vastuslanka, jota pitkin
liukukos-ketinta voidaan siirtää. Vastusten R2.11 ja i?a:n
välinen suhdeluku on silloin = suhdeluku, joka
saadaan, kun liukukoskettimen toisella puolella
olevan vastuslangan pituus jaetaan koskettimen
toisella puolella olevalla pituudella. Nämä
pituudet luetaan suoraan langan viereen asetetusta
pituuspykäliköstä. Usein saadaan myös
suhdeluku R- suoraan pvkäliköstä. Galvanometriä
käytetään pääasiallisesti silloin, kun mittaaminen
toimitetaan tasavirralla. Jos virtalähde antaa
vaihtovirtaa tai tykyttävää tasavirtaa,
käytetään tavallisesti galvanometrin asemasta
puhelimen kuulolaitetta. Virta kulkee kuulolaitteen
läpi, aiheuttaen surisevan äänen, siksi, kunnes
vastusten välinen suhde on saatu
määrätynsuu-ruiseksi. Heti kun kuulolaite vaikenee, on yllä
oleva yhtälö voimassa. — Pieniä vastuksia ei
voilla tarkasti niitata yksinkertaisella
Wlieat-stouen sillalla, sillä kosketinkolitien vastukset
vaikuttavat tällöin huomattavasti asiaan. Hyvin
pienten vastusten määräämiseen käytetään n. s.
Thomsonin kaksoissiltaa. Kuvassa 15
näemme sellaisen sillan, jolla voidaan mitata vas
tukset 10 :stä O,oooooi ohmiin asti. Sama
aparaatti voidaan muuttaa Wheatstonen sillaksi,
jolloin sillä voidaan määrätä vastukset 0,1-10.000
ohmiin.
Määrätyissä tapauksissa, kuten
kondensaattoreja tehdasmaisesti valmisteltaessa, käytetään
kapasiteettien mittaamiseen suoraan
näyttäviä kojeita, joilla silloin tavallisesti on suli
teellisesti pieni mittalaajuus. Epäsuorat menet
telytavat ovat kuitenkin tavallisempia. Samoin
011 asianlaita itseinduktsioni mittaus
t e 11.
Mittauksia tehtäessä ei yksinomaan tarkkuus
aina ole pääasia, myöskin sillä nopeudella, jolla
mittauksia voidaan tehdä, on usein käytännössä
huomattava merkitys. Mittausten
yksinkertaistut-tamiseksi käytetään eri tapauksissa erilaisia
eri-koisaparaatteja ja apukeinoja. Kuva 16 esittää
erikpisaparaattia, jolla määrätään syntyneen kaa
pelivian paikka. Aparaatista on suuri hyöty
erityisesti maakaapeleja käytettäessä.
Maakaa-pelivian esiintyessä ei näet tarvitse kaivaa esille
koko kaapelia, vaan ainoastaan se kohta, jossa
virhe aparaatin avulla todettiin olevan. Kuva 17
esittää eiikoisaparaattia ukkosenjohdattimen
tutkimiseksi, kuva 18 mittapöytiiä sähkömittarien
tarkistamista varten, kuva 19 sovitusta
eristys-aineiden tutkimista varten, kuva 20
mittakojei-den kulottamista ja paikoilleen asettamista var
ten sovitettua automobiilia, kuva 21 sähköaseman
kytkintauluja.
Sähköapukei uoj a käytetään suuressa määrin
muidenkin kuin sähkösuureiden määräämiseen.
Niinpä esittää esim. kuva 22 sähkökelloa, jota,
samoin kuin useita muita eripaikoilla olevia
samanlaisia kelloja, käyttää tarkasti käyvän heilurikel
lon aiheuttamat virtasysävkset. Kuvassa 23 taas
näemme sähköllä käyvän kuumeenmerkitsijän
Siinä muodostaa hieno platinakierukka, kolm ■
vastusta ja galvanometri Wheatstonen sillan.
Platinakierukka asetetaan sille kohdalle, jonka
lämpöaste tahdotaan mitata. Vastukset on sovi
tettu niin, että tavallisessa lämmössä määrätty
virta kulkee galvanometrin läpi. Jos lämpömäärä
kasvaa, kasvaa samalla platinalangan vastus ja
myös galvanometrin kautta kulkeva virta. Tämii
koje, joka on tehty merkitseväksi, piirtää
kuume-käyrän suorastaan.
Samanlaisia
sähkövastu^termomet-r e j ä käytetään myös lämpöjohtoasemilla
ilmaisemaan koneenkäyttäjälle kussakin huoneessa vai
litsevaa lämpimyyttä. Kuva 24 esittää tällaisen
laitoksen kytkintaulua, mittausta varten
tarvittavaa säätövastusta sekä eri huoneiden
vastusele-menttien kytkemiseksi tarvittavia painonappeja.
Taululla näemme galvanometrin. joka suoraan
näyttää Celsius-asteiden luvun. Sellaisilla
vastus-termometreillä voidaan mitata lämpöasteet
alaspäin aina —200° :seen C ja ylöspäin aina
+ 450°:seen C. Lämpöasteille alle —20° C tai
yli -f 400° C käytetään kuitenkin useimmissa
tapauksissa mieluummin n. s.
lämpösähkö-p y r o m e t r i ä. Sillä voidaan mitata
lämpöasteet alaspäin —270° C ja ylöspäin aina
-f- 1600° C. Lämpösähköpyrometrin
lämmöntun-tevan osan muodostaa n. s. lämpöelementti:
kaksi erilaisesta metallista tai
metalliseoksesta valmistettua lankaa, jotka ovat toisista
päistään yh teen juotetut tai -hitsatut, mutta
muutoin sähköisesti toisistaan eristetyt. Jos
kosketuskohdan ja vapaiden päiden välillä vallitsee
lämpötilan ero, syntyy eri aineissa erisuuria
lämpösähkövoimia, mikä ilmenee jännityserona
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
