- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
925-926

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähkömittayksiköt ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

925

Sähköni ittay ksiköt—Sähkömoottorit

926

vapaiden päiden välillä. Tämä jännitysero on
sitä suurempi, mitä suurempi lämpötilan ero 011
ja päinvastoin. Jännitys mitataan tavallisesti
millivolttimittarilla, jonka asteikosta voidaan
suoraan lukea lämpöasteet. Eri lämpötiloille
käytetään erilaisia lämpöelementtejä. —190:n ja
4. 100:n Celsius-asteen välillä olevia lämpötiloja
varten soveltuu vaskesta ja konstantaanista (eräs
vasken, nikkelin ja mangaanin lejeerinki)
valmistettu elementti; aina 600°:seenC asti
käytetään hopeasta ja konstantaanista valmistettua
elementtiä. Korkeimman lämmön sietää
platina-platinarodiumielementti, joka toimii vielä
-f 1600° mi C lämpötilassa. Kemiallisia ja
mekaanisia vaikutuksia vastaan suojaavat
termoelementtiä tavallisesti erityiset suojaputket, jotka on
valmistettu raudasta, posliinista tai joistakin
patentoiduista seoksista. Kuvassa 25 näemme
sellaisen lämpösähköpyrometrin, jolla määrätään
sulatusuunin lämpöaste.

N. s. optillisia pyro metrejä (kuva 26)
käytetään hyvin korkeille lämpötiloille ja myös
matalammille jännityksille silloin, kun olosuhteet
ovat sellaiset, että termoelementti helposti,
vahingoittuisi. Nämä perustuvat valoa
säteilevän-kappaleen lämmön ja loistamiskyvyn (= kappaleen
pintayksiköltä lähtevä valovoima) väliseen
yhteyteen. Aparaatin muodostaa akkumulaattori.
säätövastus, amperimittari ja pieni putkeen
asetettu hehkulamppu. Mittaus tapahtuu niin, että
putki suunnataan kuumaa esinettä kohti, jonka
lämpöaste on määrättävä, esim. uunin aukkoa
kohti. Putken näkökenttä näkyy silloin
voimakkaasti valaistuna ja jos hehkulamppu on
vir-raton, näkyy sen hehkulanka mustana juovana
valkoista taustaa vasten. Nyt päästetään virta
lamppuun ja säädetään virranvoimaa kunnes
hehkulanka häviää näkyvistä. Sen loistamiskyky
ja lämpötila ovat silloin yhtäsuuret kuin valoa
säteilevän esineen. — Hehkulangan lämpöasteet,
funktsioneina virranvoimista, määrää
kertakaikkiaan joko pyrometritehdas tai tarkastusasema
ja julkaisee tuloksen joko taulukon tai käyrän
avulla. Jos amperimittari luetaan
loistamiskyky-jen ollessa yhtäsuurina, on etsitty lämpöaste siis
samalla määrätty. Jos korkeampia lämpötiloja
kuin hehkulampun on mitattava, asetetaan put
ken eteen yhdistelmä valoaimeviä prismoja, jotka
heikentävät putkeen tunkeutuvan valon
edeltä-määrätyssä suhteessa. Jos edelleen asetetaan
punaisia laseja okulaarin eteen, voidaan mitata
miten "korkeita lämpötiloja tahansa. Sellaisilla
optillisilla pyrometreillä on monta etua: korkeat
lämmöt tai uunissa liikkuvat massat eivät
mitenkään aiheuta vahinkoa, käyttö on yksinkertaista
ia lukeminen selvää. Myös mittatarkkuus ou
suuri, sillä jo vähäinenkin lämmön kohoaminen
aiheuttaa suuren valovoiman lisäyksen.

■Muiden kuin sähkösuureiden määräämiseksi
keksittyjä kojeita voitaisiin vielä mainita kuinka
monta tahansa, kuten automobiilin nopeuden
mittaaja (kuva 27), vedenkorkeuden kaukomittaaja
(kuvat 28 ja 29), sovitukset poratessa ja
ammut-taissa syntyvien räjähdysvoimien mittaamiseksi
j. n. e. j. n. e.

[P. B. Arthur Linker, „Elektrotechnisehe
Mess-kuude"; E. W. Lehmann-Richter, ,,Priifungen in
Elektrischen Zentralen"; Rudolf Krause,
„Mess-ungen an Elektrischen Maschinen"; Paul Stern.

.Jsolationsmessung und Fehlerortsbestiinmung in
elektrischen Starkstronianlagen"; ks. myös
S ä h k ö o p i 11 i s e t mittausko- jeet-]

A. v. II.

Sähkömittayksiköt ks. S ä h k ö o p i 1 1 i s e t
mittayksiköt.

Sähkömoottorit (ks. Moottori) ovat
sähkökoneita, jotka muuttavat sähköenergian
Mekaaniseksi energiaksi. Sähkövoimansiirto (ks. t.) ja
siis myös s:t ovat anastaneet itselleen erittäin
tärkeän sijan sekä nykyaikaisessa tehdas- että
käsiteollisuudessa. Niitä käytetään joko
vastaanotto- ja ala-asemilla suurien energiamäärien
vastaanottamiseen tai voimanjakoon laajoille
alueille esim. kaupungeissa, tehtaissa, raitio- ja
rautateillä j. n. e. Edellisessä tapauksessa
käytetään voimansiirtoon useimmiten vaihtovirtaa,
jälkimäisessä joko tasa- tai vaihtovirtaa. Sen
mukaan erotetaankin tasavirta-moottorit ja
yksi-ja useampivaiheiset vaihtovirtamoottorit.
Edelliset voivat olla sarja-, sivuvirta- 1. shunt- ja
yhdysjohto- 1. kompoundimoottoreita. jälkimäiset
taaskin joko synkronisia tai asynkronisia, jotka vielä
jaetaan induktsioni- ja
kommutaattorimoottorei-hin. Synkronimoottoreita käytetään harvoin ia
silloinkin vain suuria voimamääriä varten. Ne
eivät lähde itsestään käyntiin. Useampivaiheisia
induktsionimoottoreita käytetään erittäin paljon.
Ne lähtevät itsestään käyntiin ja niiden
käyntiin-lähtövääntömomentti on suuri; nopeus ei
sanotta-vasti muutu kuormitettaessa ja hoito on
yksinkertainen. Nopeutta on kuitenkin vaikea säätää.
Tässä suhteessa ovat tasavirtamoottorit
javaihto-virtakommutaattorimoottorit huomattavasti
edullisempia, mutta niiden kommutaattori on arka
kohta. Erilaisten s:ien vaikutusperusteita,
raken-uetta ja ominaisuuksia on lähemmin selostettu
kirjoituksessa Sähkökoneet. Moottorit
rakennetaan, kuten generaattoritkin, joko avonaisia
(kuva 1 oikeanpuoleinen moottori),
puoliavonn.i-sia (kuva 1 keskimäinen ja vasemman puoleinen
moottori) tai suljettuja (kuva 2). Puoliavonaista
mallia käytetään silloin, kun moottoria
tahdotaan suojata loukkauksilta, ja suljettua pölyisissä,
kosteissa ja tulenaroissa paikoissa.
Nykyaikaisissa tehtaissa käytetään melkein yksinomaan s :ita
t\ökoneitten käyttöön. Moottorit kytketään joko
jokaiseen työkoneeseen erikseen (yksityiskäyttö)
tai käyttää sama moottori useampia työkoneita
(ryhmäkäyttö). Edellisessä tapauksessa jäävät
hihnat ja väliakselit melkein kokonaan pois ja
jälkimäisessäkin tapauksessa osittain, josta on
suuria etuja. Ensinnäkin säästyy tilaa,
hoitokustannukset pienenevät, tapaturmanvaara
vähenee. käyttö- ja työvoima voidaan paremmin
käyttää hyväksi, moottori voidaan helposti sijoittaa
sinne, missä voimaa kulloinkin tarvitaan, se
saadaan helposti käyntiin ja pysäytetyksi j. n. e.
Sitäpaitsi käytetään s:a raitioteillä,
sähkö-radoilla, automobiileissa, veneissä, rakennuksien,
laivojen, kaivoksien j. m. s. nostokoneissa,
maataloudessa j. n. e. Kuvat 3-13 esittävät
muutamia esimerkkejä s:n käytöstä. Kuva 3 näyttää
pienen tuulettajan, kuva 4 lattianvahauskoneen,
kuva 5 nivelseinävarUen kiinnitetyn
hammaslääkärin porakoneen, kuva 6 hioma- ja
kiillotuskoneen, kuva 7 tomunimijän ja puhalluskoneen,
kuva 8 joustavan moottorisovituksen, kuva 9
joustavan moottorin kytkettynä hihnavälityk-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0493.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free