Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähköopilliset mittauskojeet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
«>37
Sähköopilliset
mittauskojeet II
938
seen suhteellinen virta. Vyyhtien voimavaikutus
toisiinsa on niin ollen jännityksen, virranvoiman
ja myös tehokertoimen tuloksen funktsioni. Kojeen
osoittimen poikkeama on siis suhteellinen tehoon,
joten asteikko voidaan sovittaa niin, että teho
voidaan lukea siitä suoraan watteina tai
kilo-vvatteina. Kojetta nimitetäänkin w a 11 i- t.
k i 1 o \v a tt i m i 11 a r i k s i. Kuvassa 10 näemme
sellaisen asemien kytkinpöytiin yhdistettäväksi
aiotun kilowattimittarin etupuolen vaakasuorine
asteikkoineen. Kuva 11 esittää ulkopuolelta
dy namometristä kojetta, jonka tehtävänä on
tehokertoimen määrääminen, josta
sen usein käytetty nimi c o s <p-m i 11 a r i
johtuu. Tällainen koje eroaa wattimittarista
pääasiallisesti vain kytkintavassa ja muutamien
pienempien muutosten puolesta.
Induktsionikojeet eli
Ferraris-kojeet, kuten niitä myös keksijänsä mukaan
nimitetään, perustuvat vaihtovirran
ominaisuuteen synnyttää magneettikentän välityksellä
lähellä olevissa, suljetuissa virtapiireissä uusia
sähkövirtoja. Näiden ja alkuperäisten virtojen
välinen voimavaikutus aiheuttaa osoittimen
poikkeaman. Kuva 12 esittää kaavamaisesti sellaista
kojetta. Pehmeärautaisessa. lamelloidussa
rauta-rinkaassa on kaksi paria napoja. Toiseen
napa-puriin on käytetty vähempi lukumäärä kierroksia
vahvaa, toiseen suurempi lukumäärä kierroksia
ohutta lankaa. Näin saadulla vyyhtien erilaisella
iuduktiviteetillä aikaansaadaan pyörivä
magneettinen kenttä, joka synnyttää magneettivyyhtien
sisälle laakeroidussa aluminiumrummussa
sähkövirtoja. Näiden virtojen ja kiertävän
magneettisen kentän välinen voimavaikutus koettaa
panna rummun pyörimään. Pyörimistä vastustaa
kierukkajousi. niin että ’osoitin, virranvoimasta
riippuen, poikkeaa vain enemmän tai vähemmän.
Tasavirran kulkiessa sellaisen kojeen läpi ei
induktsionivaikutusta synny eikä siis myöskään
kiertävää momenttia. Näitä kojeita ei siis voida
käyttää tasavirran mittaamiseen.
Induktsionikojeet ovat suuressa määrin riippuvia
vaihtovirran jaksoluvusta. Ne eivät yleensä sovellu
tarkkuusmittauksiin. Sitävastoin niitä käytetään
paljon monttöörikojeina ja ohjaustelineissä.
Kuvassa 13 näemme sellaisen, merkitseväksi
kilo-«attituntimittariksi muodostetun,
induktsioni-kojeen. Osoittimeen on sovitettu teräskynä, joka
kellolaitteen kuljettamalle paperiliuskalle piirtää
tehon vaihteluita esittävän käyrän.
Aivan toisiin periaatteisiin kuin edelläkuvatut.
virran magneettisiin vaikutuksiin perustuvat
mittakojeet. nojautuvat n. s.
kuumalanka-kojeet. Kuva 14 esittää sellaista
kaavamaisesti. Mitattavaan virtaan suhteellinen virta
johdetaan pingoitetun platina-iridiumilangan A: n
läpi. Eristetyistä langoista muodostetun
sovitel-man kautta jousi d koettaa taivuttaa lankaa A
alaspäin. Lanka C kiertää muutaman kerran
pyörän k jrapäri, johon osoitin on kiinnitetty. Kuta
voimakkaampi johdon A: n läpi johdettu virta
on. sitä enemmän se lämpenee ja siis myöskin
pitenee ja sitä enemmän voi jousi kiertää
osoi-tinta. Lankasovitelman tarkoitus on saada
osoitin tuntuvasti poikkeamaan jo pienestäkin
kuu-mennuslangan pitenemisestä. Tällainen koje on
suuresti riippuvainen ympäristön lämpötilasta, ja
.!• ’.ulon kuumentamiseen tarvitaan suhteellisesti
suuri energiamäärä. Senvuoksi nii*ä yleensä
ei käytetä tarkoissa mittauksissa. Kun
lämpeneminen on sama vaihto- ja tasavirtaa käytettäessä,
sopivat kojeet yhtä hyvin molemmille
virta-lajeille. Sitäpaitsi ne ovat kokonaan
riippumattomia magneettisista häiriöistä. Aivan
erinomaisesti ne soveltuvat korkeajaksolukuisten virtojen
mittaamiseen esim. langattomassa lenniittimessä,
sillä ne voidaan tehdä käytännöllisesti aivan
riippumattomiksi jaksoluvusta ja käyrän
muodosta.
Vaihtovirtakojeista voidaan vain
kuumalanka-kojeet edullisesti varustaa sivuvastuksilla, koska
ne ovat täydellisesti induktiivittomia. Muissa
kojeissa vaikuttaa johtovyyhtien itseinduktsioni
enemmän tai vähemmän häiritsevästi. Jotta
vaihtovirrankaan mittaamisessa ei tarvitsisi
johtaa koko virtamäärää mittarin kautta,
käytetään n. s. virtatransformaattoreita.
Kuva 15 esittää sellaisen ulkopuolta. Siinä
on rautasydän, jonka ympäri on käämitty
kaksi vyyliteä; toisessa vahvalankaisessa
vyyh-dessä on viillän kierroksia, toisessa
ohutlankai-sessa paljon. Mitattava virta johdetaan edellisen
läpi. Koje kytketään jälkimäiseen. Jos vyyhtien
kierrosten suhdeluku on esim. 1/!0o ja
vahvempi-Iankaisen vyyhden läpi johdettu virta,
syöttövirta (n. s. primääri virta), on 1,000 amperia,
induseerautuu toisessa vyylidessä virta (n. s.
sekundäärivirta), joka on vain V200 edellisestä 1.
5 amperia. Kojeen tarvitsee siis kestää vain
5 amperia, mutta sen asteikko jaetaan niin, että
se heti ilmaisee syöttövirran, tässä tapauksessa
1,000 amperia.
Korkeita vaihtovirtajännityksiä mitatessa
voitaisiin useimmissa tapauksissa käyttää
etuvas-tuksia. Tavallisempaa, ja hyvin korkeita
jännityksiä mitatessa aivan välttämätöntäkin, on
n. s. jännitystransformaattorien
avulla alentaa jännitys sellaiseksi, että se
parhaiten soveltuu mittakojeelle. Täten vältetään
inittakojeessa mahdollisesti syntyvät staattiset
lataukset, kojeeneristyksen liiallinen rasitus ja
saadaan kojeet vaarattomiksi niitä käsittelevälle
henkilökunnalle. Kuvassa 10 näemme sellaisen
jännitystransformaattorin 15,000 voltin syöttö- 1.
primääri jännitykselle ja 110 voltin jako- I.
sekundäärijännitykselle.
Varsinaisista vaihtovirtamittareista
mainittakoon vielä frekvenssimittarit 1.
jakso-luvunmittaajat. Kuva 17 esittää sellaista,
Frahmin rakennetta olevaa mittaria. Sen
muodostaa joukko eripitkiä rautakieliä, jotka on
asetettu riviin pituuden mukaan sähkömagneetin
eteen. Magneettia syöttää vaihtovirta, jonka
jaksoluku 011 määrättävä. Samoinkuin sama
sävel, jonka äänirauta antaa, saa sen soimaan,
samoin heilahtelee voimakkaimmin se kielistä,
jonka ominaisvärähdysluku on sama kuin virran
synnyttämän magneettikentän. Lähellä olevat
kielet värähtelevät heikosti, kauempana olevat
eivät liiku ollenkaan. Asteikkoon on merkitty
jokaisen kielen jaksollinen ominaisheilahdusluku
sekunnissa. Kuvattu koje on kaksoiskoje, joka
on tarkoitettu kahden eri koneen jaksoluvun
määräämistä varten ja sentähden varustettu
kahdella jousiryhmällä ja asteikolla.
Tavallisten periaatteiden mukaan rakennetuilla
merkitsevillä mittakojeilla ei voida havaita hy-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
