Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähköopilliset mittauskojeet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
«>37 Sähköopilliset
vin nopeita virran ja jännityksen vaihteluita
kuten esim. vaihtovirran jaksollisia vaihteluita
taikka tasavirralla käyntiin pannessa
aiheutuvia virran sysäyksiä eikä latausvirtoja. Niitä
varten käytetään n. s. o s k i 1 1 o g r a I i a.
Kuva 18 esittää sellaisen sisustaa. Tasavirran
syöttämässä magneettisessa kentässä on kaksi
suojakuoreen K sulettua johtosilmukkaa, joiden
läpi tutkittava virta johdetaan. Silmukat on
kiristetty tiukalle, joten niiden
ominaisheilahdus-luku on hyvin suuri. Kummankin silmukan
keskikohdalle on kiinnitetty pieni, pinta-alaltaan
1 mm2:n suuruinen peili. Lampusta L lähtevä
valokimppu kulkee kahden raon sekä peili- ja
linssisovituksen läpi, lankeaa mainituille pienille
peileille, joista se voidaan heijastaa valokäyränä
joko valokuvafilmille V tai tutkittavan virran
värähdysten tahdissa pyörivälle rummulle R
(logaritminen kierukkapinta). Kuvassa 19 näemme
sellaisella kojeella valokuvauksellista tietä otetun
n. s. oskillogrammin. Se esittää havainnollisesti
jännityksen (£!:n) ja virranvoiman (/:n)
vaihtelut sellaisesta vaihtovirtapiiristä, jolla on suuri
varautumiskyky. Virta on vaihesiirtynyt
liki-pitäin ljt jaksoa jännityksen edelle, mikä vastaa
90°:n siirtymistä.
Kaikki edellämainitut kojeet perustuvat
sähkövirtojen dynamiseen vaikutukseen, s. o.
elektronien liikkeeseen. Myös levossa olevat
elektronit vaikuttavat toisiinsa määrätyllä, n. s.
staattisella voimalla. Samannimisesti
varautuneet kappaleet työntävät, erinimisesti
varautuneet taas vetävät toisiansa. Näihin
voiman-vaikutuksiin perustuvat staattiset
jänni-t y s m i t t a r i t. Kuvassa ’20 näkyy sellainen
koje monine yhdensuuntaisesti asetettuine
levyi-neen, n. s. m u 11 i s e 11 u 1 a a r i k o j e.
Tällaisessa sovituksessa syntyy jo jännityksen ollessa
matalan, 50-500 volttia, mittaustarkoituksiin
aivan riittävä voimavaikutus. Korkeita
jännityksiä varten käytetään vain yhtä levyparia
(kuva 21). Sellaisella voidaan mitata useiden
satojen tuhansien volttien jännityksiä.
Staattisten kojeiden etuna mainittakoon, että ne
ottavat vain varausvirran, eivätkä siis
käytännöllisesti kuluta ollenkaan energiaa. Ne ovat
kuitenkin arkoja ja niitä käytetään tavallisesti vain
laboratoritöissä.
Sähkönmittauskojeista ovat sähkötyön t.
sähköpaljouden mittaajat n. s.
sähkömittarit aivan erikoisasemassa. Sen
sijaan että edellä kuvatut mittakojeet näyttävät
sähkösuureiden hetkelliset arvot, merkitsee
sähkömittari sen työmäärän t. sähköpaljouden, joka
määrätyn ajan kuluessa mittarin kautta
siirretään sähkölaitteisiin tai otetaan niistä.
Sähkötyön yksikkönä käytetään tavallisesti
wattitun-tia (Wh) tai kilowattituntia (kWh),
sähköpaljouden yksikkönä amperituntia (Ah). Tämän
mukaisesti nimitetään vastaavia mittareita
wattitunti- t.
kilovvattituntimitta-reiksi t. amperituntimittareiksi.
— Kuva 22 esittää moottorirakenteista
tasa-virtawattitunti mittari a. Laitteessa
kulutettava virta johdetaan kahden kiinteän
vyyhden (5) läpi. Jännitys yhdistetään
mittarin jännityspiiriin, johon kuuluu paitsi
etuvas-tusta ja kompensatsionivyyhteä joukko
ankkuri-vyyhtiä (10), jotka viimemainitut ovat sovitetut
mittauskojeet II 938
akselille, jonka yläpää liikkuu kaulalaakerihsa
ja alapää lasikovan ja kiillotetun terästapin tai
teräskuulan varassa samoin kiillotetulla, kove
roksi hiotulla safiirikappaleella. Virta johdetaan
ankkuriin harjojen ja kollektorin kautta.
Ank-kurivirran ja kiinteissä vyyhdeissä kulkevan
virran välillä syntyy, samoinkuin tavallisessa
tasavirtamoottorissa, kiertomomentti, joka panee
ankkurin pyörimään. Kiertoliike ei kuitenkaan
tapahdu esteettömästi, vaan jarruttaa sitä pysy
vän (hevosenkenkä) magneetin napojen välillä
kiertävässä aluminiumilevyssä syntyvät
pyörrevirrat. Tämän jarrutuksen vaikutus on
suhteellinen kierroslukuun. Kun tasapainotilassa
kiertävä voima on = jarruttava, on samalla kiertävä
voima suhteellinen kierroslukuun. Kun sama
kiertävä voima sitäpaitsi 011 suhteellinen
virranvoiman ja jännityksen tuloon, s. o. tehoon, on
kiertonopeus, s. o. kierrosluku aikayksikössä
myöskin suhteellinen tehoon ja siis kierrosten
kokonaisluku määrätyssä ajassa suhteellinen
tehon ja ajan tuloon (tehoxaika), mikä seiväs
tikin on samana aikana suoritettu sähkötyö.
Akseli panee ruuvin, ruuvipyörän ja
hammaspyörien välityksellä liikkeeseen laskulaitteen,
joka tavallisesti suoraan merkitsee
kilovvattitun-tien (kWh) lukumäärän. Yhtä kilowattituntia
(lcWli) vastaavaa kierroslukua nimitetään
mittarin konstantiksi (vakioksi). Se merkitään jo
tehtaassa mittarin sisäosia suojaavaan kuoreen.
Jonakin aikajaksona kulutettu työ saadaan
selville lukemalla laskulaitoksen asento aikajakson
alussa ja lopussa. Aikaisemman ja myöhemmän
asennon erotus ilmaisee kulutuksen. Tällaisen
mittarin ulkopuolta esittää kuva 23.
Äskenkuvattu mittarityyppi mittaa oikein,
vaikka jännitys hyvinkin huomattavasti
vaihtelisi. Kun kuitenkin tällaiset mittarit ovat
verrattain kalliita ja jännitys useimmissa
sähkölaitoksissa voidaan pitää käytännöllisesti
muuttumattomana, on viime aikoina varsinkin
pienissä tasavirtalaitoksissa ruvettu suuressa
määrin käyttämään myöskin
amperituntimit-t a r e i t a, joissa ei ole jännitysvvyhteä ja jotka
siis vain seuraavat virran voimakkuuden
vaihteluita. Määrättyä muuttumatonta jännitystä ja
sopivaa välitystä käyttäen saadaan laskulaite
merkitsemään suoraan kilowattitunnit.
Amperitun ti mittareita on monta eri
lajia, tyyppiä ja rakennetta. Tavallisin on
moottorityyppi. Niissä mitattava virta
kulkee joko kokonaan, tai sivuvastuksen
välityksellä vain osaksi liikkuvan ankkurin läpi. Kierto
momentin aikaansaamiseksi tarvittavan kiinteän
magneettikentän synnyttää pysyvä magneetti.
Kuva 24 esittää tällaista amperituntimittaria.
josta suojakuori on poistettu.
On sellaisiakin amperituntimittareita, jotka
perustuvat sähkövirran kemialliseen
kykyyn hajoittaa läpikulkemansa neste. Kuva 25
esittää sellaisen ulkopuolta. Siinä sähkövirta
erottaa elohopeaa, joka juoksee kuvassa
näkyvään lasiputkeen. Elohopeapylvään pitentyminen
määrätyssä ajassa mittaa samassa ajassa nesteen
läpi kulkeneen sähköpaljouden. Lasin taa
voidaan asettaa suoraan amperitunnit tai
määrätylle jännitykselle kilowattitunnit näyttävä
asteikko. — Tähän elektrolyyttisten
amperitunti-mittarien joukkoon kuuluu myös n. s. voita-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
