Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähköpistooli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Sähköpistooli—Sähköpotentsiaali
962
hinta on niiin ollen Helsingissä n. 15 kertaa
korkeampi kuin vastaavan sähkövoiman. Sitäpaitsi
on otettava huomioon, että sähkömoottori ei
lainkaan kuluta virtaa seistessä, jotavastoin miehelle
011 maksettava myöskin odotusajasta, että
moottori työskentelee samalla hinnalla myöskin
ylityön aikana ja monta muuta sähköukäytön
puolesta puhuvaa seikkaa. Nämä edut ovat siinä
määrin selvät, että pienteollisuuden harjoittajat
kaikkialla, missä sopivaa virtaa on saatavissa
kohtuhinnoilla, ovat luopuneet käsikäytöstä ja
mikäli mahdollista varustaneet työkoneensa
sähkömoottoreilla.
Seuraavasta luettelosta, joka esittää
käytännössä — ei koehuoneessa — saavutettuja
tuloksia. selviää paljonko käytännöllistä työtä voidaan
toimittaa eri teollisuusaloilla l:llä k i 1
o-wattituunilla:
Puusepänverstaassa sahattiin sekä
höylättiin neljältä puolen 35 kpl. 190x5x2 cm:n
listaa ja 5 kpl. 240x15x2 cm:n lautaa.
Pajassa porattiin 87 kpl. 20 mm:n reikää
10 mm:n paksuun rautalevyyn. Samoin: 1,200 kpl.
5 min:n reikää 5 mm:n paksuun rautaan.
Leipomossa vanutettiin 255 kg taikinaa.
Lihakaupassa jauhettiin lihamassaa 540
nakkimakkaraa varten.
Kirjapainossa painettiin ja leikattiin
kahtia 670 kpl. täysikokoista painoarkkia.
Kotelotehtaassa leikattiin, taitettiin
ja liimattiin kokoon 7,750 pahvikoteloa,
’ 6 X 7 X 2 ’/s cm.
Ompeluverstaassa ommeltiin 69 kpl.
talousesiliinaa.
Pesulaitoksessa pestiin pesukoneella
385 kpl. pyyheliinaa, kuivattiin nämät
sentri-fugissa sekä mankeloitiin.
Suutarinverstaassa ommeltiin ja
kiil-loitettiin anturat ja korot neljää kenkäparia
varten.
Sementtivalimossa sekoitettiin betoni
25 laattaa varten, joiden mitat olivat
100x30x8 cm.
Meijerissä kirnuttiin 40 kg voita 180
litrasta kermaa.
Riihessä puitiin 125 kg kauroja.
Nämä kokeet valaisevat, samoin kuin äskeinen
ihmisen työvoiman koe omalta puoleltansa, sitä
tosiasiaa, että kilowattitunti on aimo työmäärä,
jolla eri aloilla voi saavuttaa sangen paljon, jos
sitä käytetään asianmukaisesti.
Sähkövoiman asianmukainen käyttö edellyttää,
että vältetään, mikäli mahdollista, pitkiä, monilla
laakereilla ja hiknavälityksillä varustettuja
akselijohtoja, etenkin siellä, missä kaikkia
työkoneita ei tavallisesti käytetä yhtaikaa. Joka
laakeri, joka hihna, joka tyhjiltänsä käypä pyörä
kuluttaa nim. tehoa, tosin kukin ainoastaan
pienen määrän, mutta yhteensä usein sangen
huomattavasti. Nämä häviöt ovat riippumattomia
siitä, montako työkonetta milloinkin on
käynnissä; ne syntyvät niinpian kuin akselijohdot
alkavat liikkua, vaikkei työkoneita lainkaan
käytettäisi. Sentähden on yleensä koetettava
järjestää käyttö joko siten,- että joka työkoneelle
hankitaan oma moottorinsa, tai niin, että pienempi
ryhmä sellaisia työkoneita, joita tiedetään
tavallisesti tarvittavan samaan aikaan, asetetaan
yhteisen moottorin käytettäväksi. O. M. N.
31 IX. Painettu w/5 17.
Sähköjsistooli ks. Sähköpurkaus.
Sähköpolarisatsioni ks. Dielektrinen,
Galvaaninen elementti ja
Sähkö-värähdykset.
Sähköpotentsiaali (ks. Potentsiaali).
Sähkömäärällä m varatun pienen kappaleen
(pisteen) ympärille syntyneen sähkökentän (ks. t.)
voimakkuus on — Coulombin lain mukaan —
kappaleesta etäisyydellä r olevassa pisteessä
= ^5- Jos kappale pysyy järkähtämättä
paikallaan ja tutkitussa sähkökentän pisteessä on
toinen sähkömäärällä -f- 1 varattu, liikkuva
kappale, joka siirtyy kappaleiden kesken
vaikuttavan voiman suuntaan hyvin pienen matkan dr,
on sähkövoiman suorittama työ dA dr.
Mutta koska d(-) = -—jj– dr, on siis dA = — (’(— )
ja kun siirtyminen tapahtuu niin, että
kappaleiden väli muuttuu riista r2:een, on siis koko
tn m
työ A––. Jos ra on äärettömän suuri,
rt **2
saadaan A-—. Lauseke — ilmoittaa siis sen
r, )-,
työn suuruutta, jonka tutkitusta sähköisestä
kappaleesta alkunsa juontava sähkövoima
suorittaa siirtäessään sähkömäärällä -j- 1 varatun
kappaleen etäisyydeltä ri äärettömän kauaksi,
wi
Lauseketta — (r on muuttuva) sanotaan
kappaleen s :ksi etäisyydellä r. Sähkömäärällä. 1
varatun kappaleen kuljettamiseksi äärettömän
kaukaa (käytännöllisesti katsottuna sähkökentän
äärimmäiseltä rajalta, missä kenttävoimakkuus
on 0) etäisyydelle r sähkömäärällä m varatusta
kappaleesta sähkövoiman vastaiseen suuntaan
tarvitaan siis päinvastoin käyttää työtä, jok» on
yhtä suuri kuin s. Koska s. on
tarkastamassamme yksinkertaisessa tapauksessa riippuva
sähköisen kappaleen varauksesta m sekä
tutkitun pisteen ja tämän kappaleen välistä r on
siis s. sama kaikissa pisteissä pallonpiunalla,
jonka keskipisteessä kappale on. Sellaista
sähkökentän laadun mukaan muodoltaan vaihtelevaa
pintaa, jonka kaikkien pisteiden s. on
suuruudelleen sama, sanotaan tasapotent’
maalipinnaksi 1. n i v e a u-p i n n a k s i (t a s
a-voimapinnaksi). Otettakoon samalla
pallon-pinnan muotoisella tasapotentsiaalipinnalla mitkä
m m
kaksi pistettä tahansa, aina on lauseke — —
1. pisteiden n. s. p o t e n t s i a a 1 i e r.o = 0. Ei
tarvita siis mitään työtä sähköisen pisteen
siirtämiseksi toisesta pisteestä toiseen samalla
tasapotentsiaalipinnalla. Sama on asian laita olkoon
tasapotentsiaalipinta minkä muotoinen tahansa
ja tällaisen pinnan suunnassa ei siis vaikuta
mikään sähkövoiman komponentti, joten
voimaviivat (ks. Sähkökenttä) ovat kohtisuorassa
tasapotentsiaalipintaa vastaan. Johtajan pintaa
vastaan ovat voimaviivat kohtisuorassa, se on
siis aina tasapotentsiaalipinta, jos sähkö on
tasapainossa. — Vaikkakin s:ia määritellään
työkäsitteen avulla, ei s:illa ja työllä kuitenkaan
ole samaa dimensionia. Työyksikkö on näet
absoluuttisessa mittajärjestelmässä (C. G. S.
järjestelmässä) ergi ja sen dimensioni on cm2 g sek."2
(ks. Sähköopilliset mittayksiköt).
Mutta sähkötyön suuruus saadaan kertomalla
keskenään sähkömäärä ja elektromotorinen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
