Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähköratas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Sähköratas Sälikösanomatoiniistot
974
Kuva 12." Ameriikkalainen kaivosveturi.
mistetusti
kiiytän-nöllisimpänä, vaikkakaan ei ainoana
mahdollisena kei
noua, esiintyy
sähkön käyttö
vilkasliikenteisillä esikau-punkiradoilla ja
lyhyemmillä kaupun-kienvälisillä radoil
la, etupäässä
vuoristoissa käytetyillä
vetoköydellä
toimivilla riippuradoilla
(kuva 13) sekä —
eritoten terveydellisistä syistä, savuttomuuden
takia — pitkissä tunneleissa ja kaupunkien sisällä
olevilla ratapihoilla. Varsinaisilla pääradoilla on
siirtymistä höyryvetureista sähköjunien käyttöön
edistänyt mahdollisuus käyttää tarjolla olevaa
vesivoimaa tai vähempiarvoista kivihiiltä, jota.
suhteellisesti alhaisen lämpöarvonsa vuoksi, ei
kannata kuljettaa pitkiä matkoja. Myöskin on tähän
vaikuttanut pyrkimys lisätä radan liikennekykyä
yli sen, minkä höyryn käyttö sallisi, esim.
mäkisillä. erittäin vilkasta tai raskasta liikennettä
välittävillä radanosilla. Tällainen lisäys on
mahdollinen sen perusteella, että käyttövoima
sälikö-ratajärjestelmissä kehitetään suurissa, kiinteissä
keskusasemissa, joiden yhteenlaskettu teho
saattaa olla kymmeniätuhansia, ehkäpä satakintuhatta
hevosvoimaa, ja tätä tehoa voidaan
mielivaltaisesti tarpeen mukaan jakaa yksityisille vetureille
melkeinpä rajattomat määrät, jotavastoin
höyry-radoilla voima on kehitettävä liikkuvassa
veturissa itsessään, jonka kokoa ja sen mukana myös
kin tehoa ahtaasti rajoittaa m. m. kerta
kaikkiaan määrätty raideleveys. Sitäpaitsi on
polttoaineenkulutus höyryvetureissa suhteellisesti
paljoa suurempi kuin samanlaista polttoainetta
käyttävässä suuressa, kiinteässä keskusasemassa, mikä
edellämainituissa aiheutuu osaksi
välttämättömistä suurista häviöistä, osaksi myöskin
sähkö-vetureissa mahdollisesta jarrutustavasta, jonka
mukaan veturin moottoreja, junan kulkiessa
alamäkeä tai vauhtia hiljentäessä asemalle
saavuttaessa käytetään generaattoreina energian
syöttämiseen takaisin keskusasemaan. Viimemainitulla
menettelyllä on lisäksi sekin painava etu, että
pyörät kuluvat tuntuvasti vähemmän kuin
tavallisia jarruja käytettäessä. — S:jen varjopuolina
on etupäässä mainittava voima-asemien ja
johto-laitteiden suuret rakennuskustannukset sekä,
9ota-aikana, myöskin se seikka, että vihollinen
verraten helposti voi saattaa kokonaisen radan
täydellisesti käyttökelvottomaksi vahingoittamalla
vain voima-asemaa. — [Karl Strömberg, „Drag
ur den elektriska järnvägsteknikens utveekling"
(Tekn. yhd.’ sähköt, ammattiklubin
juhlajulkaisussa toukok. 1916).] G. M. N.
Sähköratas 1. sähköreaktsioniratas
I. sähköväkkärä ks. Sähköpurkaus.
Sähkörausku ks. Sähkökalat.
Sähkörautatie ks. Rautatie ja
Sähkö-rata.
Sähköresonanssi ks. Langaton
sähköttäminen ja S ä h k ö v ä r ä h d y k set.
Sähkösanoma on sähkölennätinlaitoksen
(ks. t.) perille toimittama kiireellinen kirje.
jonka sisällys lähtöasemalta määrä-asemalle
ilmoitetaan sähköleunättimellä (ks. t.) ja
määräasemalla erikoiselle lomakkeelle uudestaan
kirjoitettuna („s.") joko sähkölennätinlaitoksen
lähetin tai postin (jos s:n vastaanottaja asuu
sellaisella paikkakunnalla, missä ei ole
sähkölennätin-asemaa) välityksellä toimitetaan vastaanottajalle.
— Koska sähkölennätinlaitoksen kustannukset
s:n lähettämisessä kasvavat melkein samassa
suhteessa kuin s:n pituus, ei s.-maksuissa voida
sovelluttaa samanlaista maksutapaa kuin
postimaksuissa. Matkan pituus on myöskin
huomioonotettava tekijä s.-maksua laskettaessa;
kotimaassa s.-maksut kuitenkaan yleensä eivät vaili
tele matkan pituuden mukaan. Suomessa on
jokaisen s:n pohjamaksuna 50 pen., jouka lisäksi
suoritetaan 10 pen. sanalta (korkeintaan 15kir
jainta; luvussa 5 numeroa) : Venäjälle
menevistä s:ista lasketaan pohjamaksua 15 kop.,
sana-maksua 5 kop. (Aasian Venäjälle 10 kop.).
Ruotsiin menevistä s:ista suoritetaan vain
sana-maksu (kuten kaikkialle muualle ulkomaille
sähkötettäessä). 22 pen., Saksaan 46 pen.,
Itävalta-Unkariin 43 pen.. Norjaan 31 pen., Ranskaan
35 pen., Alankomaihin 49 pen.. Tanskaan 38 pen..
Bulgariaan 23 pen., Sveitsiin 50 pen.. Italiaan 43
pen., Englantiin 47 pen. j. n. e. Helsingissä on
erikoinen paikallistariffi. pohjamaksuna 15 kop.,
sanamaksuna 1 kop. Ulkomaiden s.-maksut
vaihtelevat tuntuvasti. S :sta valtamerentakaisiin
maihin (kaapeli-s :sta) ovat maksut suhteellisen
korkeat. —- S.-maksujen laskutavasta johtuen s:t
sepitetään mahdollisimman suppeasanaiseen
muotoon. Etupäässä samasta syystä käytetään
s:n-vaihdossa, varsinkin kaapeli-s :issa, „salakieliä"
(langage secrct). jotka voivat olla joko n. s.
sovinnaisia (langage convenu) tai ,,merkkikieliä"
(langage cliiffrc). Niiden käyttämistä varten on
laadittu erityisiä sanakirjoja, cor/rja, kuten
tunnettu „A. B’. C.-Code" (ks. Salakirjoitus).
Suomessa kotimaisissa s:issa ei saa käyttää
..salakieliä", jotavastoin ulkomaille
(muutamia maita lukuunottamatta) menevissä
liike-s:issa on lupa käyttää sovinnaista kieltä. —
Paitsi välttämätöntä osoitetta sekä tekstiä ja
allekirjoitusta on s:ssa usein vielä
sähkölennätin-laitokselle annettu ja erikoismääräyksiä s :n
käsittelystä, jotka aina kirjoitetaan osoitteen edelle.
Rrikoismääräysmerkeistä suoritetaan tav. yhden
sanan maksu. — Usein liikkeet käyttävät
erityistä sovittua sähkö-osoitetta, josta meillä
sähkölennätinlaitokselle vuosittain suoritetaan
Smk. 26:70. E. E. K.
Sähkösanomatoimistot ovat valtiollisten ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
