Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähköratas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
975
taloudellisten uutisten nopeata levittämistä
varten perustettuja laitoksia. Vanhimmat ja
tärkeimmät s. ovat Havas (ks. t.) Pariisissa,
Reuterin toimisto (ks. t.) Lontoossa ja Wolffin
toimisto (ks. t.) Berliinissä. Näistä suurista
laitoksista ovat muut eurooppalaiset s. riippuvaisia.
Näistä pienemmistä toimistoista mainittakoon
Ageuzia Stefani Roomassa, liitzauu toimisto
(ks. t.) Kööpenhaminassa, Ruotsalainen
siihkö-sanomatoimisto Tukholmassa, venäläinen
sähkö-sanomatoimisto Pietarissa. Pohjois-Ameriikassa
on suurella osalla sanomalehdistöä yhteinen
uutistoimisto »Associated Press". Suomessa on tätä
nykyä olemassa Suomen tietotoimisto (per. 1915).
ks. myös Sanomalehti, palsta 777.
J. F.
Sähköstatiikka, oppi tasapainossa olevasta
säh köstä.
Sähkösulatusuuni ks. Sähkölämmitys.
Sähkösytytys on sähkölämmityksen
(ks. t.) erikoiskäyttö kaasujen, nesteiden tai
kiinteäin kappaleiden sytyttämiseen. S.
aikaansaadaan siten, että jonkinlaisesta virranlähteestii
lähtevään virtapiiriin kytketään sytytettävän
aineen ympäröimä hieno metallilanganpätkä, joka
sähkövirran lämpövaikutuksesta joutuu
hehkuvaan tilaan, tai pieni ilmaväli, jonka sähkövirta
lävistää sytyttävän kipinäu muodossa.
Hehku-lankasytytjTkseen tarvitaan ainoastaan matalahko
jännitys, joten sytytysvirta tavallisesti ilman
muuta voidaan ottaa suoraan jostakin
sähkö-paristosta. Kipinäsytytys sitävastoin vaatii
melkoisen korkeaa jännitystä, jonka tähden pariston
ohessa on käytettävä induktsionikonetta
(ks. t.) tai tarvittava jännitys kehitetään
suoraan magneetti-induktorin avulla (ks.
Sähköinduktsioni). — Sytytys on
silmänräpäyksellinen ja voidaan toimittaa kuinka
pitkän matkan päästä sekä yhtaikaa kuinka
mo-tiessä paikassa hyvänsä; sitäpaitsi on tarvittava
siihköenergiamäärä niin mitättömän pieni, ettei
sen hinnalla ylimalkaan ole minkäänlaista
merkitystä. Tärkeiden etujensa takia s. on otettu
yleiseen käytäntöö.» mitä erilaisimpiin
tarkoituksiin. Sen vanhimpia käyttöaloja on miinojen ja
yleensä räjähdyspanosten räjähyttäminen, sekä
sodassa että rauhan aikana kivenlouhinnassa ja
tunnelinporauksessa. Niinpä esim. jo 1876
sähkön avulla pantiin toimeen mahtava louhintatyö,
nim. laajan salakarin poistaminen New Yorkin
satamasta. Yli 20,000 kg dynamiittia sijoitettiin
tuhansiin syviin poranreikiin ja kuhunkin
johdettiin hehkulangoilla varustetut sähköjohdot.
Sähkövirran sulki johtavan insinöörin
kolmivuotias tytär, jolloin kaikki panokset yhtaikaa
syttyivät ja valtava yhteinen räjähdys irroitti
toistasataatuhatta tonnia kalliota. — Sähkö on
niinikään otettu käytäntöön kaasulamppujen
kaukosytytykseen, jolloin pieni kipinäväli
asetetaan kaasupolttimien suihin; usein toimitetaan
paitsi varsinaista sytytystä myöskin lamppujen
hanojen auki tai kiinni vääntäminen sähkön
(sähkömagneettien) avulla. — Suurimman
käytännöllisen merkityksensä s. lienee kuitenkin
saavuttanut polttomoottorien (vrt. t l
yhteydessä. Ilman helposti säädettävää ja
ehdottomasti luotettavaa s:tä esim. automobiili ja
moottorivene eivät olisi voineet kohota nykyiselle
korkealle kehitysasteelleen. G. M. N.
976
Sähkösäkiä ks. Sähkökalat ja M ala
pterurus electricus.
Sähkösäteily ks. S ä h k ö v ä r ä h d y k » e t
ia Langaton sähköttäminen.
Sähkötekniikka (ks. Tekniikka),
sähköopin käytännöllinen sovelluttaminen tekniikassa.
Puhutaan sekä heikko- että
vahvavirtatekniikasta. Edelliseen luetaan sähkön
käyttö sähkötyksessä, telefonissa 1. puhelimessa,
soittokelloissa ja muissa merkinantolaitteissa,
yleensä sellaiset alat, joissa käytetyn sähkövirran
voima ja jännitys ovat suhteellisen pienet.
Vahvavirtatekniikkaan taas luetaan valaistus,
voimansiirto y. m. alat, joissa käytetään suurempaa
vir-ranvoimaa ja jännitystä. B.
Sähköteknikko (ks. Teknikko), henkilö,
joka erikoisalakseen on valinnut sähkötekniikan.
Sähköteknillinen lainsäädäntö on
samoinkuin sähkötekniikkakin tietenkin varsin nuori
ja, riippuen kehityksen erilaisuudesta eri maissa,
ei siinä ole huomattavissa sanottavaa
yhdenmukaisuutta eri maiden välillä. Se on
muodostunut viimeisten parin kymmenen vuoden aikana
sen mukaan kuin sähköteknillinen voimansiirto
on kehittynyt ja tehnyt sen tarpeelliseksi. Ne
kysymykset, jotka ovat vaatineet lainsäädäntöä
järjestyäkseen, ovat kuitenkin pääasiassa
samanlaatuisia kaikissa maissa ja niissä voidaan
huomata pääasiallisesti seuraavat pääryhmät:
1. Oikeuden myöntäminen sähkölaitosten
rakentamista varten, säädökset
varovaisuustoimen-piteistä ja määräykset tarkastuksesta.
2. Oikeus voimajohtojen vetämiseen, pakkoluo
vutuslupa ja -toimenpiteet ja tämän kanssa
yhteydessä olevat seikat.
3. Vastuunalaisuus sattuneista vahingon- ja
tapaturmatapauksissa sekä määräykset
suojuslait-teista.
4. Rankaisumääriiykset sähkövirran
varkaudesta ja sähköjohtojen ynnä laitteiden
vahingoittamisesta.
5. Yleistä sähkönhankintaa koskevat
määräykset, toimilupa-(konsessioni) määräykset sekä
paikoin säädökset hinnoista ja virranhankintasopi
muksista.
6. Määräykset sähkövirran verotuksesta,
johtotöiden yksinoikeuksista (monopolista).
7. Määräykset mittayksiköistä ja mittareista,
niiden virallisesta tarkastuksesta y. m.
8. Määräykset virallisista sähkökomissioneista,
joiden tarkoituksena on antaa neuvoja
viranomaisille sähköteknillisissä kysymyksissä.
Määräykset oikeuden
myöntämisestä sähkölaitosten rakentamista
varten osoittautuivat tarpeellisiksi yleisön sekä
sähkölennätin- ja puhelinlaitoksien suojaamiseksi
vahvavirtalaitosten, eritoten ulkojohtojen
aiheuttamalta vaaralta tai haitoilta. Tästä syystä ovat
suunnitelmat jätettävät tarkastettaviksi.
Suomessa tämä määräys koskee kaikkia
sähkölaitoksia, joiden jännitys on yli 600 volttia,
kulki-vatpa niiden johdot sitten omistajan yksityisellä
alueella tai yleisillä teillä t. m. •— Sen mukaan
kuin laitokset ovat käyneet eri maissa
yleisemmiksi, on menettelytapoja luvanannossa
muodostettu yksinkertaisemmiksi. Tarkastustoimenpiteet
on eri maissa uskottu joko vapaasti muodostu
neille järjestöille (esim. Tanskassa ja Sveitsissä)
tai valtion tarkastustoimistolle (esim. Ruotsissa)
Sähköstatiikka Sähköteknillinen lainsäädäntö
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
