Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähköteknillinen teollisuus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
979 Sähköteknilliset mittauskojeet—Sähköteknilliset varmuus- I. varolaitteet 980
tulevaisuudessa, tulee Olemaan hyvin tärkeä sija
ensiluokkaisten tuotantomaiden joukossa
sähköteknilliselläkin alalla. Ruotsin erikoisina edelly
tyksinä tässä suhteessa on erittäin mainittava sen
mahdollisuudet saada useimmat raaka-aineet
ensiluokkaisessa muodossa omasta maasta sekä
sen nyt jo varsin korkealle kehittynyt ja lukuisa
iiisinöörimäärä ja suuret ponnistukset saada
teknillinen opetuksensa kehittymään ajan vaatimus
ten tasolle. Viimemainitussa suhteessa Ruotsi
näyttää koettavan käyttää hyväksensä Saksan
hyviä kokemuksia vahvan teoreettisen pohjan
laskemisessa tällekin teollisuudelle, samalla kuin
siellä avoimin silmin seurataan ja opitaan
Yhdysvaltojen enemmän käytännöllisestä kehityksestä.
Ruotsin s:stä t :sta on sanottava, että se nyt
jo on tehnyt maansa riippumattomaksi tuonnista
ja hankkinut itselleen varsin huomattavan sijan
vientimaanakin.
Suomen s. t. on, kuten niin moni muukin
teollinen toiminta meillä, vielä varsin vähän
kehittynyt. Tämä lienee osaksi seuraus
vaikeasta kilpailusta ulkomaisen tuonnin kanssa ja
myös maan suhteellisen pienestä tarpeesta
aikaisempina vuosina, mutta pääsyy lienee
kumminkin saamattomuus ja yritteliäisyyden puute, sekä
teknillisen opetuksemme alhainen taso tällä alalla.
Vanhin suom. s. t.-liike on sähköosakeyhtiö
1’aul Wahl & C:o Viipurissa, joka alkoi 1887
rakentaa sähkökoneita ensin Varkaudessa ja
seur. v. Viipurissa. Tämä liike ei päässyt,
tuntuvammin kehittymään. Sen tuotannosta on,
paitsi pienempiä sähkökoneita ja aparaatteja,
mainittava myös akkumulaattorit. joita mikään
muu toiminimi ei ole meillä valmistanut. Tehdas
muodostui vähitellen korjauspajaksi.
Suotuisammin on kehittynyt insinööri Gottfrid
Strömbergin 1S89 Helsingissä alkama liike, joka
viime aikoina on tuntuvasti kehittynyt ja nyt
on ainoa alallaan Suomessa. Tehtaan tähän asti
valmistama konemäärä noussee tätä nykyä hyvän
joukon yli kahden tuhannen ja on viime vuosina
kasvanut varsin suuressa määrin. Toistaiseksi ei
tehtaan valmistus kuumiinkaan muodosta kuin
pienen osan koko maan tarpeesta. — Tehtaan
aikaisempi valmistus kohdistui pitkät ajat
yksinomaan pieniin tasavirtakoneisiin. Viime vuosina
on sitä tässäkin suhteessa kehitetty, ja se
käsittää nykyään myöskin hyvän joukon erimallisia
ja -kokoisia vaihtovirta- ja kiertovirtakoneita
ja transformaattoreja, viimemainittuja vasta
v:sta 1914 alkaen. Sitäpaitsi tehdas valmistaa
matalajännitysaparaatteja ja. on äskettäin
myöskin ostanut insinööri Wiekströmin joku vuosi
sitten perustaman pienen tehtaan eristettyjen
johtojen valmistusta varten, ks. Strömbergin
konepaja.
Sähkötekniikassa runsaasti tarvittavat
posliini-tuotteet tuotiin aikaisemmin yksinomaan uiko
mailta. V. 1912 perustettiin Savion pysäkin
läheisyyteen sähköteknillinen posliinitehdas, joka
muutaman vuoden toimittuaan meni kumoon,
mutta sai lyhyellä elinajallaan aikaan sen, että
ainoa posliinitehtaamme (Arabia), joka siihen
asti oli halveksunut tätä teollisuudenhaaraa,
heräsi ja on nyt alkanut entistä virkeämmin
huoltaa tätäkin alaa. Kun sanottu tehdas, jonka
tähän asti on omistanut ulkomainen yhtiö, nyt
on joutunut kotimaisiin käsiin, on syytä toivoa.
että sähköteknillisen posliinitavaran valmistus
lähimmässä tulevaisuudessa voi tyydyttää koko
kotimaisen tarpeen.
Kotimaisen s:n t:n yhteydessä on vielä
mainittava eräs aikaisempi, nyt jo lakannut yritys
tällä alalla, niin. Suomen sähköyhtiö, joka
insinööri Gustaf Zittingin aloitteesta perustettiin
1898 (osakepääoma 300,000 mk.). Suurena osak
kaana yrityksessä oli ruots. yhtiö Allmänna
svenska elektriska a.-b. — Yrityksellä oli alussa
hiukan menestystä, pääasiallisesti korkean
tulli-suojan takia, niutta kun sähkökoneiden tulli
sittemmin tuntuvasti alennettiin ja Allmänna
svenska elektriska a.-b:n konetyypit, joita
tehdas rakensi, olivat raskaita ja kalliita eivätkä
voineet kilpailla ulkomaisen tuotannon kanssa,
alkoi liike mennä alaspäin ja lopetettiin 1911
kokonaan. B. IV.
Sähköteknilliset mittauskojeet ks. Sähkö
o ]j i 1 1 i s e t mittauskojeet.
Sähköteknilliset opinnot voidaan Suomessa
nykyään eri kehitysasteilla suorittaa teknillisessä
korkeakoulussa, Tampereen teknillisessä opis
tossa, Helsingin (ruotsinkielisessä) teknillisessä
opistossa ja maamme eri teollisuuskouluissa,
joista Helsingin teollisuuskouluun on järjestetty
erityinen 3-vuotinen osasto täydellistä
työnjoh-tajakurssia varten, muihin vain iltakursseja
ammattiopetuksen antamista varten
koneenkäyttäjille ja sähkötyömiehille. Sähköteknilliset
ope-tusolot Polyteknillisessä opistossa tulivat
varsinaisesti jäljestetyiksi vasta 1905, niutta vasta
opiston muututtua teknilliseksi korkeakouluksi
1907 ovat opetusolot insinöörejä varten
järjestyneet hieman ajanmukaisemmiksi, joskin ne
vieläkin ovat puutteelliset, kun rahavarojen
puuttuessa tarpeellisia laboratoreja ja muita
opetusvälineitä ei ole voitu saada lähimainkaan ajan
tarpeita vastaaviksi. Opetusta antaa nykyään
kaksi professoria; opetussuunnitelmaan kuuluu:
yleinen sähkötekniikka, sähkömekaniikka ja
sähkökoneiden konstruktsioui sekä sähkölaitosten
suunnittelu ja näiden ohella jonkun verran
käytännöllisiä töitä laboratorissa.
Tampereen teknillinen opisto, johon pääsyä
varten vaaditaan 5-luokkaiuen lyseokurssi ja
vähintään vuoden käytännöllinen harjoitus, kehittää
myös insinöörejä, vastaten muiden maiden „tekni
kumeja". Erikoisammattiaineiden opetus, johon
kuuluu: sähköteknilliset laboratorityöt, sähkö
n-mittauskoneet ja -mittauskeinot, sähköjohtojen
asettaminen, sähkökoneiden ja -laitteiden raken
nus ja piirustus, sekä sähkölaitosten rakennus
ja piirustus, on yleensä ajanmukaisesti järjes
tetty ja tarkoitustaan vastaava. Opiston sähkö
osaston tarkoituksena on kasvattaa
pienempien sähkölaitosten sekä sähköliikkeiden ja
puhelinlaitosten hoitajia ja johtajia,
tele-grafireviisoreja sekä suurempien tehdaslaitos
ten sähköosastojen työnjohtajia. — Kokemus
muista maista osoittaa, että tällaiset
keskikoulu-insinöörit käytännön miehinä usein
menestyksellä voivat kilpailla korkeakoulun
läpikäyneiden kanssa.
Helsingin teollisuuskoulun täysin
ajanmukaisesti järjestetty täydellinen sähköteknillinen
osasto pystyy myös kehittämään käyttökelpoisia
työnjohtajia. B. W.
Sähköteknilliset varmuus- 1. varolaitteet,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
