- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
981-982

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähköteknilliset varmuus- l. varolaitteet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

981

Sähköteknilliset varmuus- I. varolaitteet

982



10

kaikki sellaiset laitteet, joiden tarkoituksena on
suojella sähkölaitteita, kuten johtoja, koneita,
mittareita j. n. e. joko syystä tai toisesta
aiheutuvalta ylikuormitukselta tai ylijännityksiltä.
Ylikuormitus, esim. n. s. lyhytsulusta johtuva,
voisi esim. sisäjohdoissa aiheuttaa joCtojen
liiallisen kuumenemisen, josta sekä johtojen
turmeltuminen että tulenvaara olisi seurauksena (ks.
S ä h k SI y h y t s u 1 k u). Sama vaara olisi
ylikuormituksesta muidenkin sähkölaitteitten
suhteen olemassa. Ylijännitykset taas voivat esim.
i ikkoa eristyksen ja siten aiheuttaa vahinkoa ja
i Uiriötä (esim. lyhytsuluu seurauksineen).

Tavallisessa puheessa ymmärretään s. v:illa niitä
aparaatteja, joiden tarkoituksena on suojella
sähkölaitteita liian vahvalta virralta. Nämä ovat
kahta lajia: joko s u 1 a k e m e t a 11 e j a tai
tulppia, t. itsetoimivia
katkaisijoita.

Tavallisimmat varolaitteet pienempiä
virran-*"imia ja alempia jännityksiä varten ovat
sellaiset tulppavarolukot. joita kuvat 1, 2 ja 3
esittävät. Varsinaisen varolukon muodostaa näissä
umpinaisen »posliinisen tulpan sisään asetettu
Mtlakelanka, (kuvat 4 ja 5), tavallisesti hopealanka,
joka on päistään juotettu tulpan koskettimiin.
Toinen kosketuspiste on varustettu jollain
värillisellä merkillä, joka ilmaisee tulpan vahvuuden
ju joka langan sulaessa ponnahtaa ulos, niin että

voidaan tulpan ulkopuolelta nähdä, onko se eheä
vai ei (kuva 5). Tällaisilla tulpilla on se etu, että
ne ovat helpot vaihtaa myöskin jännityksen
alaisina ollessaan. Sitäpaitsi voidaan kehäkappale,
johon tulppa pistetään, varustaa sellaisella
pohja-kappaleella, ettei voida asettaa vahvempaa
tulppaa, kuin mille pohjakosketin on määrätty.

Suurempia virranvoimia varten käytetään
matalajännityslaitoksissa erilaisia sulakemetalleja,
jotka kiinnitetään eristävästä ja tulenkestävästä
aineesta tehtyyn alustaan asetettujen
koskettimiin väliin (kuva 6). Sulakemetallina käytetään
nykyään tavallisesti hopealankaa; aikaisemmin
käytettiin enimmäkseen lyijvseoksia.

Korkeampia jännityksiä varten tällaiset laitteet
eivät sovellu, sillä kuta korkeampi jännitys on,
sitä vaikeampi on saada metallin sulaessa
syntynyttä valokaarta sammumaan. Tämän tähden
käytetään sellaisia sovituksia, että asetetaan
sulake-lanka posliinisen putken sisään, jonka asento on
pystysuora (kuva 7). Metallin sulaessa syntyneen
ilmavirran pitäisi tällöin sammuttaa valokaari.
Käytetään myöskin öljyllä tai muulla sopivalla
nesteellä täytettyjä umpinaisia putkia. Näissä
neste ehkäisee valokaaren syntymisen.

Koneita ja muita suurempia laitteita varten
ci yleensä käytetä sulakkeita, vaan näiden
sulkijat varustetaan sellaisilla laitteilla, „releillä",
jotka kuormituksen noustessa määrättyyn suu-

8 9 11



5

fi

3

2

1

4 b

4 n

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:30:16 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/9/0523.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free