Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähkövalaistus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
987
Sähkö valkaisu—Sähkö varjosti n
988
Tällainen levikki ei olisi mahdollinen, ellei sähkö
valo olisi muita valaistusiieuvoja edullisempi.
Niiitii etuja ovat m. m.: 1) helppohiutaisuus:
tavallisen 1G normaalikynttilän
metallilanka-hehkulampun poltto maksaa, jos liiuta (kuten
Helsingissä) on 50 ]). kilowattitunnilta, hiukan alle
1 pennin tunnissa; 2) vaarattomuus: myrkytys t.
räjähtäminen on mahdoton, niin myös tulipalon
aiheuttaminen, jos johdot ovat sääntöjen
mukaisesti asetetut; 3) mukavuus: hehkulamput eivät
vaadi hoitoa tai silmälläpitoa, ovat aina valmiit
käyttöön sekä sytytetään ja sammutetaan
yksinkertaisesti nappulaji vääntämällä, joten myös hei
posti voidaan säästää sähkövirran kulutusta;
4; siisteys: ei nokea eikä hajua tai muuta ilmaa
pilaavaa; 5) tasainen ja väriltänsä miellyttävä
valo; 6) mahdollisuus vaivatta vaihtaa pienempi
lamppu suurempaan ja päinvastoin tarpeen
mukaan.
S:n taloudellista edukkuutta voidaan
tuntuvasti kohottaa käyttämällä asianmukaisia kupuja
1. heijastimia. Näiden tulee taivuttaa se osa
valoa, joka muuten suuntautuisi kattoon ja sei
niin, sinne niissä valoa tarvitaan, ja samalla,
suojata silmiä suoranaisilta, liian voimakkailta
valosäteiltä. Kuvat 1 ja 2 näyttävät käytännöllisiä
kupumuotoja. Kodeissa, ravintoloissa,
juhlasaleissa y. m. asetetaan kuitenkin tavallisesti
aistikas ulkomuoto ensi sijalle, hyötysuhteen ollessa
useimmiten ainoastaan toisarvoisena tekijänä.
Kauppapuotien katto- ja pöytälampuissa onkin
enimmäkseen tavoiteltu taiteellista, koristavaa
muotoa eikä mahdollisimman taloudellista valon
käyttöä. Kuvat 3 ja 4 näyttävät, koristeellisia
lampunmuotoja. Sangen miellyttävä ja silmiä
säästävä huoneenvalaistus saadaan asettamalla
kupu hehkulamppujen alapuolelle; valo heitetään
täten pääasiallisesti kattoon, joka toimii heijas
t.imena. Jos katto on aivan valkea ja kupu
asianmukainen, saavutetaan tällä järjestelyllä hyviä
tuloksia myös taloudelliselta kannalta katsoen. —
Joskin sähkövalo melkein kaikkialla on enimmin
suosittu valaistusmuoto, on se muutamilla
erikoisaloilla suorastaan korvaamaton, kuten esim. siellä,
missä valmistetaan tai säilytetään tulenarkoja
aineita, laivoissa, näyteakkunoissa,
valokuvaamoissa ja näyttämöillä. Viimemainituilla
asetetaan valaistukselle erinomaisen suuria
vaatimuksia, joita sähkövalo yksin voi täyttää: valon
väriä ja voimaa täytyy tarpeen mukaan voida
säätää milloin äkkiä, milloin verkalleen, täytyy
jäljitellä päivän- ja kuunvaloa j. n. e. Suuren,
uudenaikaisen näyttämön valaistuskoneisto onkin
suurisuuntainen ja monimutkainen
konetaului-neen, himmentäjälaitteineen ja erivärisine
valon-heittäjineen. — Tärkeä s:n erikoisala on myös
etenkin suurkaupungeissa sangen yleisesti esiin
tyvä reklamivalaistus (ks. t.). O. il. N.
Sähkövalkaisu suoritetaan valkaisuaineilla,
jotka ovat valmistetut sähkökemiallisesti (ks.
Sähkökemiallinen teollisuus). Tä
r-kein on hypokloriitti, jota saadaan
elektrolysoi-malla neutraalisia natriumklorid!- ja
kalium-kloridiliuoksia (ks. Elektrolyysi).
Vaikuttavan kloorin väkevyys näissä liuoksissa ei
yleensä nouse yli 8-10 g litraa kohti.
Paperiteollisuudessa tarvitaan toisinaan liuoksia, joissa
on 50-80 g litraa kohti. Näin väkeviä liuoksia
on valmistettava puhtaasti kemiallisesti johta-
malla klooria alkaliliuokseen. Puuvillan
valkaisuun ja kemialliseen pesuun sensijaan kelpaavat
liuokset, joissa on 1-3 g vaikuttavaa klooria
litrassa, ja selluloosanvalkaisuun liuokset, joissa
on 8 10 g litrassa. Sähkökemiallisesti valmiste
tussa hypokloriittiliuoksessa ei ole vapaata aika
lia, kuten kemiallisesti valmistetussa, jotenka ne
ovat viimemainituissa tapauksissa edullisemmat,
koska alkali vaikuttaa niissä vahingollisesti.
Alkalihypokloriittia ja kloorikalkkia valmistetaan
myös johtamalla sähkökemiallisesti kehitettyä
klooria alkaliliuokseen tai sammutettuun kalk
kiin. Täten valmistetulla hypokloriitilla on samat
ominaisuudet kuin kemiallisesti valmistetulla.
8. K-i.
Sähkövalo ks. Sähkö i a m p p u ja S ii h k ö
valaistus.
Sähkövalokaari ks. Kaarilamppu.
Sähkövapa ks. Urheilukalastus.
Sähkövarautumiskyky ks. Sähköjä uni
t y s.
Sähkövarmuuslaitteet ks.
Sähköteknilliset varmuus- I. varolaitteet.
Sähkövarmuusohjeet. Määräyksiä, joiden tar
koituksena on kaikinpuolisen turvallisuuden saa
vuttaminen sähkölaitteiden suhteen ja joita on
seurattava sähkölaitoksia rakennettaessa ja
johtoja asetettaessa sekä noudatettava sähkölaitosten
käytössä.
Sähkölaitoksia koskevat lainsäädännölliset
määräykset ovat meillä toistaiseksi hyvin
vaillinaiset. Mitä on varteenotettava sähkölaitoksia
perustettaessa, siitä määrää laki 11 p:ltä liuhtik. 1901
sekä keis. asetus samalta päivältä. Tarkempia
määräyksiä ja ohjeita turvallisuuden saavuttami
seksi hengen, omaisuuden ja vahingon suhteen
esittää keis. julistus 17 p:ltä liuhtik. 1902. Tämä
kin asetus on kuitenkin hyvin vaillinainen ja
puutteellinen. Täydellisemmät ja yksityiskohta!
semmat ohjeet, jotka ovat sopusoinnussa edellä
mainitun julistuksen kanssa ja joiden noudatta
ruista meilläkin yleensä vaaditaan, ovat ,,Verband
Deutseher Elektrotechniker" nimisen yhdistyksen
(Saksan sähköteknikkojen yhdistyksen) laatimat
..määräykset vahvavirtasälikölaitoksia varten sekä
säännöt niiden rakentamista ja käyttämistä var
ten" sekä ..määrämitat, ohjeet ja määräykset
vahvavirtasälikölaitoksia varten". Mainitut
määräykset ovat Teknillisen yhdistyksen
sähköteknillisen osaston meillä käytettäviksi hyväksymät
ja ne ovat saatavana suomenkielisessäkin asussa.
A. M-io.
Sakkövarjostin. Elektroskoopin kultalehdet
erkanevat toisistaan, jos siihen lähennetään
sähköistä kappaletta, mutta kun kappaleen ja
lektroskoopin väliin asetetaan maan kanssa
johtavassa yhteydessä oleva metallilevy,
painuvat kultalehdet kohta yhteen. Vaikutus on
täydellisempi, jos elektroskooppi on umpinaisen
metallikuoren ontelossa. Metallilevyä tai verhoa,
joka näin ehkäisee sähkövaikutuksen ulottumista
niiden takana tai sisässä olevaan tilaan,
sanotaan s:ksi. S:n vaikutus tulee siitä, että
sähköinen kappale influenssin kautta varaa s:n
vastaisella sähköllä (samanniminen johtuu
maahan), joka sitoo kappaleen sähkön niin, että sen
vaikutus ulospäin kumoutuu. Koe voidaan tehdä
niinkin, että varattu kappale suljetaan
metallikuoren sisään ja elektroskooppi asetetaan sen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
