Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähkövirta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
993
liikkuvia, yhtämittaisen valvonnan alaisia koneita.
Kuva 5 näyttää välillisen
vaihtovirtajärjestel-män kaavion. P tarkoittaa primääri-, S
sekundääri johtoja. T transforinaattoreja. Kun
sähkömoottorien käyttö viime vuosina kaikkialla on
tullut aivan yleiseksi, on sekä valaistus- että
voimatarkoituksiin erittäin sovelias kiertovirta
voittanut yhä enemmän alaa,
yksivaihevaihtovir-ralta, joten viimemainitun käyttö meillä
nykyisin pääasiallisesti rajoittuu pelkkiin
valaistus-laitoksiin. Kuva 6 näyttää eniten käytettyä
kieilovirran kytkentätapaa. G. SI. N.
Sähkövirta. Erilaisilla staattisilla sähköillä
varattuja konduktoreita, kuten esim.
kondensaattorin levyjä yhdistettäessä johtajalla
toisiinsa, tasaantuu jälkimäisen välityksellä
sähkö-tilanne lyhyessä ajassa niin, että konduktorit
tulevat sähköttömiksi. Koska tasaantuminen
monessa suhteessa muistuttaa veden virtaamista
korkeammalta paikalta alempaan, sanotaan sitä
s:ksi. Jos taas galvaanisen elementin (ks. t.)
molemmat navat yhdistetään johtolangalla,
syntyy siinäkin tapauksessa s., mutta sen kestävyys
on elementissä toimivan elektromotorisen voiman
(ks. t.) vuoksi jatkuva. — Suurehkoissa
metalli-kappaleissa voi erityisissä olosuhteissa kiertää
suljettuja s:oja, jotka muistuttavat virtaavan
veden pyörteitä. Niitä sanotaan sentähden
pyörrevirroiksi 1. Foucaultin
pyörrevirroiksi (ks.
Sähköindukt-sioni ja Sähkökone 2).
Vaihtovirta ja monivaiheinen
vaihtovirta ks. Vaihtovirta ja
Sähkö-k o n e 2. U. S:n.
Sähkövoimaliikeoppi ks.
Sähködynamiikka.
Sähkövoimansiirto. Voiman siirto sähkön
avulla käy yhä yleisemmäksi. Sellaisissa maissa,
joissa ei ole kivihiiltä niin halvalla saatavissa
kuin kivihiilimaissa, mutta sensijaan esim.
vesivoimaa käytettävänä, voidaan sähkön avulla
koskesta saatu voima mukavasti siirtää pitkäinkin
matkojen päähän teollisuuden- y. m. tarpeita
varten. Täten voidaan syrjäisetkin kosket saattaa
hyödylliseen toimintaan sekä oikeaan arvoonsa:
Voimansiirtoon käytetään melkein yksinomaan
vaihtovirtaa. Ensi kokeet tehtiin tasavirralla,
mutta korkeajännitystasavirran synnyttäminen
on paljoa vaikeampaa kuin
korkeajännitysvaihto-virran, koska tasavirtaa ei voida transformoida.
Vaihtovirran jännitystä voidaan sitävastoin
trans-formaattorien avulla melkein mielin määrin
ylentää ja alentaa, niin että nykyään 100,000 voltin
ja korkeampikin jännitys voimansiirtojohdossa
on varsin tavallista. Kuta suurempi etäisyys on
sitä korkeampi jännitys on edullinen käyttää,
koska häviöt siten saadaan pieniksi. Jos teho
IXE, jossa / = virranvoima ja E = jännitys, on
siirrettävä, on tehonhäviö suhteellinen
virranvoi-man neliöön, /2:een. Tehonhäviöiden
pienentämiseksi on siis pyrittävä saamaan I pieneksi ja
E suureksi. .— Ensimäinen onnistunut
sähkö-voimansiirto oli 300 hevosvoiman siirtäminen
Lauffenista Frankfurt a. Mainiin
15,000-voltti-sena kolmivaihevirtana. Laitos tuli käytäntöön
1891 ja etäisyys oli 175 km. Tämän jälkeen on
kehitys edistynyt ripein askelin sekä matkan
pituuteen että jännityksen korkeuteen nähden, niin
että nykyään siirretään sähkövoimaa monien
3S. IX, Paineltu "/. 17.
994
satojen km etäisyyteen ja korkein nykyään
käytännössä oleva jännitys on 150,000 volttia.
Suomessa ei toistaiseksi ole yhtään huomattavan
suurta voimansiirtolaitosta. Ensimäinen
mainittavampi s. tehtiin Säkkijärveltä Viipuriin 20,000
volttisena vaihtovirtana. Suurin meikäläisistä
s.-laitoksista on toistaiseksi Nokian sähkölaitos,
josta 30,000-volttinen vaihtovirta johdetaan
Tampereen seuduille. Täältä on tarkoitus jatkaa johtoa
80,000-volttisena Valkiakoskelle. On myös
muutamia maataloussähkölaitoksia, jotka siirtävät
voimaa laajalle alueelle. Mainittakoon näistä Maarian
Kaarinan sähköyhtiö (10,000 volttia), Tyrvään
sähköyhtiö (10,000 volttia) y. m. — Suuremmista
voimansiirtolaitoksista meillä on suunnittelun
alaisena Vuoksen vesivoiman siirtäminen Pietariin
sekä Kymijoen vesivoimien siirtäminen
ympäristön tarpeita varten, vieläpä m. m. Helsinkiin. Syy
miksi meidän runsaiksi kehuttuja vesivoimia on
verratm vähän käytetty, on se, että koskemme
ovat yleensä epäedullisia voimalaitoksen
rakentamiseen. Useassa tapauksessa myöskin sekava
omistusoikeus, kehittymätön ja epäedullinen vesi
oikeuslaki ja kohtuuttomat korvausvaatimukset
maanomistajien puolelta tekevät yritykset
kannattamattomiksi. Skandinaavian maissa on
sensijaan useita varsin huomattavia
voiinansiirtolai-toksia. Niinpä esim. Göötepori saa
suurimman osan virrastaan 50,000-volttisena
Trollhät-tanin voimalaitoksesta. Myöskin Tukholma
rakentaa omaa 3-5,000 hevosvoiman voimalaitosta
erääseen Dal-joen koskeen, josta voima siirretään
100,000 volttisena Tukholmaan, jonne on 135 km.
Vaihtovirtalaitoksissa syntyy virtaa käyttävien
koneiden, transformaattorien y. m. vaikutuksesta
vaiheensiirto jännityksen ja virranvoiman välillä.
fos näiden välistä kulmaa merkitään <p:Iiii on teho
W = IxF’Xcos(p. Jäsentä co.se/) sanotaan
teho-kertoi m e k s i. Jos jännitys ja siirrettävä
teho pidetään muuttumattomana, osoittaa yhtälö,
että vaiheensiirron kasvaessa /:kin kasvaa. Tästä
taas seuraa, että johtohäviötkin kasvavat, sillä
nehän olivat suhteelliset /-’:een. Tämän tähden
pyritään sopivilla laitteilla esim. käyttämällä
synkronisia moottoreita (ks.
Sähkömoottori) saamaan vaiheensiirto niin pieneksi, s. o.
cosip niin lähelle yhtä kuin mahdollista. Paitsi
johtovastuksen aiheuttamia häviöitä syntyy hyvin
korkeita jännityksiä käytettäessä jonkin verran
vuotoa eristäjien kautta sekä n. s. hohto- 1.
koro n a häviöitä (saks. Glimmverluste). Jos
voimajohto on lyhyt, voidaan sanoa, että
vaiheensiirto on sama johdon kummassakin päässä.
Toiseksi muuttuu asia, jos johto on hyvin pitkä.
Tällöin nimittäin saattaa johtojen i t s
e-induktsioniu ja kapasiteetin
vaikutus tulla varsin tuntuvaksi. Tavallisesti on
edellisen vaikutus huomattavampi, mutta hyvin
pitkissä johdoissa ja korkeata jännitystä
käytettäessä saattaa kapasiteetinkin vaikutus olla
varsin tuntuva.
Korkeajännitystasavi rtavoimansiirto tapahtuu
n. s. T h u r y n järjestelmän avulla.
Mene-raattoreja perättiiin. Täten on saatu jopa 50,000
tellään niin, että kytketään useampia
sarjagene-voltin jännitys. Virran vastaanotto tapahtuu
niinikään useamman sarjaan kytketyn moottorin
avulla. Tällaisia laitoksia on muutamia
toiminnassa Sveitsissä, Italiassa ja Ranskassa. A. M-io.
Sähkövirta Sähkövoimansiirto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
