Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sähköyksikkö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
999
Säkenensammuttaja—Säkylä
luoo
SUkiii.
ryhmä, milloin täysi lauseke tahi sikermä. Sen
mukaisesti sävellys kokonaisuudessaan on joko
jonomainen lauseke, säkeistösikermä tahi
säkeistö-sarja. S.-rakenne esiintyy eujmmän
laulumusiikissa, jossa se liittyy vastaaviin
runoudenmuotoi-hin. Soitinmusiikissa sitä tavataan vain muun
nelma- 1. variatsionisarjana. Ei kuitenkaan
laulumusiikkikaan aina jäljittele runojen
s.-raken-uetta, vaan usein säveltäjät valavat sen
toisiinkin sävellysmuotoihin. Kunon säkeiatöittfiinen
jäsentely säilyy silti sävelrakenteen yleisen
ryhmittelyn pohjana; puuttuu vain s.-muodolle
ominainen jonomaisuus. 1. K.
Säkenensammuttaja ks.
Kipinänsam-m u 11 a j a.
Säkiä I. monni (Silurus glanis) on
rakkosui-siin kuuluva, ruumiiltaan mateen muotoinen
suuri järvikala,
jouk.x
yliileu-iissa on 2
hyvin pitkää,
alaleuassa 4
lyhyempää viiksi-säiettä. Peräevii
hyvin pitkä,
pyrstöevä
pyö-reäpäinen, sel-käe.vä pieni.
Selkäpuolelta
(ummanviheriänruskea, mustatäpläinen, alta
vaalea. S. on Euroopan suurin järvikala, jonka
To-uavassa on nähty kasvavan 4 m:n pituiseksi ja
200 kg:n painoiseksi. On hidasliikkeinen, mutta
ahnas petokala, joka mudassa ja koloissa vaanii
saalistaan, jonka se houkuttelee luokseen
liikuttamalla pitkiä viiksisäikeitään. Liha syötävää.
Tavataan Keski-Euroopassa Kein virrasta
itäänpäin aina Keski-Aasiaan asti Pohjan . Itä-,
Mustaan- ja Kaspianmereen sekä Aral-järveen
laske-\ issa vesistöissä. Suomessa hyvin harvinainen;
saatu n. 50 vuotta sitten Kernaalan järvestä
Janakkalan pitäjässä 2 kalaa, joista suurempi oli
171 em pitkä; muut tiedot s:n esiintymisestä
maassamme ovat epävarmat. — Keski-Euroopassa
viljellään Pohjois-Ameriikasta tuotua kääpiö-s:ää
(Amiurus nébiilosus), joka on nopeakasvuinen ja
jonka liha on hyvänmakuista. P. P.
Säkkijärvi. 1. Kunta, Viipurin 1., Kyniin
kihlak.. Säkkijärven nimismiesp.; kirkolle
Viipurista 49 km (talviteitse 40 km), Simolan
asemalta 40 km, Tienhaaran asemalta 42 km
(satamia: Vilajoki [9 km kirkolta], Virsu 1.
Santa-joki [8 km], Nisalaliti [15 km], Jokikylä ja
Satama|. Pinta-ala 873 km2, josta viljeltyä maata
(1910) 9,953 ha (siinä luvussa luonnonniityt
2.739 ha). — Manttaalimäärä 03,95, talonsavuja
1,179, torpansavuja 65 ja muita savuja 1,052
(1907). — 13,188 as. (1915); 1,999 ruokakuntaa,
joista maanviljelys pääelinkeinona 1,296:11a.
teollisuus 164 :llii, merenkulku 127 :llä (1901).
Kauppalaivasto käsitti 1913 14 purje-alusta (yht. 967
netto rek.-ton.) ja 1 höyryaluksen (81 netto
rek.-ton.). 1,371 hevosta, 5,575 nautaa (1913).
- Kansakouluja 23 (1916). Yhteiskoulu
(5-luok-kainen). Miesten ja naisten käsityökoulu.
Säästöpankki. Kunnnanlääkäri. Apteekki. —
Teollisuuslaitoksia: Joutsenkosken kimröökkitehdas; sahoja
ja myllyjä: M. Hirnin (Ileinlahdessa), S.
Sorvarin (Suurpäälässä), M. Kokon (kirkonkylässä)
y. m.; Koskelan nahkatehdas (Suurpäälässä). —
Vanhoja kartanoita: Niemenlantta. — 2.
Seura-k u n t a, hallituksen pit., Savonlinnan hiippak.,
Haminan rovastik.; mainitaan Viipuriin
kuuluvana-kappelina 1541, tuli itsenäiseksi
khrakun-naksi 1572, oli 1678-84 Viipurin
linnanseurakun-nan kiiran annoksina ja 1684-1710 Viipurin
lukion teologian lehtorin palkkapitäjänä
(preben-dinä). Uudenkaupungin rauhanteossa Ruotsin
puolelle jäänyt osa pitäjää oli 1722-30 Porvoon
lukion teologian lehtorin palkkapitäjänä. —
Kirkky harmaasta kivestä, rak. (C. L. Engelin
piirustusten mukaan) 1830-33. L. II-nen.
Säkkikaira, maakaira (ks. t.), jonka puisen
varren päässä on rautainen kärki, mistä sivulle
päin lähtee teräväreunainen
puoliympyränmuo-toinen rautakaari, johon lujan säkin suu on
kiinniommeltu. Kairaa käytetään pehmeässä
maassa niin, että maahan ensin painetaan puinen
tai rautainen torvi, jonka sisältä maa poistetaan
siten, että s. painetaan torven sisään ja sitä
väännetään, kunnes säkki täyttyy kaaren
irtileikkaamalla maalla; sen jälkeen kaira nostetaan
ylös ja tyhjennetään. Sitä käytetään m. m.
silloin, kun kovempi maa tai kallio, johon on
porattava reikä, 011 muta- tai suomaakerroksen
alla. J. C-én.
Säkkipilli (ruots. siickpipa, saks. Dudelsack,
ransk. musette, it. cornamusa, engl. bagpipe, lat.
tibia utricularis, kreik. askanlos), ikivanha
soitin, jota vielä nykyäänkin käytetään
Skotlannissa kansallis- ja
sotilas-soittimena. S:iin kuuluu
nahkainen pussi, johon
ilmavirta johdetaan joko putken
kautta puhaltamalla taikka
pienten, käsivarsin painetta
vien palkeitten avulla.
Pussiin on kiinnitetty
oboenkal-tainen, 6 reiällä varustettu
puhallussoitin, jolla
esitetään varsinaiset melodiset
sävelkulut; sitäpaitsi siinä
011 1-3 bassopilliä (ransk.
bourdon, engl. dronc =
mehi-läiskulinuri, ks. B o r d
lilius), joista soi
taukoamatta sama pohjasävel joko
yksikseen tahi kvintteineen
ja oktaaveilleen. S. tuli muotisoittimeksi 17-18: n
nolla vuosis.; se päällystettiin silkillä ja
koristeltiin kirjailulla, kullalla, norsunluulla,
jalokivillä y. 111. Etenkin ransk. s.-taiturit
saavuttivat mainetta ja menestystä. I. K.
Säkylä. 1. Kuut a, Turun ja Porin 1.,
Loimaan kihlak., Köyliön-Säkylän nimismiesp.;
kirkolle Kauttuan rautatieasemalta 12 km (kirkolta
säännöllinen laivaliikenne [Pyhäjärvellä]
Kaut-tualle y. m.). Pinta-ala 156,8 km2, josta viljeltyä
maata (1910) 2,950 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 230 ha). Manttaalimäärä 26 u/i2,
talon-savuja 103, torpansavuja 100 ja muita savuja 386
(1907). 2,734 as. (1914); 534 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 309:llä (1901).
520 hevosta, 1,923 nautaa (1913). _
Kansakouluja 3 (1915). Säästöpankki. Kunnanlääkäri
yhteinen Euran, Kiukaisten ja Köyliön kanssa.
— Teollisuuslaitoksia: höyrysaha, meijeri, 3
vesimyllyä. Myllynkiviteollisuus ja tervanpoltto,
Säkkipilli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
