Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Säveltäjä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ioia
Säveltäjä—Sää
1014
sävelsubteiden laajuudesta ja suppeudesta,
sointujen täyteläisyydestä ja tyhjyydestä j. n. e.
/. K.
Säveltäjä, sävelteoksen sepittäjä.
Säviä, sulutou kanava Iisveden-Pielaveden
kulkuväylällä, Pielaveden ja Nilakkaveden välillä,
rakennettu samannimisen kosken sivuitse,
yllämainitun kulkuväylän muiden perkaustöiden
yhteydessä 1892-95. Kanavan pit. 520 m, pohjan
lev. 9 m, veden syv. matalan veden aikaan 2 m;
rak. kustannukset 79,353 mk. Pielaveden ja
Nilakkaveden vedenpintani ero on 2,s cm (ennen
kanavan rakentamista 12,s cm).
L. R-nen.
Säyne ks. S ä y n ä s.
Säyneinen, myös Säynäinen (ruots. S ä
y-näis), kylä Kaavin pitäjän pohjoisosassa,
Vuot-järven koillispuolella. V. 1912 herätettiin
kysymys S:n kylän (y. m. läheisten alueiden)
muodostamisesta omaksi seurakunnaksi (asia on
(1916] vielä alkuvaiheissaan). — S:ssä oli
aikoinaan raudan „lietsouspaja" (luvatta perustettu
v:n 1809 jälkeen); sai oikeudet keis. kirjeellä
9 p:ltä jouluk. 1829. Liike lakkasi 1830-luvulla,
ja lupa tehtaan lakkauttamiseen saatiin 1858.
Säynäinen ks. Säyneinen.
Säynä jä ks. S ä y n ä s.
Säynäoja (ruots. Nyby), Iin
emäseurakuntaan kuulunut tehdasseurakunta, perustettiin
kunink. käskykirj. 22 p:ltä elok. 1786, jolloin
hovineuvos J. M. Nylander sai omistamalleen
lasitehtaalle asettaa eri saarnaajan.
V:sta 1803 eteenpäin ei saarnaajaa kuitenkaan
enään asetettu, kun anomus tehdasseurakunnan
erottamisesta kokonaan omaksi seurakunnaksi oli
hyljätty (kuninkaan päätöksellä 18 p:Itä lokak.
1793). ’
Säynäoja = N y b y (ks. Nyby 1.).
Säynäs, säyne, säynävä (Lcuciscus idus)
on särjen sukuun kuuluva, selästä mustanvihreä,
sivuilta messinginkeltainen, alta valkea, verraten
pienisuomuinen (sivuviivassa 56-60 suomua) kala.
Erotetaan muista sukulaisistaan silmien
keltaisesta väristä ja lanttopäisestä peräevästä.
Tavallisin pituus 35-45 cm. — S. viihtyy paraiten
kirkkaassa, puhtaassa vedessä; se on arka kala, joka
elää yksitellen tai pienissä parvissa, mutta
kutuaikana aikaisin keväällä s :t kokoontuvat
virtoihin kutemaan. Syö hyönteistoukkia, pieniä
äyriäisiä. matoja y. m. pohjaeläimiä, ottaa joskus
pieniä kalojakin ravinnokseen. On arvokkain
särjen sukuun kuuluvista kaloista ja myös
nopeakasvuisin. -— S. elää useimmissa Keski- ja
Poh-jois-Euroopan järvissä sekä Aasiassa
Baikal-jär-veen asti; Suomessa sitä on useimmissa järvissä
ja sitäpaitsi Suomen- ja Pohjanlahden
saaristoissa. Kuva ks. Kalat, liite Järvikaloja.
P. B.
Säynätsalo, n. 120 ha:n suuruinen saari
Poh-jois-Päijiinteessä, Korpilahden pitäjän Muuramen
kylässä, n. 12 km Jyväskylästä etelään
Jyväskylän-Vesijärven laivareitin varrella. S., jonka
omistaa Joh. Parviainen o.-y. Jyväskylässä,
oli asumaton, kunnes kauppaneuvos Joh.
Parviainen 1897 muutti sinne Jyväskylän vieressä
sijainneen, kaksiraamisen, 150 hevosvoimaisen
höyrysahansa. Sittemmin se laajennettiin 3-raamiseksi.
• 50 hevosvoimaiseksi ja varustettiin koivusahalla,
höyläämöllä y. m. laitteilla. Sen vuotuinen sahaus-
määrä on 4,000-5,000 stauderttia ; puutavarat
viedään maasta Valkomin kautta. V. 1913 S:oon
perustettiin puulevy- (faneeri-)tehdas
(käyttövoimana sähkö, jonka kehittää 400 hevosvoiman
höyrykone), jonka yhteyteen 1914 rakennettiin
puulevylaatikko- ja -tuolinpohjatehdas, ensimäiset
laatuaan Suomessa, sekä puusepäntehdas. Muita
teollisuuslaitoksia S:ssa: lastuvilla-, köysi-,
tiilitehdas, sysipolttimo, rullatelakka, laivaveistämö
korjauspajoilleen. Lisäksi harjoitetaan maanvil
jelystä ja karjanhoitoa. Saarella asui 1910
600 henkeä, kaikki o.-y:n rakennuksissa. O.-y.
ylläpitää täydellistä ylempää kansakoulua, panee
työväestölleen toimeen ammatti-iltakursseja y. m.
— Liikkeen perustajan Joh. Parviaisen kuoltua
1900 perilliset jatkoivat aluksi liikettä
muuttumattomin toiminimin, kunnes 1907
keskuudessaan muodostivat Joh. Parviainen o.-y:n,
osakepääomaltaan 1,200,000 mk. (johtajana Hugo
V. Parviainen). E. E. K.
Säynävä ks. S ä y n ä s.
Säyvö ks. Tytärsaaret.
Sää, määrätyllä paikkakunnalla tietyssä het
kessä vallitseva ilmakehän tila, joka on
erilaisten ilmastollisten seikkojen, kuten ilmanpaineen,
tuulten, lämpötilan, kosteuden, sateen,
pilvisyyden j. n. e. yhteistulos. Ensi sijassa tuulet
määräävät s:n laadun, mutta ne riippuvat
ilmanpaineesta. Ilmanpaine vaihtelee suuresti
paikasta toiseen. Jos suurella alalla havaitut,
samanaikaiset barometrikorkeudet, korjattuina
sellaisiksi, minkälaisina ne olisivat tehtyinä
merenpinnan tasalla 45:nnellä leveysasteella
0° :ssa C, merkitään kartalle ja isobaarit
(ks. t.) piirretään siihen, niin näin saadusta
sääkartasta (ks. t.) näkyy, että isobaarit
ovat umpinaisia, samakeskisiä viivoja. Niiden
rajoittaman alueen keskustaan päin ilmanpaine
asteittain joko vähenee isobaarilta toiseen tai
se kasvaa samalla tavalla, niin että edellisessä
tapauksessa alueen keskuksessa on pienin
ilmanpaine 1. n. s. i 1 in a n p a i n e m i n i m i, b a r
o-metri depressioni 1. pyörre (sykloni).
jälkimäisessä suurin ilmanpaine n. s. ilman
paine m aksi mi 1- vasta pyörre
(anti-sykloni). Tuulet kiertävät ilmanpaineminimejä
ja -maksimeja Buijs-Ballot’n lain mukaisesti (ks.
Tuulet). Minimissä ilma kohoaa kaiken aikaa
suoraan ylöspäin ja koska ilmanpaine
vähenee ylöspäin, seuraa kohoamista ilman
laajeneminen ja jäähtyminen (kuiva ilma jäähtyy
n. 1 asteen 100:lta m:ltä, kostea ilma vain
’/s astetta). Siitä johtuu, että ilman kuljettama
vesihöyry tiivistyy usvaksi ja pilviksi. Minimit
aiheuttavat siis pilvisyyttä ja sateita. Pyörteet
kulkevat sen ohessa alituisesti eteenpäin, joskus
nopeasti, välistä hitaammin. Pyörteen
liikkumista ei kuitenkaan ole niin ymmärrettävä, että
se sinänsä siirtyisi eteenpäin, vaan siten, että
siinä vallitseva tilanne jatkuu ilmakehässä.
Minimin takaosa hälvenee näet vähitellen ja
samalla sen liikkeen suunnassa oleva etupuoli
täyttyy. Sääsuhteet ovat etupäässä riippuvaiset
ilmanpaineminimeistä ja niiden syntyä sekä
liikettä on sentähden huolellisesti tutkittava
säänennustuksia (ks. t.) tehtäessä. On huomattu,
että minimit liikkuvat suunnilleen määrättyjä
ilmareittejä myöten, joita sanotaan
minimien kulkuradoiksi. Meillä minimit
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
