Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sääksjärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1017
Sääksjärvi—Säälasi
1018
Kuva 2. Kaaviollinen esitys sääkartalla olevista eri
iso-baarimuodoista. M. Ilmanpainemaksimi I. vastapyörre
(anti-sykloni). ra. Ilraanpaineminimi 1. pyUrre (sykloni).
reunaminimeistä. Maksimin ja minimin
välistä aluetta, josta kulkee melkein suoria
isobaareja, sanotaan rinteeksi, kahden
maksimin välialuetta solaksi, kahden minimin
välistä aluetta seläksi 1. harjuksi.
Maksimin 1. reunamaksimin osaa, joka ikäänkuin
puristautuu kahden minimin väliin, sanotaan k i
i-1 a k s i, vastaavaa minimimuodostusta V-d e p r e
s-s i o n i k s i 1. V-m i n i m i k s i. Molempia
sanotaan myös maksimin tai minimin ulokkeeksi.
Kahdelta miltei vastakkaiselta puolelta korkeampien
ilmanpaineiden (maksimien) ja kahdelta muulta
puolelta alhaisempien ilmanpaineiden (minimien)
rajoittamaa aluetta sanotaan
ilmanpaine-satulaksi. Jos isobaari kaareutuu maksimin
tai korkeamman ilmanpaineen ympäri, sanotaan
kaaren olevan vastapyörteisen
(anti-syklonaalisen), kun taas alhaisemman
ilmanpaineen mukaan taipuvaa kaarta sanotaan
pyörteiseksi (syklonaaliseksi).
Isobaarien kaarevuus määrää lähinnä sään, josta
käytetään vastamainittuja nimityksiä. Kuta
jyrkempi kaarevuus on, sitä voimakkaampi on
ilman liike alaspäin tai ylöspäin (vrt. Sää)
ja sitä jyrkkäpiirteisempi sää. Kirkkain taivas
ia sentähden korkein kesälämpö, samoin kovin
| talvipakkanen esiintyvät sentähden usein joko
reunamaksimeissa tai kiiloissa, sekundäärisissä
selissä (kesäyöhallat) j. n. e., kun taas
rajuimmat rankkasateet, trombit, myrskyt, ukonilmat
j. n. e. tapahtuvat osaminimeissä,
V-depressio-neissa 1. reunaminimeissä (ukonilmasäkit). Sää
samoinkuin vastaavat muodostumat s :11a ovat
sentähden tällaisissa tapauksissa paikallisia ja
nopeasti ohimeneviä. Perusteellisia tutkimuksia
ja säänennustuksia varten valmistetaan sitäpaitsi
erilaisia s: ja. M. m. on ruots. meteorologin
Ekholmin ehdotuksen (1904) mukaan ruvettu yhä
yleisemmin käyttämään s: ja
ilmanpainevaihteluilleen kutakin 12 (kuva 3) tai 24 tuntia kohti
(i s a 1 1 o b a a r i k a r 11 a) tai kutakin 3 tuntia
kohti, n. s. ilmanpainetendenssi (viime
aikoina merkitty sääsähkösanomiin). vrt. myös
Säänennustus. O. J.
Sääksjärvi, n. 8 km pitkä, 5 km leveä järvi
Kauvatsan ja Kokemäen pitäjien alueella
(pääosa ensinmainitussa), Kokemäenjoen
pohjoispuolella, 49 m yi. merenp.; laskee Kauvatsanjokea
myöten (Puurijärven läpi) Kokemäenjokeen.
Sääksmäki. 1. Kunta, Hämeen 1.,
Tammelan kihlak., Kaivolan-Sääksmäen nimismiesp.;
kirkolle Kuurilan asemalta 11 km, Lempäälän
asemalta 30 km (kunnan huomattavimpaau
asutuskeskukseen Valkiakosken tehdaskylään 21 km
Lempäälästä) ; säännöllinen laivaliikenne
Hämeenlinnaan y. m. Pinta-ala 243,s km2, josta
viljeltyä maata (1910) 0,992 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 407 ha, puutarha-ala 32,i ha).
Manttaalimäärä 105113, talonsavuja 206,
torpansavuja 89 ja nmita savuja 680 (1907). 8,029 as.
(1914), joista ruotsinkielisiä 55; 1,553
ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelinkeinona 814 :llä
ja teollisuus 483:11a (1901). 812 hevosta, 2,299
nautaa (1913). — Kansakouluja (1915) 8
(13 opett.) ; 2 pientenlastenkoulua. Kansanopisto.
Säästöpankki. Kunnanlääkäri (kunnan ja
Valkiakosken tehtaan yhteisesti palkkaama).
Kunnaneläinlääkäri yhteinen Akaan ja Kylmäkosken
kanssa. Apteekki (Valkiakoskella). Valkiakosken
tehtaansairaala. -— Teollisuuslaitoksia:
Valkiakosken (ks. t.) paperitehdas ja puuhiomo,
saha, mylly y. m.; Valkiakosken osuusmeijeri. —
Historiallisia muistoja: Voipaalan (ks. t.)
kadettikoulu; esihistoriallisen muinaislinnan
jäännöksiä Rapolanharjnlla; Ritvalan
helkavirsienlau-lanta kylä (ks. Helkavirret). — Vanhoja
kartanoita: Lahineii, Jutikkala, Terinen,
Voi-paala, Lotila, Rapola ja Uuittamo. —
Luonnonnähtävyyksiä: Rapolanharju (Rautunselän
rannalla), Korkeakangas (Mallasveden rannalla). —
2. Seurakunt a. hallituksen pit., Porvoon
hiippak., Hämeenlinnan rovastik.; läntisen
Hämeen vanhimpia seurakuntia, mainitaan
kirkkopitäjänä jo 1335 (oma khra jo ainakin
1340). S-.een ovat aikaisemmin kuuluneet
Pälkäne ja Akaa. S:een kuuluu nykyjään
Valkiakosken (ks. t.) rukoushuoneyhdistys. —
Kirkko harmaasta kivestä, rak. 1300-luvulla,
laajennettiin ristikirkoksi 1838-41, korj. 1850-60.
L. Jl-ncn.
Säälasi 1. p-oroskooppi, aivan vääriin
edellytyksiin perustuva säänennustuskoje,
umpinainen, alkoholiin liuennetun salpietarin,
salmiakin ja kanvertin sekä veden sekoitusta sisältävä
putki. Liuoksen kiteytvmisilmiöt muka ennus-
Kuva 3.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
